Asemakaavan muutos nro 12883, Länsi-Haaga, Vihdintien ympäristö
Länsi-Haagan asemakaavan muutos nro 12883 (sis. liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 28.11.2023 päivätyn ja 22.10.2024 muutetun piirustuksen nro 12883 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuvat uudet korttelit 29272–29281).
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Etelä- ja Pohjois-Haagan rinnalle syntyy Länsi-Haaga. Kehittyvät raideyhteydet muodostavat verkostokaupunkia ja nostavat sijainnin keskeiseksi. 110 kilovoltin ilmajohtojen kaapelointi mahdollistaa rakentamisen Vihdintien varteen. Suunnitteilla on houkutteleva, identiteetiltään haagalainen, luonnonläheinen ja yhteisöllinen asuinalue palveluineen. Vihdintie muuttuu tällä kohdin urbaaniksi kaupunkiympäristöksi.
Lähiasukkaiden voimakkaasti esittämää huolta Riistavuorenpuiston luonnon ja virkistyksen arvoista on kuunneltu, ja kaavoitusprosessin kuluessa rakentamista on rajattu merkittävästi kapeammalle alueelle. Riistavuorenpuistosta säilyy asemakaavaehdotuksessa puistona noin kaksi kolmasosaa. Rakentamisalue on osin puutonta vyöhykettä, mutta myös puustoa menetetään. Metsäinen viheryhteys verkostoituneena ympäröivien viheralueiden kanssa, liito-oravan ydinalueet ja kulkureitit, avokalliomuodostelmat ja suopuistona kehitettävä metsikön osa muodostavat kuitenkin yhä monipuolisen luonto- ja virkistysalueen Riistavuorenpuistoon. Korttelien korkotasot on suunniteltu vaihteleva topografia huomioiden ja louhinnan haittoja minimoiden. Nykyisin lähes koko puisto on ohjearvot ylittävää melualuetta, joten tältä osin kortteleiden muodostama suoja parantaa säilyvän virkistysalueen laatua.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon vuonna 2019. Uusi pikaraitiolinja Helsingin keskustasta Kannelmäkeen tulee palvelemaan tiivistyvää maankäyttöä ja jo olemassa olevia asuin- ja työpaikka-alueita, sekä kytkemään yhteen kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, rantaradan ja kehäradan.
Länsi-Haagaan suunnitellaan asuntoja noin 2 400 haagalaiselle, asuinkerrosalaa tulee 94 000 k-m². Rakennukset ovat seitsemästä neljääntoista kerrosta korkeita Vihdintien varrella, sisempänä kalliomaastoon sovitettuna yleisimmin viisikerroksisia. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=2,68. Lisäksi on osoitettu päiväkotia varten 2 000 k-m², noin 2 800 k-m² kerrosalaa on osoitettu asuinrakennusten kivijalkaan sijoittuville liikkeille sekä noin 1200 k-m2 kerrosalaa päivittäistavarakaupalle. Palvelut keskittyvät etenkin pikaraitiotiepysäkkien läheisyyteen.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7566), jonka mukaan syntyy uusi Vihdintien suuntainen pihakatu. Pysäköinti on keskitetty pysäköintilaitoksiin ja osa vieraspaikoista katujen varsille. Ajo pysäköintiin on pääasiassa keskitetty Vihdintien liittymäkohtien läheisyyteen, jotta pihakadusta saadaan mahdollisimman rauhallista ja jalankulkupainotteista ympäristöä. Tätä kävelypainotteista katutilaa rytmittää aukiomaisten julkisten ulkotilojen sarja.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Helsingin yleiskaavassa 2016 suunnittelualue on merkitty pääosin kantakaupungiksi (C2) ja kaupunkibulevardiksi, jota pitkin kulkee pikaraitiotie. Alueen koillisosa on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A3). Lisäksi alueen läpi kulkee yleiskaavassa viheryhteysmerkintä ja Eliel Saarisen tien varressa pyöräilyn baanaverkkomerkintä (pyöräliikenteen nopea runkoverkko). Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Haagan asuntoaluekokonaisuuden viereen, joka on merkitty yleiskaavan Kulttuuriympäristöt -teema-kartassa esitetyn Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden joukkoon (vuoden 2002 selvitys). Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2012 (nro 12704) mukaan alueen eteläkärjen kohdalla on tilavaraus Ruskeasuon ja Pitäjänmäen lämpökeskusten väliselle tunnelille. Nyt laadittu kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Kaavaratkaisu edesauttaa Helsingin yleiskaavan 2016 tavoitetta laajentaa kantakaupunkia mm. kaupunkibulevardeiksi muutettavien Vihdintien ja Huopalahdentien varsille.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi vuonna 2019 bulevardikaupungin kaavarungon, joka toimii lähtökohtana alueelle laadittaville asemakaavoille ja asemakaavan muutoksille.
