Selvitys vuoden 2016 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

Liikuntalautakunta antoi lausunnon tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksen kohdasta 5.9:

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lasten ja nuorten palveluissa

Tarkastuslautakunnan raportissa mainitaan, että tyttöjen ja poikien erilaiset kiinnostuksen kohteet tulee ottaa huomioon virkistyksen ja liikunnan palveluissa, mutta toisaalta stereotyyppisiä asenteita tulee myös haastaa.

Lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen on perustunut suoraan kysyntään, ja uusien liikuntaryhmien perustamisella on pyritty vastaamaan kulloiseenkin tarpeeseen. Liikuntavirasto saa tiedon liikuntaryhmien tarpeesta yleensä koulujen kautta, jolloin koulun henkilökunta esittää yhdessä oppilaiden kanssa toiveensa siitä, mitä toimintaa halutaan ja mille kohderyhmälle.

Lisäksi liikuntaviraston asiantuntijat ovat jatkuvasti yhteydessä eri sidosryhmiin ja perehtyvät alan tuoreimpaan tutkimustietoon. Tällä tavoin toimintaa voidaan suunnitella ja kohdentaa etenkin niille liikkumattomille tai liikunnallisesti passiivisimmille ryhmille, joiden liikunnan lisäämisellä saadaan aikaan terveyttä edistäviä vaikutuksia.

EasySport-toiminnan puitteissa helsinkiläiset koululaiset voivat osallistua sukupuoleen katsomatta niin paini- kuin tanssitunneillekin. Jokaisella lapsella on sukupuolesta riippumatta yhtäläinen mahdollisuus osallistua kaikkiin tarjolla oleviin lajeihin. Lajitarjonta on pyritty pitämään niin laajana, kun se resurssit huomioiden on ollut mahdollista. Liikuntaryhmiä järjestetään yhteensä noin 150, ja niistä 10 on kohdennettu pelkästään tytöille ja 9 pelkästään pojille. Lajitarjonnasta löytyy yhteensä noin 25 eri lajia. EasySport-toiminnan liikuntaryhmissä liikkuu viikoittain noin 3 100 lasta, joista hiukan yli puolet on poikia ja hiukan alle puolet tyttöjä. Yläkoululaisten FunAction-liikunnassa suhde on toisinpäin, sillä arviolta n. 60 % osallistujista on tyttöjä ja 40 % poikia. NYT-liikuntatarjottimen tunneille osallistuvista puolestaan noin yksi kolmasosa on miehiä ja kaksi kolmasosaa on naisia.

Muutoin huomionarvoista on, että liikuntavirasto on järjestänyt kulttuurisista syistä jatkuvasti myös sellaisia uimakouluja, jotka on suunnattu ainoastaan tytöille. Perinteisesti liikuntaviraston ohjatun liikunnan ryhmiin osallistujista merkittävä osa on naisia ja tyttöjä.

Sukupuolten tasa-arvo avustustoiminnassa

Arviointikertomuksessa todetaan, että liikuntavirasto hallinnoi suurta määrää liikuntatiloja ja että seurakohtaiset avustukset ovat varsin merkittävä toimintamuoto, mutta sukupuoleen liittyvää arviointia ei ole tehty mm. avustuksiin liittyen.

Liikuntavirasto myöntää vuosittain noin seitsemän miljoonaa euroa seuratoiminnan tukemiseen toiminta- ja tilankäyttöavustuksin. Toiminta- ja tilankäyttöavustuksissa painotetaan lasten ja nuorten toimintaa. Toiminta-avustus perustuu seuran vuosittaisiin harrastajamääriin ja tilankäyttöavustuksella tuetaan liikuntaviraston ulkopuolisten liikuntatilojen vuosittaista käyttöä. Avustusten määräytymisperusteena ei tähän mennessä ole ollut sukupuoli, vaan avustus perustuu seuran lasten ja nuorten toiminnan volyymiin, eli liikuntakertasuoritteisiin. Suurella osalla avustuksia saavista seuroista on aktiiviharrastajina sekä tyttöjä että poikia. On myös avustuksia saavia seuroja, joiden toiminta on painottunut vain tyttöihin tai poikiin. Vuonna 2017 avustuksia saavissa seuroissa harrasti liikuntaa yhteensä 22 866 tyttöä ja 31 505 poikaa.

Liikuntaviraston tiloihin ei seuroille myönnetä tilankäyttöavustusta, mutta tilojen hinnat ovat vahvasti subventoituja etenkin alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunnassa. Liikuntaviraston subventoidut tilavuorot ovat merkittävä tilankäyttöön liittyvä tukemisen muoto.

Tilojen käyttövuoroja on myönnetty liikuntalautakunnan vahvistamien vuorojenjakoperusteiden mukaisesti. Etusijalla on ollut liikunnan kansalaistoiminta ja lasten ja nuorten toiminta.

Vuorojenjakoperiaatteissa ei toistaiseksi ole ollut painotusta tyttöjen tai poikien liikuntaan. Liikuntavirasto myöntää vuorot seuroille, jotka puolestaan itse määrittelevät, minkä ryhmien toimintaan vuoroja käyttävät. Liikuntavirasto myöntää vuoroja eniten lasten ja nuorten liikuntaryhmille. Liikuntavirastolla ei tällä hetkellä ole saatavilla varausjärjestelmästä tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon vuoroja kullekin seuralle on myönnetty vuosittain eli kuinka suurta tukea seuroille subventoitujen tilavuorojen muodossa myönnetään tai kuinka paljon tilavuoroilla liikkuu tyttöjä ja poikia. Tiedossa on, että liikuntavirasto myöntää merkittävästi tilavuoroja mm. voimisteluliikunnan eri lajeihin, cheerleadingiin sekä taitoluisteluun, joiden harrastajista valtaosa on tyttöjä. Esimerkiksi telinevoimistelu on laji, joka liikkuu liikuntaviraston tiloissa (telinevoimistelusalin hinta lasten ja nuorten toiminnassa on 6 euroa/tunti) ja lisäksi liikuntavirasto on hankkinut telinesaleihin vuosittain huipputason telineitä useilla kymmenillä tuhansilla euroilla vuosittain tukien myös välinehankinnoilla lajin harrastusmahdollisuuksia.

Kun liikuntaviraston myöntämät avustukset sekä subventoidut tilavuorot muodostavat seurojen tukemisessa kokonaisuuden, tulisi nykytilanne sukupuoleen liittyvän arvioinnin osalta avustuksissa tehdä tarkemmin ja lähtötilanne selvittää ennen tasa-arvon edistämisen toimenpidesuunnitelman tekemistä. Sekä avustusjärjestelmästä että varausjärjestelmästä tulisi saada paremmin tietoa siitä, kuinka paljon tukea kokonaisuudessaan myönnetään eri seuroille, minkälaisessa muodossa tuki myönnetään (toiminta-avustus ja tiloihin kohdistuva tuki) sekä kuinka paljon näissä seuroissa liikkuu poikia ja tyttöjä.

