Asemakaavan muutos, nro 12744, Kumpula tontit 24973/5 ja 6, Pietari Kalmin katu 2 ja 4, Senaatti-kiinteistöt
Detaljplan och detaljplaneändring nr 12744 för Gumtäktsbacken (omfattar trafikplan)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner detaljplan för en del av kvarteret 24981 och detaljplaneändring för tomterna 5 och 6 i kvarteret 24973 och för park- och gatuområden i 24 stadsdelen (Gumtäkt) enligt ritning nr 12744, daterad 7.12.2021 och ändrad 4.10.2022, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen (de nya kvarteren 24979–24985 bildas).
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller Helsingfors universitets campusområde på Gumtäktsbacken samt park- och gatuområden. Detaljplaneändringen gör det möjligt att bygga ett nytt bostadsområde med mångsidiga funktioner på Gumtäktsbacken och utveckla de intilliggande parkområdena.
Målet är att bygga Gumtäktsbacken till ett attraktivt, hållbart och livligt campusområde med mångsidiga funktioner och ansluta området till den stadsstruktur som utvecklas och kompletteras i näromgivningen. Kompletteringsbyggandet på Gumtäktsbacken blir särpräglat. Byggmaterialen berättar om områdets historia och representerar ett hållbart byggnadssätt. Nybyggnaderna förläggs omsorgsfullt i den sluttande terrängen så att de bildar ett attraktivt stadsrum och ansluter sig funktionellt och rumsmässigt till sin miljö.
Området har goda kollektivtrafikförbindelser och spårvägstrafiken i området utvidgas i framtiden. Målet är att bygga ny urban, grönskande och livlig bulevardstadsstruktur i gatunivå vid Gustav Vasas väg.
I detaljplaneändringen har man i synnerhet kommit med lösningar för hur man bygger tätare stadsstruktur, bevarar det gröna i staden, värnar om landskapsrummet i Vallgårdsdalen, anlägger tillgängliga förbindelser, bygger kvarter i en krävande sluttningsterräng samt förbättrar gång- och cykelförbindelserna.
Klimatsynpunkten har beaktats i detaljplaneändringen genom energieffektivitetskrav, gröna tak, byggande i trä, grönkoefficienten och gårdsområden på mark.
I området planeras fyra bostadskvarter, ett kvarter för såväl verksamhetslokaler som bostäder, ett daghem, en parkeringsanläggning samt park- och gatuområden.
Den nya våningsytan för bostadskvarter uppgår till 53 250 m² vy, varav 1 300 m² vy är för affärslokaler, 1 500 m² vy för servicelokaler (daghem) och 9 500 m² vy för verksamhetslokaler. Av våningsytan för verksamhetslokaler är 200 m² vy är för affärslokaler och 200 m² vy för servicelokaler för gemensamt bruk. Det genomsnittliga exploateringstalet (e) för bostadstomterna är 2,6. Antalet invånare ökar med cirka 1 200.
I samband med detaljplaneändringen har en trafikplan (ritning nr 7214) utarbetats. I trafikplanen framhävs gångförbindelsen från Gustav Vasas väg via sluttningen till campusområdet.
Detaljplaneändringen har särskilt den inverkan att stadsstrukturen, som stöder sig på spårvägstrafiken, blir tätare, ett livligt campusområde med mångsidiga funktioner byggs på Gumtäktsbacken och gång- och cykelförbindelserna från Gustav Vasas väg och Vallgårdsdalen till Gumtäktsbacken förbättras.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Enligt Generalplan 2016 för Helsingfors är området i huvudsak ett innerstadsområde med beteckningen C2 som ska utvecklas som en funktionell blandning av boende, kommersiell och offentlig service, verksamhetslokaler, förvaltning, parker, rekreations- och motionstjänster samt stadskultur. Området är i viss mån ett rekreations- och grönområde, ett bostadsdominerat område med beteckningen A1 och ett bostadsdominerat område med beteckningen A4. I södra delen av området anges en beteckning för en stamförbindelse för spårtrafik. Enligt den underjordiska generalplanen 2021 för Helsingfors finns det ett underjordiskt utrymme i området. Utrymmet ska beaktas och dess funktions- och utvecklingsförutsättningar ska tryggas.