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2021-2025 tavoitteiden toteutumista mm.:
- edistämällä kaupungin kasvua uuden asuntotuotannon myötä. Rakentamista ei osoiteta kaupungin arvokkaimmille luontoalueille.
- edistämällä raideliikenteen verkostokaupungin toteutumista ja asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asumisen ja maankäytön toteuttamisohjelman (AM-ohjelman) tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen, asumiskustannusten nousun hillintä, tasapainoisten kaupunginosien luominen ja asukastiheyden nousu.
- tukemalla vetovoimaisen, viihtyisän ja kauniin kaupunkitilan suunnittelua niin uusille kuin vanhoille alueille. Kaavaratkaisu mahdollistaa hyvää kaupunkitilaa, jossa voi viipyä ja oleilla ja joka luo paikan kaupallisille palveluille, kohtaamisille ja julkiselle toiminnalle.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alue sijaitsee Riistavuorenpuiston alueella sekä osittain Vihdintien ja Eliel Saarisen tien katualueilla. Vihdintien, junaradan, Riistavuorenkujan kortteleiden ja Eliel Saarisen tien rajaama, laajahko puistoalue on pääasiassa kallioista metsää sekä avokalliopaljastumaa ja sillä kulkee useita ulkoilureittejä. Alueen eteläosaan sijoittuu alavaa entistä suoympäristöä. Alueen länsireunassa, Vihdintien vieressä kulkevat sähköverkon ilmajohdot, joiden alla on puuton vyöhyke. Etelässä Eliel Saarisen tietä kulkee uusi itä-länsisuuntainen Raide-Jokerin pikaraitiotie-yhteys. Eteläosan alue linkittyy tulevaan Haagan ympyrän alueeseen ja sinne suunniteltuihin monipuolisiin palveluihin sekä uuden pikaraitiotieyhteyden ja Raide-Jokerin vaihtopysäkkeihin.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952–2013.
Helsingin kaupunki omistaa koko suunnittelualueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia noin 14,6 milj. euroa. Kustannukset on esitetty kustannustasossa 6/2024, joka vastaa Maku-indeksin pistelukua 132,7 (2015=100), alv. 0 %.
Esirakentaminen | 3 800 000 € | |
Katurakenteet | 2 500 000 € | |
Puistorakenteet | 800 000 € | |
Johtosiirrot, hulevesien johtaminen | 200 000 € | |
Julkinen palvelurakentaminen (päiväkoti) | 7 300 000 € | |
YHT. | 14 600 000 € |
Lisäksi kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu uuden kunnallistekniikan rakentamisesta operaattoreille kustannuksia noin 3,7 milj. euroa seuraavasti:
Vesihuolto | 1 800 000 € | |
Kaukolämpö | 70 000 € | |
Sähkö ja tele | 1 800 000 € |
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Alueelle kaavoitettavan rakennusoikeuden määrä on noin 94 000 kerrosneliötä. Kaupunki omistaa alueen maa-alan. Rakennusoikeuden arvo on noin 77 milj. euroa.
Alueen rakennusten perustamiskustannuksiksi on arvioitu noin 17 milj. euroa, sisältäen kortteleihin suunniteltujen maanalaisten kellari- ja pysäköintitilojen pohjarakennustyöt, -perustamiset ja louhinnat.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.1.–16.2.2024. Lisäksi lautakunta edellytti, että palvelukeskuksen tontin metsäinen alue jatkovalmistelun aikana liitettäisiin osaksi Riistavuoren puistoa huolehtimaan metsäyhteyden kapeimman kohdan vahvistamisesta.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 24 muistutusta, joista 1 oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 2 400).