Yleisten töiden lautakunta antoi tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2016:

5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen

Arviointikertomuksessa on tunnistettu hyvin energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen keskeiset haasteet.

Energiatehokkuusasioiden koordinointi toteutuisi paremmin, mikäli käyttäjäasiakkailla olisi paremmat mahdollisuudet hyödyntää kulutustietoja ja tehdä säästötoimenpiteitä yhteistyössä kiinteistön omistajan sekä kiinteistöhuollon kanssa.

Kaupunkikonsernin energiaseurannan kehitystyötä jatketaan. Jo käynnistyneen kehitystyön tavoitteena on kulutusten lisäksi olosuhteiden ja järjestelmien toiminnan seurannan mahdollistaminen sekä tiedon jakaminen Helsingin kaupungin tavoitteiden mukaisesti.

Kaivumaiden kiertotalouden edellytys on kierrätysalueiden saatavuus. Aluerakentamiskohteiden valmistuttua tarvittavia kierrätysalueita ei ole aikaisempaan tapaan hyödynnettävissä, mikä vaikeuttaa kaivumaiden kiertotalouden hyvää toteutumista.

Energiankulutuksen raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa ja merkittävimpien säästökohteiden tunnistamista. Jatkossa kaluston energiatehokkuuteen sekä polttoainevalintoihin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon:

Kohta 5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston tulee nykyistä enemmän ohjata kaavoituksella kaupunkirakenteen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on tehostanut energiatehokkuustavoitteiden toteutumista kaavoitustoiminnallaan. Maankäytön suunnittelulla on tiivistetty kaupunkirakennetta sekä kehitetty tehokasta liikennejärjestelmää pitkällä tähtäyksellä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on kehitetty ekotehokkuustyökaluja maankäytön suunnittelun energiatehokkuutta mittaamaan.

Kaava mahdollistaa lähes aina keskitetyn kaukolämmön rakentamisen ja siihen liittymisen jättäen kuitenkin kuluttajalle vaihtoehdon valita itse järjestelmä, jota pitää hyvänä.

Kaavan ohjausvaikutukset rakennusten energiatehokkuuteen ovat vähäiset. Tontinluovutusehdoissa voidaan antaa rakentamismääräyksiä asiasta.

Kaavan tarkoituksena ei ole estää uusien energiajärjestelmien kehittämistä. Kaavan laatimisen yhteydessä testataan ja kehitetään jatkuvasti uusia energiajärjestelmiä yhdessä hankkeiden toteuttajien kanssa, mitä virasto pitää hyvänä yhteistoimintamuotona. Parhaisiin lopputuloksiin päästään yhteistyöllä sovittelemalla eri osapuolten tarpeet keskenään.

Kohta 5.6 Suurien liikenneinvestointien ja tontinluovutuksen koordinaatio

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkisuunnitteluviraston tulee saattaa loppuun liikennehankkeiden käsittelyohjeen valmistelu organisaatiouudistuksen jälkeen siten, että ohjeessa huomioidaan myös hankkeiden vaikutukset maan arvon nousuun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää edelleen isojen liikennehankkeiden vaikutusten arvioinnin kokonaisuutta. Hankkeiden suunnittelu ja arviointi on tarkentuva prosessi. Suunnittelun edetessä myös vaikutusten arviointi tarkentuu. Vaikutusten arvioinnin kokonaisuutta kehitetään siten, että maan arvon nousuun vaikuttavia tekijöitä voidaan tuoda päätöksenteon pohjaksi jo alustavien tarkasteluiden aikana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa myös, että organisaatiouudistuksen jälkeen loppuun valmisteltavassa katu-, liikenneväylä-, rata- ja puistohankkeiden käsittelyohjeessa huomioidaan maan arvon nousuun vaikuttavat tekijät. Lisäksi arvioinneissa tulee huomioida myös arviointialueen maanomistusolosuhteet ja arvioida näihin perustuen vaikutukset kaupungin maasta saamiin tuloihin.

Kohta 5.8 Asunto- ja maankäyttöpolitiikka hyvinvoinnin edistämisessä

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkansliassa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa tulee selvittää, miten maankäyttöä ja asumista koskevien hyvinvointitavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto voi toteuttaa suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa maankäyttöä ja asumista koskevia hyvinvointitavoitteita viihtyisästä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mahdollistaa maankäytön suunnittelun tavoitteiden toteutumisen. Rakentamisen myötä tavoitteet konkretisoituvat. Tavoitteiden toteutumisen edellytys on yhteistyö sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Hyvinvointitavoitteet ovat ominaisuuksiltaan yleensä laadullisia ja muutokset näkyvät hitaasti, joten niiden toteutuminen vaatii vuositasoa pitkäjänteisempää kehityksen laadullista ja osittain määrällistäkin arviointia. Helsingin seudun yhteisesti asettamien tavoitteiden seuranta tapahtuu MAL-sopimuksen seurannan yhteydessä ja tulokset arvioidaan vuosittain kuntien ja valtion yhteisessä seurantakokouksessa. Uuden strategiakauden osalta on mahdollista arvioida tarvitaanko esimerkiksi kokonaisvaltaista laadullista arviota.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden toteutumista ei ole seurattu yhtenä kokonaisuutena, mutta niihin liittyvien tavoitteiden toteutumista seurataan osana muuta seurantaa.

Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun laatuarvioinnin menetelmän kehittämistyö on ohjelmointivaiheessa. Laatuarvioinnissa keskeistä on hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden mittaaminen. Laatuarvioinnin ohjelmoinnin yhteydessä on myös kirjattu olemassa olevia, hyväksi havaittuja toimintatapoja, joiden avulla laatua ja siihen liittyviä hyvinvoinnin tavoitteita voidaan seurata ja pitää yllä.

Asemakaavoituksen tulee mahdollistaa kaikkien hallinta-ja rahoitusmuotojen toteuttaminen AM-ohjelman mukaisesti. Hallinta- ja rahoitusmuodoista päättäminen tapahtuu kaupungin maalla tontinluovutusvaiheessa. Valtion ja yksityisen maalla se kirjataan maankäyttösopimuksiin. Hankkeiden hallintamuotojakaumien määrittely edellyttää seurantaa alueiden hallintamuotojakaumasta suhteessa alueen hyvinvointitavoitteisiin. Jotta valtion ja yksityisellä maalla yksittäisissäkin hankkeissa pystytään soveltamaan AM-ohjelman ja alueen hyvinvointiin liittyviä tavoitteita toteuttavaa hallintamuotojakaumaa, määrittely on tehtävä jo kaavoituksen alkuvaiheessa. Menettelystä on sovittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginkanslian kanssa.