Detaljplaneändringen stämmer överens med dessa generalplaner.
Till skillnad från det som konstateras om byggnadsordningen (2010) på sida 45 i detaljplanebeskrivningen har stadens byggnadsordning trätt i kraft 7.6.2023.
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål genom att förverkliga kompletteringsbyggande vid en knutpunkt för nuvarande och framtida spårvägsförbindelser och främja målen för bostadsproduktionen i enlighet med programmet för boende och därmed sammanhängande markanvändning, MB-programmet. Dessutom förbättras tillgången till närservice och arbetsplatsernas livskraft.
Områdets utgångspunkter och nuläge
Gumtäkts torps plats i parkens södra sluttning representerar det äldsta skiktet i områdets historia. I skogssluttningen i den övergivna östra delen av området finns terrasser och tre eventuella husgrunder. Gumtäkts gårds före detta bageri från 1800-talet ligger vid Jyränkövägen. Efter krigen byggdes 57 så kallade paviljonghus, donerade av Sverige, i Gumtäktsbackens sluttning vid Gustav Vasas väg.
Området består nu till största delen av obebyggt, skogbevuxet kvartersområde, parkområde och gatuområde. I kvartersområdet finns ett acceleratorlaboratorium, som har schaktats i berget, och en tillhörande byggnad ovan jord. I området finns även en mast för atmosfärforskning och ett mätfält. Till området hör även delar av Nylandersparken.
För området gäller flera detaljplaner från 1985–2004. Enligt dessa omfattar området kvartersområde för undervisning, forskning och annan motsvarande verksamhet, kvartersområde för förvaltningsbyggnader och forskningsinstitutioner, parkområde, gatuområde reserverat för kollektivtrafik och gatuområde.
Helsingfors Universitetsfastigheter Ab och Senatfastigheter äger tomterna 5 och 6 i kvarteret 24973. Helsingfors stad äger gatu- och grönområdena. Detaljplaneändringen har utarbetats på ansökan och innehållet har förhandlats fram med sökanden.
Kostnader för detaljplaneändringen
Detaljplaneändringen medför följande kostnader för staden, exklusive mervärdesskatt:
Gator och öppna platser | 4 miljoner euro |
Parker | 0,8 miljoner euro |
Totalt cirka | 5 miljoner euro |
Detaljplaneändringen höjer områdets värde. Den nya våningsytan gäller i huvudsak markområden i privat ägo och i viss mån markområden i stadens ägo. Staden får markanvändningsersättningar för de privatägda tomterna.
Med anledning av förslaget till detaljplaneändring har förhandlingar om ett markanvändningsavtal förts i enlighet med stadsstyrelsens beslut 26.4.2021 (§ 310). Markanvändningsavtalen godkändes på stadens vägnar genom stadsmiljönämndens beslut (§ 563) 5.12.2023 och stadsstyrelsens beslut (§ 244) 22.4.2024. Markanvändningsavtalen har vunnit laga kraft och de har undertecknats.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt 22.12.2021–3.2.2022.
