Selvitys vuoden 2016 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon:

Kohta 5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston tulee nykyistä enemmän ohjata kaavoituksella kaupunkirakenteen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on tehostanut energiatehokkuustavoitteiden toteutumista kaavoitustoiminnallaan. Maankäytön suunnittelulla on tiivistetty kaupunkirakennetta sekä kehitetty tehokasta liikennejärjestelmää pitkällä tähtäyksellä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on kehitetty ekotehokkuustyökaluja maankäytön suunnittelun energiatehokkuutta mittaamaan.

Kaava mahdollistaa lähes aina keskitetyn kaukolämmön rakentamisen ja siihen liittymisen jättäen kuitenkin kuluttajalle vaihtoehdon valita itse järjestelmä, jota pitää hyvänä.

Kaavan ohjausvaikutukset rakennusten energiatehokkuuteen ovat vähäiset. Tontinluovutusehdoissa voidaan antaa rakentamismääräyksiä asiasta.

Kaavan tarkoituksena ei ole estää uusien energiajärjestelmien kehittämistä. Kaavan laatimisen yhteydessä testataan ja kehitetään jatkuvasti uusia energiajärjestelmiä yhdessä hankkeiden toteuttajien kanssa, mitä virasto pitää hyvänä yhteistoimintamuotona. Parhaisiin lopputuloksiin päästään yhteistyöllä sovittelemalla eri osapuolten tarpeet keskenään.

Kohta 5.6 Suurien liikenneinvestointien ja tontinluovutuksen koordinaatio

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkisuunnitteluviraston tulee saattaa loppuun liikennehankkeiden käsittelyohjeen valmistelu organisaatiouudistuksen jälkeen siten, että ohjeessa huomioidaan myös hankkeiden vaikutukset maan arvon nousuun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää edelleen isojen liikennehankkeiden vaikutusten arvioinnin kokonaisuutta. Hankkeiden suunnittelu ja arviointi on tarkentuva prosessi. Suunnittelun edetessä myös vaikutusten arviointi tarkentuu. Vaikutusten arvioinnin kokonaisuutta kehitetään siten, että maan arvon nousuun vaikuttavia tekijöitä voidaan tuoda päätöksenteon pohjaksi jo alustavien tarkasteluiden aikana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa myös, että organisaatiouudistuksen jälkeen loppuun valmisteltavassa katu-, liikenneväylä-, rata- ja puistohankkeiden käsittelyohjeessa huomioidaan maan arvon nousuun vaikuttavat tekijät. Lisäksi arvioinneissa tulee huomioida myös arviointialueen maanomistusolosuhteet ja arvioida näihin perustuen vaikutukset kaupungin maasta saamiin tuloihin.

Kohta 5.8 Asunto- ja maankäyttöpolitiikka hyvinvoinnin edistämisessä

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkansliassa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa tulee selvittää, miten maankäyttöä ja asumista koskevien hyvinvointitavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto voi toteuttaa suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa maankäyttöä ja asumista koskevia hyvinvointitavoitteita viihtyisästä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mahdollistaa maankäytön suunnittelun tavoitteiden toteutumisen. Rakentamisen myötä tavoitteet konkretisoituvat. Tavoitteiden toteutumisen edellytys on yhteistyö sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Hyvinvointitavoitteet ovat ominaisuuksiltaan yleensä laadullisia ja muutokset näkyvät hitaasti, joten niiden toteutuminen vaatii vuositasoa pitkäjänteisempää kehityksen laadullista ja osittain määrällistäkin arviointia. Helsingin seudun yhteisesti asettamien tavoitteiden seuranta tapahtuu MAL-sopimuksen seurannan yhteydessä ja tulokset arvioidaan vuosittain kuntien ja valtion yhteisessä seurantakokouksessa. Uuden strategiakauden osalta on mahdollista arvioida tarvitaanko esimerkiksi kokonaisvaltaista laadullista arviota.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden toteutumista ei ole seurattu yhtenä kokonaisuutena, mutta niihin liittyvien tavoitteiden toteutumista seurataan osana muuta seurantaa.

Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun laatuarvioinnin menetelmän kehittämistyö on ohjelmointivaiheessa. Laatuarvioinnissa keskeistä on hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden mittaaminen. Laatuarvioinnin ohjelmoinnin yhteydessä on myös kirjattu olemassa olevia, hyväksi havaittuja toimintatapoja, joiden avulla laatua ja siihen liittyviä hyvinvoinnin tavoitteita voidaan seurata ja pitää yllä.

Asemakaavoituksen tulee mahdollistaa kaikkien hallinta-ja rahoitusmuotojen toteuttaminen AM-ohjelman mukaisesti. Hallinta- ja rahoitusmuodoista päättäminen tapahtuu kaupungin maalla tontinluovutusvaiheessa. Valtion ja yksityisen maalla se kirjataan maankäyttösopimuksiin. Hankkeiden hallintamuotojakaumien määrittely edellyttää seurantaa alueiden hallintamuotojakaumasta suhteessa alueen hyvinvointitavoitteisiin. Jotta valtion ja yksityisellä maalla yksittäisissäkin hankkeissa pystytään soveltamaan AM-ohjelman ja alueen hyvinvointiin liittyviä tavoitteita toteuttavaa hallintamuotojakaumaa, määrittely on tehtävä jo kaavoituksen alkuvaiheessa. Menettelystä on sovittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginkanslian kanssa.