Nuorisolautakunta antoi tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksen kohdasta 5.9 seuraavan lausunnon:

Tarkastuslautakunta toteaa kohdassa 5.9, että nuorisoasiainkeskuksen tulee jatkaa toimenpiteitä sukupuolen mukaisen segregaation vähentämiseksi palveluissa.

Nuorisoasiainkeskuksessa/nuorisopalveluissa jatketaan sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä tyttö- ja poikatyötä, pitäen sisällään myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Nuorten eriarvoisuutta pyritään vähentämään muun muassa eri nuorten ryhmien positiivisella erityiskohtelulla. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kanssa tehtävää työtä sekä identiteettiään pohtivien nuorten kanssa tehtävää työtä laajennetaan ja yhteistyötä kehitetään muun muassa Helsingin Seta ry:n kanssa. Henkilökunnan osaamista vahvistetaan edelleen sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kysymyksissä esimerkiksi koulutuksilla. Arvioinnin menetelmiä kehitetään.

Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle Arviointikertomus 2016:n kohdista 1.1–5.16 seuraavan lausunnon:

1.1 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Arviointikertomuksessa sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä toimintatapoja, joilla johto pyrkii varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.

Arviointikertomuksen mukaan toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeisessä roolissa pyrittäessä varmistamaan kaupungin toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Kaupungin siirtyessä uuteen organisaatiorakenteeseen tulee sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys muutosvaiheessa korostumaan aiempaa enemmän.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginhallituksen tulee

Kaupunginhallituksen on uuden kuntalain mukaan huolehdittava sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että myös uudessa johtamisjärjestelmässä ja organisaatiorakenteessa huolehditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä kehittämisestä.

Kaupunginhallitus edellyttää, että toimialat käynnistävät uuden hallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksien laadinnan ja huolehtivat niiden tehokkaasta toimeenpanosta toimialallaan. Myös keskushallinnon, liikelaitosten, pelastuslaitoksen, eläintarhan ja tarkastusviraston tulee huomioida tähän liittyvät uudistuksesta aiheutuvat muutostarpeet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksissa määritellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeisimmät tavoitteet, toimintaperiaatteet ja menettelyt.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että toimialojen tulee johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen muutosten lisäksi huomioida toimintaympäristön muutosten vaikutukset ja arvioida niihin liittyviä merkittävimpiä riskejä sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi.

Kaupunginhallitus käsittelee sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja arviota merkittävimmistä riskeistä osana tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus toteaa, että uuden organisaation aloittaessa tarkastellaan kuinka sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanon tuloksellisuutta tulisi seurata ja arvioida tulevassa kaupungin johtoryhmässä.

3.1 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnissa

Vuoden 2016 talousarviossa sitovia toiminnallisia tavoitteita oli asetettu yhteensä 82, joista 73 eli 89 prosenttia toteutui. Kaikkien tavoitteiden toteutuminen voitiin todentaa. Tarkastusvirasto on laatinut erilliset tavoitearviointimuistiot kustakin virastosta ja liikelaitoksesta. Joitakin sitovia toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteutumista osoittavia mittareita on tarpeen täsmentää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveysviraston sekä varhaiskasvatusviraston tulee

kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialalla tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että valtuustokaudelle 2017-2021 tulee ohjausvälineeksi uusi kaupunkistrategia, jonka pohjalta toimialat esittävät talousarvioehdotuksessaan sitovat toiminnalliset tavoitteensa uuden kaupunkistrategian mukaisiksi. Näin ollen sitovien toiminnallisten tavoitteiden sisältö ja niiden toteutumista osoittava mittarointi tulee tarkentumaan. Kaupunginhallitus tulee kiinnittämään huomiota tavoitteiden ja mittaroinnin kehittämiseen talousarvioehdotuksen laatimisohjeissa.

Kaupunginhallitus näkee tarkoituksenmukaisena, että Helsingin kaupungin asunnot Oy määrittelee asuntojen peruskorjausohjelman ja tekee rahoitussuunnitelman hankkeiden toteuttamiseksi kiinteistökannan vastuullisen korjaamisen näkökulmasta. Kaupunkiympäristön toimialan ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tulee yhteistyössä varmistaa hankkeiden aikataulutus.

3.3 Dokumentoinnin puutteet

Kaupungin tilinpäätösohjeen mukaan kunkin viraston ja liikelaitoksen on toimitettava sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumatietojen dokumentoinnin kuvaus ja mahdollinen seurantaraportti tai laskelma osana tilinpäätösaineistoa taloushallintopalvelun ylläpitämään tilinpäätöstyötilaan.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen tulee

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen, että taloushallintopalvelu-liikelaitoksen tulee varmistaa, että annettua tilinpäätösohjetta noudatetaan. Tilinpäätöstä koottaessa tulee sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentointi toteuttaa taloushallintopalvelu-liikelaitoksen antamien ohjeiden mukaisesti.

5.1 Strategiaohjelman 2013-2016 toteuttaminen

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko kaupungin strategiaohjelmaa 2013–2016 ja sen seurantaa toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arviointikertomuksen mukaan seuranta on ollut puutteellista ja kokonaiskuvan saaminen toimenpiteiden toteutumisesta, ja siitä, miten hyvin strategiaohjelman toteuttamisessa on onnistuttu, on hyvin vaikeaa. Tavoitteita ja toimenpiteitä on liikaa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginhallituksen tulee

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että uusi kuntalaki asettaa puitteet strategiaohjelmalle. Lain mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Sen tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa.

Helsingin uudessa suunnittelujärjestelmässä kaupunkistrategia ohjaa entistä enemmän toimialojen toiminnan ja talouden suunnittelua. Toimialojen tehtävänä on toteuttaa kaupunkistrategiaa ja niiden talousarvioehdotukset, toimintasuunnitelmat ja tulosbudjetit toimivat tämän välineinä. Strategian hyväksymisen jälkeen strateginen suunnittelu yhdentyy talouden ja toiminnan suunnitteluun.

Kaupunginhallitus toteaa, että strategian konkretisointi porrastetaan siten, että kaupunginvaltuusto päättää kaupunkistrategian päälinjoista ja olennaisimmista tavoitteista, joista johdetaan edelleen seurattavat käytännön toimenpiteet toimialatasolle. Porrastus selkeyttää ja helpottaa strategian toteutumisen raportointia ja seurantaa.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan käsitykseen ohjauksen tarpeesta sen varmistamiseksi, että talousarviossa esitetyt toimialojen tavoitteet ja toimenpiteet kytketään aiempaa selkeämmin strategiatavoitteisiin.

5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen

Arvioinnin pääkysymyksinä olivat, onko kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 sisältyviä energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä toteutettu ja onko energiatehokkuus kehittynyt tavoiteltuun suuntaan.

Energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä on toteutettu monin eri tavoin. Kaupunki on vähentänyt omaa energiankulutustaan ja energiatehokkuus on kehittynyt tavoiteltuun suuntaan. Kaupungin oman toiminnan energiankulutus on kuitenkin vain vajaat 12 prosenttia koko kaupunkialueen energiankulutuksesta. Kokemukset kaavallisesta ohjauksesta rakennusten energiatehokkuuteen liittyen ovat vähäisiä ja niissä on vielä kehitettävää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunkisuunnitteluviraston tulee

rakennusviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavoitukselle asetettujen eri tavoitteiden pohjalta suunnitellaan tiivistyvää kaupunkirakennetta, joka palvelee hyvin myös kaupunkirakenteen energiatehokkuuden parantamista. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kaavoituksella tulee ensisijaisesti järjestää mahdollistavilla kaavamääräyksillä.

Kaupunginhallitus pitää kaupunkirakenteen energiankulutuksen seurannan kehittämistä tärkeänä. Kehittäminen tulee tehdä kaupunkiympäristön toimialan ja Helen Oy:n yhteistyönä.

5.3 Avoimen datan julkaiseminen ja hyödyntäminen

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko strategiaohjelman ja tietotekniikkaohjelman toimenpiteistä liittyen avoimen datan julkaisemiseen ollut hyötyä kaupungin ja kaupunkiyhteisön kehittämisessä.

Dataa on avattu tavoitteiden mukaisesti, mutta saatuja hyötyjä on vaikea osoittaa eikä niistä ole saatavilla kattavia tietoja. Tutkimustietoa tai arviointimallia avoimen datan hyödyistä ja vaikuttavuudesta ei ole.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

tietokeskuksen tulee

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että avoimen datan osalta mittaaminen ja hyötyjen todentaminen on haastavaa. Eri toimijat ovat aloittaneet mittaamisen kehittämistyön, mutta valmiita ja toimivia hyötyjen todentamisen malleja ei ole vielä käytettävissä. Mittaamista tulee jatkossa kehittää ja mahdollisia mittaamisen malleja tulee testata, kun niitä on saatavilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että avoimen tiedon julkaisun lähtökohtana on ollut erityisesti julkishallinnon toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen sekä kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Kaupunkitasoisten kustannusten tarkkaa seurantaa ei ole pidetty seurannasta saavutettuun hyötyyn nähden tarkoituksenmukaisena eikä kaikilta osin edes mahdollisena. Avoimen datan julkaisemisen kustannuksia ei voida eritellä tarkasti mm. siksi, että tiedon avaamisen tavat kehittyvät painopisteen siirtyessä datakokonaisuuksista avoimiin rajapintoihin. Tällöin tiedon avaaminen tapahtuu avoimen rajapinnan kautta ja rajapinta toteutetaan uuteen hankittavaan järjestelmään. Tiedon avaamisen kustannuksia ei voida eritellä rajapinnan yleisestä kehittämisestä ja hankinnasta. Toinen kustannusten tarkkaa seurantaa hankaloittava tekijä on se, että avoimen datan aineiston käyttäjät tarkentavat tietoja laajalta yksittäisten henkilöiden joukolta eri hallintokunnissa. Yksittäisen henkilön työaikaan tarkennuspyynnön merkitys on hyvin pieni ja käytännössä suhteessa avoimen datan julkaisusta aiheutuviin suoriin kustannuksiin niiden seuranta ei ole mielekästä järjestää.

5.4 Tilinpäätösraportoinnin antama kuva tuloksellisuudesta

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, antaako kaupungin tilinpäätös tietoa toiminnan tuloksellisuudesta monipuolisesti ja kattavasti.

Arviointikertomuksen mukaan tilinpäätös on säädösten mukainen, mutta se kuvaa tuloksellisuutta vain rajatusti.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että uusi organisaatiorakenne antaa paremmat edellytykset siihen, että tilinpäätösraportointi on aiempaa selkeämpi, kattavampi sekä yhdenmukaisempi ja että tilinpäätös kuvaa aiempaa paremmin toimialan tuloksellisuutta. Tilinpäätösraportointia tulee kehittää tähän suuntaan.

5.5 Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n omistajaohjaus

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko Helsingin kaupungin tytäryhtiöiden Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n omistajaohjausta toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arviointikertomuksen mukaan omistajaohjaus on ollut tarkoituksenmukaista, mutta yhtiöiden omistamisen tarkoitusta ei ole määritelty.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain (410/2015) 37 §:n mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon omistajapolitiikka. Kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtia ja linjauksia on käsitelty kaupunginvaltuuston 25.5.2016, § 138 hyväksymässä konserniohjeessa. Kaupunkistrategian 2017–2021 valmistelun yhteydessä otetaan huomioon konserniohjeen omistajapolitiikkaan liittyvät yleiset linjaukset ja valmistellaan strategiaan tarvittavat omistajapolitiikkaan liittyvät kirjaukset strategiakaudelle. Konserniohjeen mukaisesti kaupunginhallituksen päätettäväksi valmistellaan tytäryhteisökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset, joissa otetaan kantaa muun muassa yhteisöjen omistamisen perusteeseen ja tarkoitukseen.

Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n kevään 2017 varsinaisissa yhtiökokouksissa päätettiin yhtiöiden yhtiöjärjestysten muuttamisesta. Yhtiöjärjestyksiin lisättiin konserniohjeen edellyttämällä tavalla uusi pykälä konserniohjaukseen liittyen:

”Yhtiö noudattaa toiminnassaan kulloinkin voimassa olevaa Helsingin kaupungin konserniohjetta sekä Helsingin kaupungin yhtiölle antamaa konserniohjausta.

Lisäksi yhtiö ottaa toiminnassaan huomioon Helsingin kaupunkistrategian yhtiötä ja sen toimintaa koskevat osat, kaupungin talousarviossa yhtiölle mahdollisesti asetetut sitovat ja muut tavoitteet sekä kaupungin yksittäistapauksessa määrittelemän kaupunkikonsernin kokonaisedun.”

Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n tulee siten jatkossa suoraan yhtiöjärjestystensä määräysten mukaisesti ottaa toiminnassaan huomioon muun muassa kaupungin yksittäistapauksessa määrittelemä kaupunkikonsernin kokonaisetu. Kaupunki pystyy näin kuntalain 47 §:n edellyttämällä tavalla huolehtimaan omistajaohjauksella kaupunkikonsernin kokonaisedun huomioon ottamisesta ko. yhtiöiden toiminnassa.

Jos tytäryhteisökohtaisten omistajastrategioiden määrittelemisen jälkeen on tarpeellista muuttaa Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n yhtiöjärjestyksiä niin, että niiden toimialaa ja/tai toiminnan tarkoitusta tarkennetaan, voi kaupunki tehdä päätöksen yksin omista lähtökohdistaan yhtiöiden ainoana omistajana. Markkinaehtoisesti toimivina tytäryhteisöinä Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n keskeisenä tarkoituksena on kuitenkin edelleen voiton tuottaminen omistajalleen.