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm. rakentamisen keskittämiseen olemassa olevaan kaupunkitilaan Riistavuorenpuiston sijasta, erityisesti Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Nähtiin, että suunnitelma on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta monet kokivat rakentamisen määrän silti liiallisena. Ehdotettiin, että nykyisen ulkoilureitin itäpuolen rakentamista tulisi vähentää tai siitä tulisi luopua. Riistavuorenpuiston supistuminen nousi esiin huolenaiheena ja muistutuksissa toivottiin kaavahankkeesta luopumista kokonaan. Toisaalta toivottiin myös tehokkaampaa rakentamista ja nähtiin, että suunnitelma tukee hyvin kaupungin kestävää kasvua. Pysäköintilaitoksen sijaintia ja tarvetta kyseenalaistettiin. Tämän lisäksi muistutukset kohdistuivat uhanalaisiin lajeihin, ekologisiin yhteyksiin ja luonnonympäristöön. Suopuiston suunnitelmaa pidettiin positiivisena.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm. energiaverkkoa koskevien sopimuskohtien täyttymiseen ja huomioihin yhdyskuntateknisestä huollosta, sen yhteensovittamisesta nykyisen infran kanssa ja tilavaatimuksista. Esitettiin huomioita jätteiden keräykseen liittyen. Lisäksi lausuttiin asuinkortteleiden muutoksista ja pysäköintilaitoksen sijainnin muutoksesta aikaisempaan versioon nähden ja muutosten vaikutuksista pikaraitiotiehen. Huomautettiin myös pysäköintipaikkojen laskentaohjeesta ja ulkoilutiestä.
Huomautettiin, että viereinen Etelä-Haagan asuntoaluekokonaisuus kuuluu Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden joukkoon. Pidettiin tärkeänä uudisrakentamisen mittakaavan pienenemistä Riistavuorenpuistoa kohden ja että korkeimmillaankin asuinkerrostalojen kerroskorkeus olisi luontevaa olla seitsemän kerrosta. Vihdintien varren kortteleita tulisi rytmittää pienillä aukioilla ja puistovyöhykkeillä, jotta Riistavuorenpuisto säilyy edelleen osittain osana Vihdintien katumaisemaa.
Yhdessä lausunnossa nähtiin, että kaavamääräykset ilmastonmuutokseen liittyen ovat kattavia ja ohjaavat esimerkillisesti alueen kestävyyttä ja vähähiilisyyttä, vaikkakin puistoalueelle rakentaminen koetaan valitettavana. Lisäksi on erityisen hyvä, että puiston eteläpään turvemaata on tarkoitus ennallistaa suopuistona. Puiston pieneneminen tulisi ilmaista tarkemmin.
Kaavan toimintoja vesien laadullisesta käsittelystä pidetään riittävinä. Esitetään kuitenkin, että pysäköintipaikkojen öljynerotuskaivoista tulisi antaa kaavamääräys.
Em. lausunnossa todettiin myös, että kaavakarttaan tulisi merkitä liito-oravan ydinalueet sekä kulkuyhteydet, mutta todetaan ettei kaavaratkaisu heikennä merkittävästi liito-oravan yhteyksiä alueelta. Samalla nähtiin, että kaavassa tulee kiinnittää erityistä huomiota melun aiheuttamiin ongelmiin. Joitakin meluun liittyviä kaavamääräyksiä tulisi lausunnon mukaan tarkentaa.
Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten ja muiden tahojen lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaupunkiympäristölautakunnan edellyttämän jatkosuunnitteluohjeen vuoksi on käynnistetty erillinen asemakaavan muutosprosessi koskien Riistavuoren palvelukeskuksen tonttia osoitteessa Isonnevantie 28 ja sen metsäisen alueen liittämistä Riistavuorenpuistoon.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Asemakaavoituspalvelu on 6.11.2024 täydentänyt asemakaavan muutosehdotuksen selostusta kaupunkiympäristölautakunnassa 22.10.2024 käydyn keskustelun perusteella siten, että selostuksen tekstiin on lisätty kappaleet, jotka koskevat Riistavuorenpuiston suota, ulkoilureitin lähistöllä sijaitsevia ojauomia sekä tehtyjä kääpähavaintoja. Kappaleet on lisätty Maisema ja luonnonympäristö -otsikon alle.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Jatkotoimenpiteet
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että siinä vaiheessa, kun kaavaa toteutetaan, laaditaan huolelliset ja perusteelliset suunnitelmat virkistysalueeksi jäävän metsän suojaamiseksi rakentamisen ajan haitoilta. Riistavuoren metsä on alueen asukkaille tärkeä virkistysalue ja myös virkistyskäytön edellytykset tulee taata koko rakennusvaiheen ajan. Lautakunta edellytti, että alueelle jäävän metsän luontoarvot eivät heikkene rakentamisen aikana tai sen seurauksena.
Toimivalta
Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaupunginhallitus 02.12.2024 § 764
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 28.11.2023 päivätyn ja 22.10.2024 muutetun piirustuksen nro 12883 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuvat uudet korttelit 29272–29281).