Nio anmärkningar gjordes mot detaljplaneförslaget. En skrivelse lämnades in före framläggningstiden. Påpekandena i anmärkningarna gällde:
- glasytornas effekter på fågelbeståndet, bevarandet av skogarna (lönnskogen på Gumtäktsbacken), ädelträdslundarna och trädbeståndet, effekterna på naturen och landskapet, bristerna i bedömningen av effekterna på naturen samt planbeteckningarna för grönområdena
- partikelutsläpp och sund boendemiljö
- byggnadsbehovet, byggnadernas skala och lämplighet för ett kulturlandskap, träbyggandets lämplighet för miljön, den för stora mängden av våningsyta och daghemmets läge
- målen för och kvaliteten hos byggandet av de planerade spårvägarnas påfartsspår i Tavastvägens och Gustav Vasas vägs korsningsområde, smidiga bytesfria spårvägsförbindelser, beaktandet av fordonstrafikens behov, gång- och cykeltrafikens behov av en bro över Gustav Vasas väg, trappornas snösmältningssystem, trivseln, minimeringen av störningseffekterna under byggplatstiden, trafik- och motionssäkerheten samt kollektivtrafikens servicenivå och förbindelser till servicen i Fiskehamnen.
- ett förslag till ändring av gatunamnet Geologinrinne/Geologbrinken: Geotieteilijänrinne/Geovetarbrinken
- behovet av tjänster för geologiska system och dämpning av klimatförändringen
- önskemål om ändring av detaljplanebestämmelserna och detaljplanebeteckningarna.
Påpekandena i skrivelserna gällde Gustav Vasas vägs gaturum och det föreslagna byggnadssättet på bergskärningar utmed vägen.
Efter att förslaget var offentligt framlagt kom det in respons om önskemålen om detaljplanebestämmelser och beteckningar om mer preciserad referensplan för kvarteret 24985 och om kontroll av gränserna för tomten 2 i kvarteret 24979.
Följande aktörer gav utlåtande:
- Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen)
- Strålsäkerhetscentralen STUK
- samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
- samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
- stadsmuseet
Påpekandena i utlåtandena gällde: detaljplanebestämmelserna om och detaljplanebeteckningarna för dagvatten, grunderna för trafik-, buller- och vibrationsutredningarna (bland annat kontroll av trafikmängderna för prognosåret 2050, maximiljudnivåer för vägtrafik och stombuller), den skogbevuxna sluttningens enhetlighet, bevarandet av skogen och det naturliga berget, bevarandet av grönskan i gaturummet, byggnadernas skala, stigarnas och belysningens effekter i området för fornminnen samt värnandet om kulturmiljön vid Gustav Vasas väg.
Dessutom meddelade följande aktörer att de inte har något att yttra:
- Helen Elnät Ab
- Museiverket (Ansvaret för utlåtandet överfördes till Helsingfors stadsmuseum.)
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, skrivelsen och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan i sammandrag och genmälena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter. De vars intresse ändringarna gäller har blivit separat hörda per e-post och på möten på Teams.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen med bilagor.
Kaupunginhallitus 09.09.2024 § 530
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 24. kaupunginosan (Kumpula) osaa korttelia 24981 koskevan asemakaavan ja 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin 24973 tonttien 5 ja 6 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 24979–24985) 7.12.2021 päivätyn ja 4.10.2022 muutetun piirustuksen nro 12744 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
17.06.2024 Poistettiin
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 11.10.2022 § 563
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 7.12.2021 päivätyn ja 4.10.2022 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12744 hyväksymistä. Asemakaava koskee 24. kaupunginosan (Kumpula) osaa korttelia 24981 ja asemakaavan muutos koskee 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin 24973 tontteja 5 ja 6 sekä puisto- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 24979–24985).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä toimialajohtajan kolmannen esityksen kokouksen kahdeksantena asiana.