Voimassa olevan konserniohjeen päivittäminen johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyen on päätöksenteossa. Päivitysesityksessä ei ole muutettu niitä asioita, joiden osalta tytäryhteisöjen ja -säätiöiden tulee hankkia kaupungin ennakkokanta ennen päätöksentekoa. Toimitusjohtajan palkkaaminen, erottaminen sekä palvelussuhteen keskeisten ehtojen määrittely ja tarkistaminen edellyttävät edelleen kaupungin ennakkokantaa päivitetynkin konserniohjeen mukaan. Asiasta käytiin laaja keskustelu kaupunginvaltuustossa voimassa olevan konserniohjeen päätöskäsittelyn yhteydessä.

Kuntalain 48 §:n mukaan konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä. Kaupunginhallitus toteaa, että konserniohjeen mukaisesti kaupungin tytäryhteisöjen osalta varmistetaan muun muassa hallituksen riippumattomuus. Tämä pitää sisällään kulloinkin voimassa olevien esteellisyyssäännösten huomioon ottamisen. Jatkossakin kaupunki tulee omistajana ottamaan hallituksen jäseniä nimetessään huomioon sen, että kaupungin konsernijohto pystyy tarkoituksenmukaisella tavalla suorittamaan sille kuuluvat seuranta- ja valvontatehtävät.

5.6 Suurien liikenneinvestointien ja tontinluovutuksen koordinaatio

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, toimiiko tontinluovutuksen ja suurien liikenneinvestointien koordinointi tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että tonttien arvonnousu kanavoituu kaupungin maanmyyntituloiksi.

Tontinluovutuksen menettelyt olivat arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaisia ja koordinaatio on ollut riittävää tontinluovutusten valmisteluvaiheessa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian ja kaupunkisuunnitteluviraston tulee

kiinteistöviraston ja kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että maan arvon nousuun kohdistuvat vaikutukset ovat oleellinen osa sitä vaikutusten arvioinnin kokonaisuutta, joita tulee selvittää isojen liikennehankkeiden päätöksenteon pohjaksi jo hankkeen alustavien tarkastelujen aikana ja joita tarkennetaan yleis- ja hankesuunnitelmavaiheessa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian, kaupunkiympäristön toimialan ja liikenneliikelaitoksen yhteistyönä laadittavassa katu-, liikenneväylä-, rata- ja puistohankkeiden käsittelyohjeessa tulee isojen liikennehankkeiden hankearviointikokonaisuuden osalta maan arvon nousuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lisäksi huomioida mm. alueen maanomistusolosuhteet ja arvioida siten erikseen myös vaikutukset kaupungin maasta saamiin tuloihin.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2016 uuden AM-ohjelman, jonka ensimmäinen seurantaraportti käsitellään kevään 2017 aikana kaupunginvaltuustossa. Seurannassa on mukana niin tontinvaraukset, -luovutukset kuin varantokin. Asuntotuotantoprosessin kannalta on tarkoituksenmukaista seurata prosessin eri kohtia.

5.7 Ensihoitoketjun toimivuus ja tuloksellisuus

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, tuotetaanko ensihoitopalvelut terveydenhuoltolain mukaisesti tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että ensihoitopalvelut on toteutettu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kuten terveydenhuoltolaki edellyttää, joskin kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon puutteet kuormittavat ensihoitoa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

pelastuslaitoksen ja sosiaali- ja terveysviraston tulee

sosiaali- ja terveysviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kun toiminnan painopistettä edelleen siirretään kotona asumisen tukemiseen ja laitospalveluiden purkamista jatketaan, on yhteistyörakenteiden oltava tarkoituksenmukaisia ja seurattava muutosta.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarviossa vuodelle 2017 on strategiaohjelman toteuttamisen yhtenä tavoitteena integroidut palvelut ja hoito. Asiakkaan tarpeeseen perustuvien ja sujuvien palveluprosessien kehittäminen edellyttää toimisto-, osasto- ja organisaatiorajat ylittävää perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen integrointia nykyistä vahvemmin.

5.8 Asunto- ja maankäyttöpolitiikka hyvinvoinnin edistämisessä

Pääkaupunkiseudun ulkoiset tarkastustoimet toteuttivat yhteisarvioinnin asunto- ja maankäyttöpolitiikan roolista. Arvioinnin pääkysymyksenä oli, ovatko pääkaupunkiseudun (PKS) kaupungit toteuttaneet seudun yhteisten suunnitelmien sekä omien strategioidensa mukaista hyvinvointia edistävää asunto- ja maankäyttöpolitiikkaa.

Arvioinnin mukaan Helsinki on toteuttanut seudun yhteisten suunnitelmien sekä omien strategioidensa mukaista hyvinvointia edistävää asunto- ja maankäyttöpolitiikkaa. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vain osittain, ja niiden toteutumisen seuranta hyvinvoinnin näkökulmasta on hankalaa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkansliassa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että hyvinvointitavoitteista monet ovat ominaisuuksiltaan laadullisia ja hitaasti muuttuvia ja siten vaativat vuosittaisen mittariseurannan sijaan pitkäjänteisempää kehityksen laadullista ja osittain määrällistä arviointia. Helsingin seudun yhteisesti asettamien tavoitteiden seuranta tapahtuu MAL-sopimuksen seurannan yhteydessä ja tulokset arvioidaan vuosittain kuntien ja valtion yhteisessä seurantakokouksessa. Helsingin AM-ohjelmaan ja strategiaohjelmaan liittyvä tavoitteiden toteutuminen arvioidaan vuosiseurannan yhteydessä. Hyvinvointitavoitteiden toteutumisen seurannassa ei ole tehty kattavaa koostetta, vaan pikemmin eri tavoitteita on seurattu eri ohjelmien ja sopimusten yhteydessä. Uuden strategiakauden osalta on mahdollista arvioida tarvitaanko esimerkiksi eriytymiskehitykseen seurantaindeksiä tai kokonaisvaltaista laadullista arviota.

5.9 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lasten ja nuorten palveluissa

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko kaupunki toteuttanut sukupuolten välisen tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä lasten ja nuorten palveluissa.

Arviointikertomuksen mukaan kaupunki on toteuttanut sukupuolten välisen tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä lasten ja nuorten palveluissa erityisesti varhaiskasvatustoimessa, opetustoimessa ja elinkeino-osaston nuorisotakuun piiriin kuuluvissa palveluissa sekä nuorisotoimessa, mutta ei liikuntatoimessa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

varhaiskasvatusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen tulee

opetusviraston ja kaupunginkanslian tulee

liikuntaviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja kaupunginkanslian tulee jatkaa hyviä toimintatapojaan ja käytänteitään.