Käsittely
Hylkäysehdotus:
Mika Raatikainen: "Kaupunginhallitus hylkää Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen nro 12883.
Alueen luontoarvot kaava-alueella etenkin Riistavuoren puistossa ovat kiistattomat ja merkittävät. Helsingin tehtävä ei ole kasvaa hinnalla millä hyvänsä täällä jo asuvien ihmisten mielipiteistä välittämättä ja vakiintuneiden asuin- ja luontoalueiden pilaamisen kustannuksella. Suomessa voi mainiosti rakentaa ja asua muuallakin kuin jo nyt tukkoisessa ja kalliissa Helsingissä."
Mika Raatikaisen hylkäysehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
25.11.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 22.10.2024 § 528
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 28.11.2023 päivätyn ja 22.10.2024 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12883 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) puisto-, lähivirkistys- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 29272–29281).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että siinä vaiheessa kun kaavaa toteutetaan, laaditaan huolelliset ja perusteelliset suunnitelmat virkistysalueeksi jäävän metsän suojaamiseksi rakentamisen ajan haitoilta. Riistavuoren metsä on alueen asukkaille tärkeä virkistysalue ja myös virkistyskäytön edellytykset tulee taata koko rakennusvaiheen ajan. Lautakunta edellytti, että alueelle jäävän metsän luontoarvot eivät heikkene rakentamisen aikana tai sen seurauksena.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Tony Isaksson, tiimipäällikkö Suvi Tyynilä, maisema-arkkitehti Harald Arlander ja liikenneinsinööri Ville Andersson. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esitysehdotuksen kappaleeksi 4 kohta lisäksi lautakunta päättää että: "Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että siinä vaiheessa kun kaavaa toteutetaan, laaditaan huolelliset ja perusteelliset suunnitelmat virkistysalueeksi jäävän metsän suojaamiseksi rakentamisen ajan haitoilta. Riistavuoren metsä on alueen asukkaille tärkeä virkistysalue ja myös virkistyskäytön edellytykset tulee taata koko rakennusvaiheen ajan. Lautakunta edellyttää, että alueelle jäävän metsän luontoarvot eivät heikkene rakentamisen aikana tai sen seurauksena."
Kannattaja: Risto Rautava
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Hylkäysehdotus:
Mika Raatikainen: Teen hylkäysehdotuksen:
Kaupunkiympäristölautakunta hylkää esityksen Länsi-Haagan tarkistetun asemakaavan hylkäämistä. Alueen luontoarvot kaava-alueella etenkin Riistavuoren puistossa ovat kiistattomat ja merkittävät. Helsingin tehtävä ei ole kasvaa hinnalla millä hyvänsä täällä jo asuvien ihmisten mielipiteistä välittämättä ja vakiintuneiden asuin- ja luontoalueiden pilaamisen kustannuksella. Suomessa voi mainiosti rakentaa ja asua muuallakin kuin jo nyt tukkoisessa ja kalliissa Helsingissä.
Mika Raatikaisen hylkäysehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
08.10.2024 Pöydälle
09.01.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.12.2023 Pöydälle
28.11.2023 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tony Isaksson, arkkitehti, puhelin: 09 310 76415
Suvi Tyynilä, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37264
Ville Andersson, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 33029
Harald Arlander, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 42146
Jarkko Nyman, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37094
Anu Haahla, ympäristöasiantuntija, ympäristöhäiriöt, puhelin: 09 310 28916
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.2.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavapalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen 28.11.2023 päivätystä ehdotuksesta. Kaavahanke rajautuu pohjois-, länsi- ja eteläpuoleltaan Haagan ympyrä, Vihdintie ja sähköasema –kaavamuutosalueeseen. Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen näkökulmasta että arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisen näkökulmasta.