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Petri Saarikoski, tiimipäällikkö Kaisa Jama, diplomi-insinööri Reetta Kuronen ja liikenneinsinööri Riikka Österlund. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Marleena Isomaa: Kyseessä on asemakaavan muutosehdotus, jossa hävitettäisiin puustoalue vilkkaasti liikennöidyn tien varrelta, opiskelija-kampuksen alueelta. Tämä on vastoin sitä kaupunkien rakentamisstrategiaa, jota noudatetaan tällä hetkellä kaikissa valveutuneissa EU-maissa. Opiskelijoiden asumisviihtyvyyteen ei tule suhtautua vähättelevästi. Kyseinen puustoalue vaikuttaa nuorten aikuisten henkiseen ja fyysiseen terveyteen, suojaten liikenteen melulta sekä parantaen alueen ilmanlaatua. Esitetyssä kaavaehdotuksessa annetaan virheellinen kuva siitä, että kortteleiden keskelle jäävä puustoalue säilyisi. Rakennusvaiheessa puut joudutaan kaatamaan, jotta työmaalla pystytään operoimaan. Kyseinen kaavaehdotus tuleekin palauttaa ja kaavaehdotukseen tulee tehdä muutokset, jossa Kustaa Vaasan tien ja kortteleiden väliin jätetään vähintään 30 metrin puustovyöhyke. On selvä että kaupunkia halutaan rakentaa ripeästi ja sujuvasti. Mutta esitetyissä asemakaavan muutosehdotuksissa tulee jo lähtökohtaisesti huomioida paremmin kaavan ominaisuudet ja sijainti, sekä alueella asuvien asumisviihtyisyys. Mikä tarkoittaa käytännössä myös sitä että samaa korttelimallia ei voida esittää toistuvasti, alueen ominaisuuksista riippumatta.
Marleena Isomaan palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta katsoo, että päiväkotihanketta ei tule käynnistää korvaamaan olemassa olevia päiväkoteja vaan että se käynnistetään silloin kun näille uusille paikoille on tarve.
Kannattaja: Otso Kivekäs
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 9
Silja Borgarsdottir Sandelin, Marleena Isomaa, Atte Kaleva, Olli-Pekka Koljonen, Hannu Koponen, Sami Kuusela, Otto Meri, Jenni Pajunen, Risto Rautava
Ei-äänet: 4
Otso Kivekäs, Noora Laak, Saana Rossi, Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 4.
04.10.2022 Pöydälle
14.12.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
07.12.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Saarikoski, arkkitehti, puhelin: 73544
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 310 22980
Riikka Österlund, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312
Reetta Kuronen, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat) , puhelin: 310 27148
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 31.1.2022
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kumpulanmäen 7.12.2021 päivätystä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa. Lausuntoa laatiessaan kaupunginmuseo on kuullut myös Museovirastoa.
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Vallilanlaakson pohjoisreunalta nousevalla Kumpulanmäellä rajautuen lännessä Kumpulan kampukseen ja Idässä Kustaa Vaasan tiehen. Muutos koskee Pietari Kalmin kadun varressa sijaitsevia rakentamattomia tontteja sekä Kustaa Vaasan tiehen ja Vallilanlaakson raitiotien alueeseen rajautuvaa osaa Nylanderin puistoa ja Kumpulanmäeltä Kumpulanlaaksoon kulkevaa joukkoliikennekadun aluevarausta. Kumpulanmäki halutaan liittää osaksi tätä täydentyvää kaupunkirakennetta ja kehittää yliopiston kampusalue monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi. Yliopiston toimintojen ja tutkimuslaitosten rinnalle suunnitellaan asumista, liike- ja toimitilaa sekä palveluja. Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on toteuttaa maisemaltaan ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen alue, joka asettuu luontevasti rinnemaastoon, muodostaa vetovoimaista kaupunkitilaa ja liittyy toiminnallisesti ja tilallisesti ympäristöönsä. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen liittyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tavoitteena on myös rakentaa toimivat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet Kustaa Vaasan tieltä sekä Vallilanlaakson suunnasta Kumpulanmäelle. Asemakaavan muutos pohjautuu Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteisesti järjestämän arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneen ehdotuksen ”Kaupungin porteilla –Tiedon portailla” (Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy) pohjalta.
Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa on tavoitteiden mukaisesti useita erilaisia korttelialueita. Kortteli 24973 on ilmasto- ja merentutkimuslaitos Dynamicumin ja siihen liittyvien piha-alueiden ja Erik Palmenin aukion osalta nykyiseen tapaan osoitettu hallinto- ja tutkimuslaitosrakennusten korttelialueeksi YH-1. Osalta, jolla voimassa olevassa asemakaavassa sijaitsee joukkoliikenteelle ja pysäköinnille osoitettu alue, on esitetty muutettavaksi autopaikkojen korttelialueeksi LPA, jolla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on viisi. Paikalle rakennettavaan paikoitustaloon on siten tarkoitus keskittää alueen pysäköinti. Uusi kortteli 24979 on olemassa olevan kiihdytinlaboratorion osalla Dynamicumin tapaan hallinto- ja tutkimuslaitosrakennusten korttelialuetta YH-1 ja sen viereen on päiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi esitetty uusi tontti julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta YL, jolla suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Myös Kumpulan kartanon entiselle leipomorakennuksen osalle on esitetty uusi korttelialue 24980, jonka käyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL. Olevalla rakennuksella on nykyiseen tapaan suojelumerkintä sr-2. Pietari Kalmin kadun ja kiihdytinlaboratorion ja Kustaa Vaasan tien väliselle vyöhykkeelle esitetään puolestaan viittä uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta AK ja aivan suunnittelualueen pohjoiskulmaan toimitilarakennusten korttelialuetta KTY. Näistä muodostettaisiin uudet korttelit 24981, 24982, 24983, 24984 ja 29985. Asemakaava-alueen eteläosa on määritelty puistoksi ja asuinkerrostalokortteleiden väliset tilat istutettavaksi alueen osaksi, yleiselle jalankululle varatuiksi alueen osiksi ja portaiksi, joiden sijainti on merkitty ohjeellisena. Korttelia 24983 lukuun ottamatta asuinkerrostalojen korttelialueilla rakennusalat on merkitty siten, että kortteleista muodostuu umpikortteleita. Suurin sallittu kerrosluku rakennuksissa vaihtelee Pietari Kalmin kadun varren kuudesta Kustaa Vaasan tien puolelle osoitettuun kahdeksaan ja toimitilarakennusten korttelialueen yhdeksään.
Kaupunkikuvaa ja rakennusten ilmettä ohjataan useilla määräyksillä. Rakennusten ulkoasusta ja materiaaleista määrätään mm. seuraavaa: ”Pietari Kalmin kadun varrella rakennuksen maantasokerroksen on oltava julkisivuiltaan paikalla muurattua poltettua tiiltä. Ylempien kerrosten on oltava julkisivuiltaan puuverhottuja. Kustaa Vaasan tien varrella rakennuksen kolmen alimman kerroksen on oltava julkisivuiltaan paikalla muurattua poltettua tiiltä. Ylempien kerrosten on oltava julkisivuiltaan puuverhottuja. LPA-korttelialueella rakennuksen on oltava julkisivuiltaan puuta. Julkisivun on oltava umpinainen tonttia 24973/7 vasten. Rakennus tulee liittymäkohdissa sovittaa yhteen naapurirakennusten kanssa. Tontin rajaseinässä saa olla ikkunoita ja muita aukkoja, jollei naapuritontilla ole tällä kohdalla rakennusalaa. Korttelin 24983 asuinrakennuksissa on oltava harjakatto, jonka on oltava konesaumattua peltiä. Ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee integroida rakennukseen eikä niitä saa sijoittaa katolle erillisiin rakennusosiin. Kadun ja puiston puoleisilla julkisivuilla parvekkeet tulee rakentaa sisäänvedettyinä yhtenäistä julkisivupintaa muodostavina. Parvekkeita ei saa kannattaa maasta.” Pihoista ja ulkoalueista määrätään mm. seuraavaa: ”Päiväkoti tulee sijoittaa tontille siten, että kalliota säästyy mahdollisimman paljon…Tonttia ei saa aidata. Liittyminen puistoon, katualueeseen tai toiseen tonttiin tulee toteuttaa saumattomasti. Suuret tasoerot tulee rakentaa terassein, joihin liittyy istutuksia. Tukimuurien on oltava luonnonkivipintaisia tai paikalla valettuja…Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä pelastusteinä, kulkuteinä, leikki- ja oleskelualueina, tulee istuttaa…Tontti- ja katualueilla louhinnan määrä tulee minimoida ja huomioida maastonmuodot.” Lisäksi ääneneristykseen ja meluntorjuntaan sekä hulevesien hallintaan liittyen on paljon määräyksiä.