Kaupunginhallitus toteaa, että vuonna 2016 Helsingin kaupungin koulut ja oppilaitokset laativat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sisällyttämällä sukupuolinäkökulman osaksi koulutuspalveluja. Esimerkkinä strategiaohjelman mukaisesti, koulutus- ja nuorisotakuun sekä määrällisen ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan ja julkisen palvelutuotannon turvaamiseksi, oppilaita ja opiskelijoita on kannustettu tutustumaan oppiaineisiin, jotka ovat aiemmin mielletty vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen kohteiksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin strategiassa olevat Tulevaisuustiski ja Respa –hanke ovat osa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Tulevaisuustiskin tavoitteena on, että 15-17 –nuoret motivoituvat oman tulevaisuuden suunnittelussa ja löytävät itselleen sopivan opiskelupolun ja väylän työelämään. Respa –hankkeen toiminnan tavoitteena on ohjata työhön tai pitkäkestoiseen koulutukseen niitä yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvia alle 30 –vuotiaita työttömiä helsinkiläisiä, joille ei TE –toimiston toimenpitein ole löytynyt ratkaisua tilanteeseen kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Neuvontaa, ohjausta ja syventävää ohjausta tarjoaa nuorille Ohjaamo Helsinki –palvelukokonaisuus hallintokuntarajat ylittävänä palvelumallina.

Kaupunginhallitus toteaa, että sukupuolten tasa-arvotyö ja yhdenvertaisuus on tärkeää huomioida liikuntapalvelujen tuottamisessa. Voimassaolevan liikuntastrategian 2013-2017 tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen, liikunnan kansalaistoiminnan aktivoiminen ja liikuntaseurojen avustusten myöntämisperusteiden uudistaminen siten, että painopiste on lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa.

Voimassaoleva opetussuunnitelma kannustaa ja tukee monipuolista liikuntaa ja liikuntatottumusten vahvistamista sukupuolesta riippumatta. Syksystä 2012 lähtien Liikkuva Koulu –toimintaa on jalkautettu peruskouluihin ja toimintamalli on tarkoitus vakiinnuttaa Helsingissä kaikkiin kouluihin vuonna 2017. Liikkuva Koulu –työn lisäksi liikuntavirasto tuottaa lasten ja nuorten matalan kynnysten harrasteliikuntapalveluja, muun muassa EasySport- ja FunAction –toiminta ja loma-ajan toiminta yhteistyössä opetusviraston ja helsinkiläisten urheiluseurojen kanssa.

Liikuntapalvelujen investoinnit suunnataan alueellisesti tasapainoisesti huomioiden lasten ja nuorten erilaiset tarpeet. Liikuntapalveluiden palveluverkkoa suunnitellaan yhdessä muiden hallintokuntien kanssa, kaupunginkonsernin eri toimijoiden kanssa ja yksityisten liikunta-alan palvelutarjoajien sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tavoitteena ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä sukupuolesta riippumatta.

5.10 Kaupunkimarkkinointi ja matkailun kehittäminen

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko kaupungin strategiaohjelmaan sisältyvät kaupunkimarkkinointiin ja matkailun kehittämiseen liittyvät toimenpiteet toteutettu.

Arvioinnin mukaan toimenpiteet on pääosin toteutettu, mutta Merellisen Helsingin kehittämisvastuu on hajallaan. Tapahtumatukien myöntäminen ei ole läpinäkyvää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että merellistä Helsinkiä ja siihen liittyvää palvelutarjontaa on kuluneella strategiakaudella kehitetty. Merellisen Helsingin kehittämisohjelman valmistelua jatketaan kaupunkiympäristön sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja kaupunginkanslian yhteistyönä koko elinkeino- ja viihtyvyyspotentiaalin hyödyntämiseksi. Merellisen Helsingin yleissuunnitelman valmistelu on käynnistynyt vuoden alussa kaupunkisuunnitteluvirastossa osana Vartiosaari ja rannat –projektia. Työohjelma esitellään tulevalle kaupunkiympäristölautakunnalle syksyllä 2017 ja yleissuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2019 aikana.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian tulee kehittää tapahtumien tukemiskäytäntöjä selkeämmiksi ja läpinäkyvämmiksi yhteistyössä toimialojen kanssa. Kaupunginkanslian tulee selvittää yhtenäisen yhteistyösopimusmallin käytäntöä, jotta kokonaiskuva tapahtuman taloudellisista velvoitteista olisi selkeä.

5.11 Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus ja riittävyys

Arvioinnin pääkysymyksinä olivat, ovatko Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon saatavuutta ja riittävyyttä koskevat kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 toimenpiteet toteutuneet, ja onko hoito toteutettu terveyskeskuksissa sekä psykiatria- ja päihdekeskuksissa tarkastuslautakunnan 2014 antamien suositusten mukaisesti.

Osa toimenpiteistä on toteutunut: palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on parannettu monella tapaa, mutta osa toimenpiteistä on vielä kesken. Avopalvelujen saatavuus on parantunut, mutta asumispalveluihin on jonoa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

sosiaali- ja terveysviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että toimialauudistuksen ja sote- ja maakuntauudistuksen myötä asumispalvelujen periaatteita ja vastuita tullaan tarkastelemaan uudelleen. Sote- ja maakuntauudistuksen edetessä hallituksen esittämällä tavalla asumispalvelujen työnjako eri toimijoiden kesken muuttuu merkittävästi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaikkien asiakasryhmien kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen on erityisen tärkeää. Liikkuva avohoito mahdollistaa kotiin vietävät palvelut, vahvistaa kotona arjessa selviämistä ja vähentää osaltaan psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta

5.12 Kotihoidon riittävyys ikääntyneiden palvelutarpeeseen nähden

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, toteuttaako kaupunki ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelmien laadinnan riittävän usein siten, että kotihoidon palveluilla voidaan vastata kotona asuvan ikääntyneen kulloiseenkin palvelutarpeeseen.

Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi ja säännöllisen kotihoidon asiakkaiden seuranta toteutuu hyvin, ja kotipalvelua saa joustavasti tarpeen mukaan. Palvelujen riittävyys tarpeisiin nähden ei kuitenkaan aina toteudu silloin, kun ikääntyneen kunto heikkenee nopeasti, mahdollisesti dramaattisestikin. Laatu on kiireen vuoksi heikentynyt.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveysviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että oikea-aikainen toiminta on sekä inhimillistä että kustannustehokasta. Asiakkaan edun selvittämiseksi ja parhaan mahdollisen palvelun toteutumiseksi tehdään yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa, että vanhuspalvelujen kysyntä ja palvelutarpeiden kasvu kasautuu yhä myöhäisempään ikään. Toimintaa suunnataan erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Ikääntyneiden palveluissa palvelurakenteen muutosta jatketaan, ja kevyempien palvelujen osuus nousee edelleen. Sairaalatoiminnan painopistettä siirretään geriatrisen akuuttihoidon ja kuntoutuksen suuntaan. Sekä sairaala- että arviointi- ja kuntoutustoiminnassa hoitojaksot lyhenevät ja aiempaan asumiseen palaavien osuus nousee.