Länsi-Haagan asemakaavan muutoshanke liittyy laajempaan Läntisen bulevardikaupungin kaavoitukseen eli Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarunkoon, joka toimii lähtökohtana alueelle laadittaville asemakaavoille ja asemakaavan muutoksille. Helsingin yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin kantakaupungiksi C2, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Alueen koilliskulmassa on asuntovaltaista aluetta A3, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Suunnittelualue sijaitsee Vihdintien, junaradan, Riistavuorenkujan kortteleiden ja Eliel Saarisen tien rajaamalla Riistavuorenpuiston alueella sekä osittain Vihdintien ja Eliel Saarisen tien katualueilla. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että Etelä- ja Pohjois-Haagan rinnalle syntyy uusi tunnistettava osa-alue, Länsi-Haaga. Tavoitteena on sijoittaa uutta kerrostaloasumista noin 2400 asukkaalle painottuen bulevardiksi rakennettavan Vihdintien varteen. Lisäksi alueelle suunnitellaan tarvittavat palvelut; liiketilaa, päivittäistavarakauppa sekä päiväkoti. Uusi rakentaminen tukeutuu tulevaan, kantakaupungista Kannelmäkeen kulkevaan Länsi-Helsingin pikaraitiotieyhteyteen. Tavoitteena on, että Riistavuorenpuiston kallioista metsäaluetta säilyy kaavamuutoksessa lähialueiden ja uuden asuinalueen kannalta tärkeänä luonnonympäristönä ja virkistysalueena ja alueen suunnittelussa turvataan ekologiset verkostot mm. liito-oravan ydinalueet ja yhteydet. Julkisten kaupunkitilojen, katujen ja tonttien suunnittelun tavoitteena on huomioida alueella ominaisia maisemallisia elementtejä ja käyttää niitä uuden asuinalueen omaleimaisina lähtökohtina. Kortteleiden välisen pihakaturatkaisun tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kylätunnelman vahvistaminen.
Suunnittelualueella ei nykyisin sijaitse rakennuksia. Riistavuoren laajahko puistoalue on pääasiassa kallioista metsää sekä avokalliopaljastumaa. Metsäisellä puistoalueella kulkee lisäksi useita ulkoilureittejä. Alueen eteläosaan sijoittuu alavaa entistä suoympäristöä. Etelässä Eliel Saarisen tietä kulkee uusi itä-länsisuuntainen Raide-Jokerin pikaraitiotieyhteys. Eteläosan alue linkittyy tulevaan Haagan ympyrän alueeseen ja sinne suunniteltuihin monipuolisiin palveluihin sekä uuden pikaraitiotieyhteyden ja Raide-Jokerin vaihtopysäkkeihin. Suunnittelualue sijoittuu kuitenkin Etelä-Haagan asuntoaluekokonaisuuden viereen, joka on merkitty Helsingin yleiskaavan Kulttuuriympäristöt-teemakartassa kuuluvaksi Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden joukkoon.
Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualueen länsiosaan eli Vihdintien puoleiseen reunaan on osoitettu yhdeksän uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta AK, joilla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin kerrosluku vaihtelee neljästä neljääntoista, pääosin kuitenkin viidestä kahdeksaan. Näiden lisäksi alueeseen kuuluvat julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue YL, pysäköintipaikkojen korttelialue LPA, kaksi yleistä pysäköintialuetta LP ja puisto VP, joka muodostaa suunnittelualueen itäisen osan. Asemakaavaehdotuksessa on lukuisia rakennusoikeuteen ja tilojen käyttöön, kaupunkikuvaan ja rakentamiseen kuten kattomuotoon, julkisivumateriaaleihin ja väritykseen sekä pihoihin ja ulkoalueisiin ja ilmastonmuutokseen – sen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä määräyksiä. Yleisenä määräyksenä on esitetty seuraavaa: ”Tällä asemakaava-alueella tulee rakentamisen ilmentää Länsi-Haagan alueidentiteettiä: hienovaraista sovittamista maastoon, kiertotaloutta ja kävelijän näkökulmasta kiinnostavaa katutason ympäristöä.”
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo korosti, että suunnittelualueen kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä on tärkeää säilyttää ymmärrys paikan historiasta ja uuden rakentamisen mittakaavassa kunnioittaa ja ottaa huomioon myös lähiympäristön rakennettu luonne. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskantaa edustavat Vihdintien vastakkaisella puolella sijaitsevan Pitäjänmäen yritysalueen 1950-luvulta 2010-luvulle rakennettujen toimitalojen arkkitehtuuriltaan moni-ilmeinen rivistö. Yritysalueen vanhimpien toimitalojen mittakaava ei juurikaan poikkea suunnittelualueen itä- ja eteläpuolisista Etelä-Haagan samanikäisistä asuinkerrostaloista. Nuorimpien toimitalojen mittakaava sen sijaan on kasvanut näihin verrattuna huomattavasti niin korkeudeltaan kuin kokonaishahmoltaan. Korkeimmillaankin ne ovat kuitenkin seitsemänkerroksisia, mihin olisi luontevaa rajata myös uusien asuinkerrostalojen suurin sallittu kerrosluku. Erityisen tärkeänä kaupunginmuseo pitää asuinkerrostalokorttelirintaman rytmittämistä pienillä aukiolla ja leveämmillä puistovyöhykkeillä niin, ettei taloista muodostu yhtenäistä muurimaista rintamaa, vaan Riistavuorenpuisto säilyy edelleen osittain osana Vihdintien katumaisemaa. Erittäin tärkeää on myös uudisrakentamisen mittakaavan pieneneminen Riistavuorenpuiston reunakortteleissa niin, etteivät uudisrakennukset puiston reunamilla nouse vanhan puuston latvusten yläpuolelle. Riistavuorenpuiston tarjoaman kaupunkiluonnon säilyminen osana olevaa etelähaagalaista elinympäristöä tukee paitsi alueen ekologista myös kulttuurista kestävyyttä ja on tärkeä uuden alueen haagalaista identiteettiä rakentava voimavara.