Suunnittelualueeseen ja sen läheisyyteen nivoutuu ja kytkeytyy siten hyvin monenlaisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaava-alueen eteläosa on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki. Tälle alueelle sijoittuvat Vallilan siirtolapuutarha ja Kumpulan kartanon alue. Vallilan siirtolapuutarha on suojeltu asemakaavalla (RP/s) ja on kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteen kannalta arvokas siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti hyvin merkittävä on 1840-luvulta lähtien rakentunut Kumpulan kartanon alue, jolla toimii vuonna 2009 yleisölle avattu Kumpulan kasvitieteellinen puutarha osana Luonnontieteellistä keskusmuseota. Kumpulan kartanon rakennukset ovat pääosin suojeltuja. Lännessä kaava-alue on pieneltä osin maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Käpylä-Koskela asuntoalue, joka on 1900-luvun alkuvuosikymmenten edustava ja yhtenäisenä säilynyt asuinalue. Hämeentie lukeutuu Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöihin ja on Helsingin vanhimpia historiallisia katutiloja. Kumtähden kenttä on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä virkistysalue ja puisto. Kumpulanmäen laella sijaitsee Helsingin yliopiston eksaktien luonnontieteiden tutkimuksen ja opetuksen keskus.
Asemakaavan muutoksen aiemmissa vaiheissa kaupunginmuseo on tuonut esiin edellä mainittuja suunnittelualueen arvoja ja erityisesti korostanut suunnittelualueen laajaa maisemallista merkitystä Kumpulan kartanon ja Vallilanlaakson viheralueiden suuntaan sekä pitkälle Hämeentielle ja Kustaa Vaasan tielle päin. Kumpulanmäen alue näyttäytyy laajalti ennen kaikkea hyvin vehreänä ja puustoisena, maisemaa pehmentävänä rinteenä. Kumpulanmäki on kulttuurimaisemaa ja näkymänä historiallinen, ikuistettu Kumpulan kartanoa kuvaaviin maalauksiin jo yli 150 vuotta sitten. Kaupunginmuseo pitää näin ollen erityisen tärkeänä, että suunnittelualueen eteläkärjessä sijaitseva Nylanderinpuiston maisema- ja kaupunkikuvassa ja kaupunkitilallisesti merkittävä puustoinen rinne säilyy eheänä ja mahdollisimman laajana. Kaavaselostuksessa todetaan, että rakentamisen keskittämisellä Kustaa Vaasan tien varteen turvataan metsäverkoston alueellisen yhteyden toteutuminen kaava-alueen eteläosassa ja säilytetään suurin osa Nylanderinpuiston arvometsästä. Uudet korttelialueet ylettyvät osittain myös Nylanderinpuistoon. Kokonaisuudessaan puiston laajuus kasvaa voimassa olevien asemakaavojen puistoksi määriteltyyn alueeseen nähden. On kuitenkin todettava, että nykyisellään YOT-korttelialueiseen kuulu melko laajoja istutettavaksi määriteltyjä alueita tai muutoin rakentamattomana ne ovat viheralueen luonteisia. Puistoalueiden kannalta positiivinen muutos on voimassa olevan asemakaavan mukaisen joukkoliikennekadun ns. Pietari Kalmin kadun jatkeen poistaminen ja muuttaminen puistoalueeksi, mikä puolestaan edesauttaa Kumpulanlaakson puistoalueen kehittämistä.