Yleisenä tavoitteena on palvelujen saatavuuden, asiakas- ja henkilöstökokemuksen, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen. Ikääntyneiden palveluja uudistetaan monipuolisen palvelukeskuksen toimintamalliin perustuen.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana mm. työvuorosuunnittelua koskevien hyvien käytäntöjen jakamista, soveltamista ja levittämistä koko kaupungin alueelle.

5.13 Terveysasemapalvelujen saatavuus

Arvioinnin pääkysymyksinä olivat, ovatko Helsingin terveysasemia koskevat strategiaohjelman toimenpiteet toteutuneet ja toteutuvatko lakisääteiset hoitoon pääsyn kriteerit kaikilla Helsingin alueilla.

Arvioinnin perusteella Helsingin terveysasemia koskevat strategiaohjelman toimenpiteet ja lakisääteinen hoitoon pääsy ovat pääosin toteutuneet kaikilla Helsingin alueilla. Hoidon tarpeen arvioinnissa ja kiireettömään hoitoon pääsyssä on eroja alueittain ja terveysasemittain.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveysviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarviossa vuodelle 2017 on strategiaohjelman toteuttamisen yhtenä tavoitteena, että palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus paranee ja lakisääteiset määräajat toteutuvat kaikissa toiminnoissa. Palvelujen saatavuutta lisätään kehittämällä ja ottamalla käyttöön sähköisen asioinnin palveluja, laajentamalla vastaanottoaikoja sekä matalan kynnyksen palveluilla välittömässä asiakastyössä, esimerkiksi neuvoloissa. Mobiililaitteita hyödynnetään enenevästi liikkuvassa työssä. Palvelujen saatavuutta turvataan uudenlaisilla, kotiin ja asiakkaiden toimintaympäristöön jalkautuvilla palveluilla ja asiakkaita aktivoivalla tavalla. Lisäksi vahvistetaan kuntalaisten itsehoitoa ja omahoitoa, omaishoitoa sekä palveluneuvontaa ja palveluohjausta.

5.14 Tuloksellisuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, mitataanko Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeisten palvelujen tuloksellisuutta monipuolisesti kuntasektorin tuloksellisuusmittareiden mukaisesti.

Arviointikertomuksen mukaan keskeisten palvelujen tuloksellisuutta mitataan monipuolisesti kaikkien muiden ulottuvuuksien paitsi vaikuttavuuden osalta. Vaikuttavuuden mittaaminen on vasta käynnistymässä.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveysviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että toiminnan tuloksellisuutta parannetaan prosesseja kriittisesti tarkastelemalla ja kehittämällä siten että, niin sanottu hukkatyö vähenee ja asiakkaalle arvoa tuottava työ lisääntyy, kun uusia mittareita otettaan käyttöön.

5.15 Perusopetuksen kouluverkon kehittäminen

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko peruskoulujen palveluverkkoprosesseja toteutettu kaupungin strategiaohjelman ja kaupunginhallituksen päättämien linjausten mukaisesti.

Arvioinnin perusteella kouluverkkoa on kehitetty tavoitteiden mukaisesti ja strategiaohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Lapsivaikutusten arvioinnissa ja asukkaiden osallisuudessa on puutteita.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

opetusviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että strategiaohjelman 2013-2016 mukaan kaikkien hallintokuntien tuli laatia tilankäyttöohjelmat ja tehostamissuunnitelmat, joissa otettiin huomioon teknologian muutokset sekä palvelujen ja työn uudet muodot. Tavoitteena oli, että kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonainaispinta-alan määrä ei kasva strategiakaudella.

Kaupunginhallitus toteaa, että asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden lisäämisen on kiinnitetty huomiota. Vuosaaren alueen palveluprosessi toteutettiin uudella osallistavalla tavalla vuosina 2015-2016. Huoltajille tiedotettiin Wilma-tiedotteilla, järjestettiin ideariihi, asukkaiden palautetta kerättiin Kerrokantasi – palvelun kautta, järjestettiin asukastilaisuus ja koulujen henkilökunnalle järjestettiin yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset. Palvelumuotoilun avulla pyrittiin luomaan osallistava ja sitouttava prosessi, johon eri osapuolet pystyivät vaikuttamaan ja jonka tavoitteena oli tukea nuorten äänen kuulumista ja nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että palveluverkkoprosessia kehitetään jatkuvasti tarjoamalla laadukkaat ja monipuoliset koulutuspalvelut alueellisesti tasapainoisesti.

5.16 Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, ovatko kulttuuristrategian ”Hyvinvointia kulttuuripalveluista” –kokonaisuuden lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin liittyvät toimenpide-ehdotukset sekä kaupungin strategiaohjelman ja kulttuuristrategian tavoitteet kulttuurin avustusjärjestelmien uudistamisesta ja kehittämisestä toteutuneet.

Arviointikertomuksen mukaan toimenpide-ehdotukset ovat pääosin toteutuneet. Lasten ja nuorten kulttuuripalveluja on lisätty ja avustusjärjestelmän uudistus on käynnistynyt.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

opetusviraston tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että koululaisten maksuttomasta joukkoliikenteestä päättäminen kuuluu HSL:lle. Perusopetuksessa opiskelee noin 40 000 oppilasta, joista noin 7 000:lle on myönnetty koulumatkaetuutena HSL:n koululaismatkakortti. Koulujen tehdessä retkiä päivisin koulu maksaa matkaliput.

Kaupunginhallitus toteaa, että koulujen ja oppilaitosten liikuntatilojen vapaa-ajankäytön hallinnointi siirtyy 1.6.2017 lukien kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalle liikunnan palvelukokonaisuuteen. Tavoitteena on lisätä koulutilojen käyttöä ja uusia tilojen vapaa-ajankäytön vuokraus- ja jakoperusteet sekä hinnoittelu. Kaiken lähtökohtana on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen.

Kiinteistölautakunta antoi tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:

Vuoden 2016 arviointikertomuksessa on käsitelty (kohta 5.6.) suurten liikenneinvestointien sekä tontinluovutuksen koordinointia.

Kiinteistölautakunta katsoo, että arviointikertomuksesta käy hyvin ilmi aluerakentamishankkeiden ja suurten liikennehankkeiden edellyttämä laaja hallintokuntien välinen yhteistyö. Lisäksi raportista käy hyvin ilmi tontinluovutukselle asetetut keskenään osin ristiriitaiset tavoitteet.

Tontinluovutukselle asetettuja tai siihen välittömästi liittyviä tavoitteita ovat esim. korkeat asuntotuotantomäärät, asuntojen kohtuuhintaisuus sekä asuntotonttien vuokratuotto- ja myyntitulotavoitteet. Painottamalla liian voimakkaasti yhtä tavoitteista mahdollisuudet toteuttaa muut tavoitteet heikkenevät. Jos kaupunki esimerkiksi hakee luovutettavista tonteista aina kovimman mahdollisen hinnan, tulot rakennusoikeusyksikköä kohti nousevat, mutta neuvotteluprosessit pitenevät ja luovutusmäärät pienenevät. Samalla nousevat tonttihinnat olisivat omiaan nostamaan asuntojen yleistä hinta- ja vuokratasoa.