Länsi-Haagan asemakaavan muutosalueelta ei tunneta ennestään muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita ja historiallisten lähteiden valossa alueelta ei arvioida löytyvän uusia kohteita.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen ehdotukseen.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 11.10.2023 § 59
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12883 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12883
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 3/2023
Pohjakartta valmistunut: 17.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 05.05.2021 § 37
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Eliel Saarisen kuja – Eliel Saarinens gränd
(katu)
Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen, Eliel Saarisen tien mukaan.
Kalliokivenpolku – Bergstensstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä).
Kivipuutarhanpolku – Stenträdgårdsstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä); liitynnäinen, Kivipuutarhankadun mukaan.
Kulkukivenpolku – Flyttblocksstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä); liitynnäinen, Kulkukivenkadun mukaan.
Riistavuorenpolku – Djurbergsstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen, Riistavuorenpuiston mukaan.
Sarvivälkkeenpolku – Hornbländestigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä). Sarvivälke on Uudenmaan maakuntakivi. Tieteen termipankin mukaan sarvivälke on amfiboliryhmän mineraali, ja se on väriltään mustaa, vihreänmustaa tai ruskeanmustaa. Sarvivälke on yleinen kivilajeja muodostava mineraali.
07.04.2021 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.2.2021
Länsi-Haagan asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelut pyytää Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavahanke rajautuu pohjois-, länsi- ja eteläpuoleltaan Haagan ympyrä, Vihdintie ja sähköasema –kaavamuutosalueeseen. Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen näkökulmasta että arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisen näkökulmasta.
Länsi-Haagan asemakaavan muutoshanke liittyy Vihdintien muuttamiseksi kaupunkibulevardiksi ja asemakaavan muutosalue sijoittuu Vihdintien itälaidalle Haagan liikenneympyrän pohjoispuolelle. Etelässä aluetta rajaa Eliel Saarisen tie ja idässä Riistavuorenkujan ja Isonnevankujan kiinteistöt. Koillisessa kaava-aluetta rajaa rantarata. Vihdintien varressa kulkee nykyään sähkölinja ilmajohtoina. Suunnittelualueen maasto on avokallioiden läikittämää sekametsää ja alueella kiertelee ulkoilureittejä ja polkuja.
Alueelle on suunnitteilla kaupunkimainen asuinalue 2500 asukkaalle palvelujen, kuten kivijalkaliikkeiden ja uuden päiväkodin, sijoittuessa Valimokujan uuden pikaraitiotiepysäkin läheisyyteen. Pikaraitiotie kulkisi Vihdintietä pitkin ja se risteäisi Raide-Jokerin linjan kanssa Haagan liikenneympyrässä. Suunnitelmien mukaan osa Riistavuorenpuistosta säilytetään lähialueen ja uuden asuinalueen virkistysalueena.
Suunnittelualueella ei nykyisin sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue sijoittuu kuitenkin Etelä-Haagan asuntoaluekokonaisuuden viereen, joka on merkitty Helsingin yleiskaavan Kulttuuriympäristöt-teemakartassa kuuluvaksi Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden joukkoon. Suunnittelualueen kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä on tärkeää säilyttää ymmärrys paikan historiasta ja uuden rakentamisen mittakaavassa kunnioittaa ja ottaa huomioon myös lähiympäristön rakennettu luonne.
Länsi-Haagan asemakaavan muutosalueelta ei tunneta ennestään muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita ja historiallisten lähteiden valossa alueelta ei arvioida löytyvän uusia kohteita.
Lisätiedot
Heini Hämäläinen, tutkija, puhelin: 0931064993
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154