Kaupunginmuseo on jo aiemmin todennut, että Kumpulanmäen vahvaa ja laajalle vaikuttavaa vehreää ominaisluonnetta tulee kunnioittaa myös asumista ja toimitilaa tarjoavien uudisrakennusten korttelirakennetta ratkaistaessa ja rakennusten sijoittelua suunniteltaessa. Näin ollen puustoista metsää ja luonnonkallioita tulee kaupunginmuseon näkemyksen mukaan säilyttää rakennusten välissä ja osana myös Kustaa Vaasan tien katutilaa ja sieltä avautuvia näkymiä. Kaavaselostuksessa todetaan, että Kustaa Vaasan tien puoleisten kortteleiden väliset porrasyhteydet ja muut katualueet toteutetaan mahdollisimman vehreinä. Samalla katualueilla säilytetään alueelle leimallisia kalliopaljastumia ja kallioleikkauksia. Tiiviin korttelirakenteen vuoksi rinteen olemassa olevaa puustoa on haastavaa säilyttää, joten Kustaa Vaasan tielle tuodaan vehreyttä porrasyhteyksien sekä rakennusten edusalueiden istutuksilla. Alueelle leimallisten kallioleikkausten ja kalliopaljastumien säilyttäminen on mahdollistettu mitoituksessa. Kaupunginmuseo kuitenkin toteaa, että nyt esillä olevassa ehdotuksessa uusien asuinkerrostalokortteleiden ja Kustaa Vaasan tien väliin varsinaisesti istutettavaksi alueen osaksi on määrätty ainoastaan osittain korttelin 24984 edustaa ja hyvin pieneltä osin korttelin 24985 edustaa. Muiden kortteleiden ja Kustaa Vaasan tien välitila on pääosin yhdistettyä jalankululle ja pyöräilylle sekä pelastus- ja huoltoajolle varattua alueen osaa, johon on määrätty vain muutamia istutettavia puita ohjeellisiin sijainteihin. Katutilan vehreä luonne ei tällä ratkaisulla tule säilymään, vaikka asuinkerrostalokortteleiden väleihin istutettavia alueiden osia ja istutettavaksi määrättyjä puita onkin osoitettu. Kaupunginmuseo on esittänyt myös uudisrakennuksien toteuttamista esitettyä pienimittakaavaisempana ja niin etteivät uudisrakennusten julkisivut nouse muurimaisen korkeina seinäminä Kustaa Vaasan tien reunalla. Kaavaselostuksen mukaan: ”Kustaa Vaasan tien varren luonne muuttuu metsäisestä rinteestä kaupunkimaiseksi korttelialueeksi kun 6-8 kerroksisten rakennusten umpikorttelit nousevat Kustaa Vaasan tieltä Pietari Kalmin kadulle. Rakennukset on sovitettu rinteeseen ja maaston mukaan porrastuvat asuintalot säilyttävät rinteen näkyvänä elementtinä kaupunkikuvassa. Tutkapallo nousee edelleen rakennusten yläpuolelle.” Pietari Kalmin kadun varren muutos pysäköintikenttien ja metsän rajaamasta katutilasta rakennuksin ja katupuin rajatuksi kaduksi ei näyttäydy yhtä merkittävänä. Muutoksen tulee kuitenkin pysyä puuston latvusten takana niin, ettei se mäen laelta nouse kaukonäkymiin.
