V 15.11.2017, Vuoden 2018 tuloveroprosentin määrääminen
V 15.11.2017, Vuoden 2018 tuloveroprosentin määrääminen
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 18,0 %.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli talousarviopäällikkö Matti Malinen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallinnolle tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.
Vuonna 2017 kuntien verotulojen kehitys on ollut odotettua parempaa. Kunnallisveron odotettua parempi kehitys johtuu palkkasumman kasvusta. Vuoden 2017 palkkasumman odotetaan kasvavan yli 2 prosenttia. Loppuvuoden kunnallisveron tilitysoikaisut näyttävät viimeisimpien tietojen valossa myönteisiltä kunnille, mikä osaltaan parantaa ennusteita. Positiivisen kehityksen arvioidaan nostavan kunnallisveron tilitykset lähes vuoden 2016 tasolle kilpailukykysopimuksen ja siihen liittyvien veronkevennysten aiheuttamista veromenetyksistä huolimatta. Vuoden 2018 kehityksen arvioidaan olevan maltillisesti positiivista.
Kunnallisveron tuotoksi Helsingissä vuonna 2017 arvioidaan lokakuussa tehdyn ennusteen mukaan 2 575 milj. euroa eli 80 milj. euroa talousarviota enemmän.
Kaikkiaan verotuloja arvioidaan vuonna 2017 saatavan 3 378,4 milj. euroa, joka on 245 milj. euroa vuoden 2017 talousarviota enemmän erityisesti yhteisöveron talousarviota suuremman tilitysennusteen (155 milj. euroa talousarviota enemmän) ansiosta. Tämä näkyy kaupungin maksuvalmiuden hyvänä tasona vuonna 2017.
Kaupungin konsernitilivarat on luettu vuoden 2016 tilinpäätöksestä lukien osaksi kaupungin likviditeettiä. Likviditeetinhallinta konsernitasolla mahdollistaa, hyvän yleisen maksuvalmiustilanteen ohella, kaupungin maksuvalmiuspuskurin alentamisen.
Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2018 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 3 355 milj. euroa.
Vuoden 2018 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin 18,0 %, joka on 0,5 %-yksikköä matalampi kuin vuoden 2017 kunnallisveroprosentin taso 18,5 %. Veroprosentin lasku 0,5 %-yksiköllä merkitsee noin 70 milj. euron vähennystä kunnallisverotulokertymään.
Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2 530 milj. euroa kunnallisveroprosentilla 18,0 %. Kunnallisveron tuoton arviot perustuvat valtion ja Kuntaliiton arvioihin kuntien yhteenlasketusta kunnallisveron tuoton kasvusta sekä kaupungin vuonna 2017 saamiin verotilityksiin. Tuottoarvion pohjana ovat valtiovarainministeriön syyskuussa 2017 esittämät suhdannenäkymät vuodelle 2017 sekä valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2018 talousarvioksi.
Kunnallisveropohjan kehitykseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät. Hallitus päätti budjettiriihessä vuoden 2018 veronkevennyksistä, jotka toteutetaan ansiotuloperusteiden indeksitarkistuksena ja työnverotuksen keventämisenä. Kyseiset veronkevennykset vähentävät verotuloja koko maassa yhteensä noin 270 miljoonalla eurolla, josta 182 miljoonaa euroa kohdistuu kunnallisveroon.
Käytännössä veronkevennykset toteutetaan korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärää. Tuloveroasteikon muutoksen johdosta kuntien verotulojen arvioidaan jäävän 51 miljoonaa euroa alhaisemmiksi, kun verosta tehtäviä vähennyksiä (työtulovähennys 48 milj. € ja alijäämä hyvitys 3 milj. €) siirtyy tehtäväksi aiempaa enemmän kunnallisverosta. Työtulovähennyksen korotus taas vähentää kuntien verotuloja 115 miljoonalla eurolla ja perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 16 miljoonalla eurolla. Täten budjettiriihessä päätetyt veronkevennykset alentavat kuntien verotuloja arviolta 182 miljoonalla eurolla. Aiempien päätösten perusteella kunnallisveroon kohdistuu asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajaaminen entisestään (+13 milj. €) sekä lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen vuoden 2017 lopussa (+38 milj. €). Nämä toimenpiteet lisäävät kuntien verotuloja ja otetaan myös huomioon veroperustemuutoksia kompensoitaessa. Täten veroperustemuutosten perusteella kunnille valtionosuuksien lisänä kompensoitavaksi määräksi muodostuu 131 miljoonaa euroa.
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017–2020. Maksujen muutokset alentavat kunnallisverotuloja vuonna 2018 reilulla 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Näiltä osin veromenetyksiä hallitus ei kompensoi (kuten ei tehnyt vuoden 2017 osaltakaan).
Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 285 milj. euroa (vuoden 2017 tilitysarvio on 258 milj. euroa). Kiinteistöverotuoton arvion nousu on seurausta valtion tekemistä muutoksista yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron alarajoissa.
Kaupunginhallitus 13.10.2017 § 915
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle 30.10.2017 saakka.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti käsitellä pormestarin toisen esityksen kokouksen seitsemäntenä asiana.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta panna asian pöydälle 30.10.2017 saakka.
Esittelijä
Lisätiedot
Ari Hietamäki, johtava suunnittelija, puhelin: 310 36567
Päätös tullut nähtäväksi 14.11.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Ari Hietamäki, johtava suunnittelija, puhelin: 09 310 36567