Hyvään maa- ja tonttipolitiikkaan kuulukin keskeisenä osana kysyntään nähden riittävä ja järkevästi hinnoiteltu tonttitarjonta, joka luo edellytykset asuntotuotantomäärien kasvattamiselle ja laadukkaalle asuntotuotannolle. Lisäksi tonttien nopea luovuttaminen sitä mukaan, kun tontit ovat rakentamiskelpoisia, vapauttaa tonttimaahan sitoutuneet pääomat kaupungin käyttöön, mikä osaltaan mahdollistaa puolestaan tonttien rakentamiskelpoisiksi saattamisen edellyttämien investointien tekemisen tarkoituksenmukaisessa aikataulussa. Kaupungin ei siten ole useinkaan tarkoituksenmukaista eikä mahdollista viivyttää tonttien luovutusta arvonnousun toivossa eikä tällainen toiminta muutoinkaan lähtökohtaisesti kuulu hyvään julkisyhteisön harjoittamaan tonttipolitiikkaan.

Kiinteistölautakuntaa toteaa, että tarkastuslautakunnan selvitys ja johtopäätökset ovat oikeat ja että AM-ohjelman raportointia koskeneet puutteet on korjattavissa keskushallinnon kanssa tarkennettavalla ohjeistuksella.

Vuonna 2016 tarkastuksen erityiskohteena oli pelastuslaitoksen osalta ensihoitoketjun toimivuus ja tuloksellisuus. Tarkastuslautakunta toteaa, että ensihoidon tuloksellisuutta voidaan pitää useilla eri mittareilla mitaten korkeatasoisena. Ensihoidon kasvanut tehtävämäärä on heikentänyt palvelun sujuvuutta, mutta muut mittarit ovat pääosin pysyneet ennallaan viime vuosina. Taloudellisuus yksikkökustannuksilla mitattuna on pysynyt samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden. Työelämän laatu työtyytyväisyydellä mitattuna on ollut hyvällä tasolla ja se on pysynyt melko samana. Palveluprosessin sujuvuutta kuvaavat tehtäväsidonnaisuus ja palvelutasoindeksi ovat heikentyneet jatkuvasti kasvaneen tehtävämäärän vuoksi, mutta vuonna 2016 tavoittamis- ja lähtöviive paranivat, vaikka niihin liittyvät pelastuslaitoksen sitovat tavoitteet eivät toteutuneetkaan. Sekä potilasturvallisuus että potilastyytyväisyys ovat pysyneet korkealla tasolla. Myös laadunvalvonta on korkeatasoista ja vaikuttavuus on saatavilla olevalla mittarilla mitattuna erinomaisella tasolla. Palveluprosessin sujuvuuden heikentyminen joiltakin osin ei ole, ainakaan vielä, heijastunut ensihoitopalvelun potilastyytyväisyyteen tai vaikuttavuuteen.

Tarkastuslautakunta toteaa, että pelastuslaitoksen ja sosiaali­- ja terveysviraston tulee ensihoitoprosessin kehittämiseksi täydentää päivystystyöryhmää ja potilasohjaustyöryhmää sosiaali­- ja terveydenhuollon ikääntyneiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon lääkäripalvelujen, ympärivuorokautisten hoitolaitosten sekä psykiatrian­ ja päihdepalvelujen asumispalveluista vastaavilla henkilöillä. Lisäksi sosiaali­- ja terveysviraston tulee lyhentää päivystyssairaaloiden päivystyspotilaiden luovutusaikoja ja parantaa siirtokuljetusten sujuvuutta.

Pelastuslaitos toteaa, että se tekee jatkuvasti yhteistyötä ensihoitopalvelun sidosryhmien kanssa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon puutteiden aiheuttaman kuormituksen poistamiseksi ensihoidon palveluketjusta.

Pelastuslautakunnalla ei ole asiassa muuta lausuttavaa.

Tarkastuslautakunta on pyytänyt Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtokunnalta lausuntoa vuoden 2016 arviointikertomuksen kohdasta 3.3, joka koskee kaupungin hallintokunnille antamaa tilinpäätösohjetta sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnista sekä niissä havaituista puutteista.

Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2016 arviointikertomuksessa, että ”Vuoden 2013 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta totesi, että tilinpäätöksen laatimisesta vastaavien kaupunginkanslian ja taloushallintopalvelun tulee varmistaa, että sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentointi on riittävää. Taloushallintopalvelun (Talpa) johtokunta totesi lausunnossaan 25.4.2014, että Talpa on omalta osaltaan tilinpäätösprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa varmistanut sen, että virastot ja laitokset ovat dokumentoineet sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen riittävästi ja selkeästi. Vuoden 2015 arviointikertomuksessa annetuissa lausunnoissa Talpan johtokunta toisti tämän näkemyksen. Arvioinnin perusteella Talpa ei kuitenkaan varmista, että hallintokunnat toimisivat tilinpäätösohjeen mukaisesti. Edelleen on mahdollista, että sitovien tavoitteiden dokumentointikuvaus puuttuu kokonaan tai että osaa tavoitteista ei ole ohjeen mukaisesti dokumentoitu, tai osaa tavoitteista ei ole ohjeen mukaisesti dokumentoitu, tai dokumentoinnista puuttuu ohjeen edellyttämät laatijan nimi ja päivämäärä.”

Tarkastuslautakunta toteaa edelleen, että ”Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen tulee varmistaa, että tilinpäätöstyötilaan toimitetaan sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentointikuvaus ja siihen liittyvät tiedot tilinpäätösohjeen mukaisesti.”

Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtokunta toteaa lausuntonaan, että tilinpäätösohjeissa on kiinnitetty erityistä huomiota asian ohjeistukseen. Tilinpäätösohjeen mukaisen materiaalin kontrollointi ja vastaanottaminen työtilaan on vastuutettu Taloushallintopalvelussa ao. työtilasta vastaavalle henkilölle. Työtilasta tarkistetaan, että kaikilta hallintokunnilta on saatu sitovien toiminnallisten tavoitteiden dokumentointikuvaus ja/tai myös erillisenä liitteenä dokumentointikuvaukseen liittyvät tilinpäätösohjeen mukaiset tiedot. Jatkossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että myös raportti tai laskelma on kuvauksen liitetiedostona, eikä pelkkä viittaus asiaan riitä. Samoin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että dokumentista löytyvät laatijan nimi ja päiväys.

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä arviointikertomuksen vuodelta 2016 sekä hankkia siitä kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot 10.5.2017 mennessä toimitettaviksi kaupunginvaltuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Lisäksi lautakunta päätti perua kokouksensa 19.4.2017.