Asemakaavahankkeen aluerajauksen eteläosassa sijaitsee muinaismuistolain (1963/295) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Gumtäkt torp (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000017308). Kyseessä on Gumtäktin torpan paikka kalliomäen etelärinteellä, missä on havaittavissa terasseja ja rakennuksenpohjia. Kaavaehdotuksessa muinaisjäännösalue on huomioitu merkitsemällä se kaavakarttaan sm-merkinnällä ja asianmukaisella kaavamääräyksellä. Muinaisjäännös säilytetään osana puistoa. sm-alueelle Nylanderinpuiston kaakkoisosaan on merkitty myös joitakin uusia polkulinjoja. Kaavaehdotukseen liittyvässä aineistossa mainitaankin, että puistoalueen nykyistä polustoa parannetaan ja linjataan osin uudestaan siten, että kävelyreitit mahdollistavat helpon pääsyn Kumpulanmäeltä Jyrängöntielle ja edelleen Vallilanlaaksoon. Puistoon on osoitettu myös uusi esteetön kävelyreitti sekä pohjois-etelä-suuntainen polku portaineen. Polkujen toteuttamisessa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa polustoa, mikä on hyvä lähtökohta. Kaavan toteuttamisella saattaa siis olla vähäisiä vaikutuksia muinaisjäännökseen. Mikäli polkujen ja niihin liittyvän valaistuksen toteuttamisella on vaikutuksia sm-alueelle, on suunnitelmista neuvoteltava kaupunginmuseon kanssa tarvittavien tutkimusten ja suojelualueelle sopivien rakennustapojen selvittämiseksi.
Kaupunginmuseo on useaan kertaan todennut, että suunnittelualueella sijaitsevat arkeologiset kohteet ja suunnittelualueen sijoittuminen ja rajautuminen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden nivelkohtaan sekä maiseman merkitys ja vaikutus hyvin laajalti ympäristöönsä edellyttää suunnittelulta ja kaavalliselta ratkaisulta herkkyyttä, jotta paikan henki ja oma erityisluonne saadaan muutoksesta huolimatta säilymään. Nylanderinpuiston puoleisella osalla näiden tavoitteiden voidaankin katsoa esillä olevassa Kumpulanmäen asemakaavaehdotuksessa toteutuvan. Sen sijaan muutos Kustaa Vaasan tien varrella tulee kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta olemaan liian raju ja rakentamisen ja maaston muokkaamisen huomattavan määrän vuoksi myös peruuttamaton.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 24.6.2021
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 20.9.2019
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 20.10.2021 § 44
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12744 pohjakartan kaupunginosassa 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12744
Kaupunginosa: 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 16/2021
Pohjakartta valmistunut: 9.6.2021
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 02.06.2021 § 46
Johtava arkkitehti Salla Hoppu esitteli.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Fyysikonrinne – Fysikerbrinken
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Kumpulan kampuksen ammattinimikkeet).
Geologinrinne – Geologbrinken
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Kumpulan kampuksen ammattinimikkeet).
Maantieteilijänkuja – Geografgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (Kumpulan kampuksen ammattinimikkeet).
Matemaatikonrinne – Matematikerbrinken
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Kumpulan kampuksen ammattinimikkeet).
Peter Forsskålin polku – Peter Forsskåls stig
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Muistonimi. Kumpulan kartanossa lapsuusvuotensa viettäneen filosofian professori, luonnontutkija, kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija, painovapauden puolustaja Peter Forsskålin (1732–1763) mukaan. Nimistötoimikunta on käsitellyt Peter (myös Petter, Pehr, Petrus) Forsskålin muistamista koskevia aloitteita 15.9.2004 ja 17.2.2016. Vaihtoehtoisista etunimistä ja myös sukunimestä on valittu Kansallisbiografia- ja Nationalencyklopedin-verkkojulkaisuissa esiintyvä muoto.
Lisäksi nimistötoimikunta päätti esittää alueelle yhden vaihtoehtoisen nimiparin, josta kaavoittaja voi valita suunnitelman edettyä kohteelle sopivimman nimen:
Ilmatieteilijänaukio – Meteorologplatsen
(aukio)
Ryhmänimi (Kumpulan kampuksen ammattinimikkeet).
tai
Ilmatieteilijänpuistikko – Meteorologparken
(puisto)
Ryhmänimi (Kumpulan kampuksen ammattinimikkeet).
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Presenter information
Ask for more info
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045