Asemakaavan muutos, nro 12969, Pukinmäki, Pukinmäenranta, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• asettaa 25.2.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12969 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 37. kaupunginosan (Pukinmäki) kortteleita 37006, 37010, 37018, 37070 ja korttelin 37071 tontteja 1 ja 2 sekä puisto-, vesi- ja katu- ja tiealueita (muodostuvat uudet korttelit 37219-37230), 34. kaupunginosan (Pakila) vesialueita, 35. kaupunginosan vesialueita (Tuomarinkylä) ja 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) vesialueita.

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2022-012917

• että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

• valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu merkittävä määrä uutta asuinrakentamista Pukinmäen länsiosaan vetovoimaiseen sijaintiin Vantaanjoen varrelle. Alueen eteläosaan on osoitettu uutta toimitilaa Kehän I:n liittymän pohjoispuolelle. Vantaanjoen ylitse on osoitettu kaksi uutta kävelyn ja pyöräilyn siltaa. Pääosin kaupungin omistamalle maalle sijoittuvan kokonaisuuden osaksi liittyy yksityisen maanomistajan hakemus asemakaavan muuttamiseksi.

Uusi rakentaminen on sijoitettu pääosiltaan Pukinmäenkaaren itäpuolelle. Alueen etelä- ja pohjoisosissa rakentamista on osoitettu myös kadun länsipuolelle. Uusi rakentaminen jaksottuu kolmeen osaan - eteläosassa on kerrostaloja ja toimitilaa, keskiosassa pien- ja kerrostaloja ja pohjoisosassa kerrostaloja, pientaloja sekä uusi päiväkoti.

Alueen länsiosaan Vantaanjoen varteen on jätetty laaja virkistysalue, jonne sijoittuu mm. viljelypalstoja, uimapaikka, matonpesupaikka sekä minigolfkenttä. Alueen itäosassa on säästetty alueen olemassa olevat metsäiset kukkulat.

Uutta asuinkerrosalaa tulee 126 885 k-m², josta 108 385 k‑m² sijoittuu kaupungin omistamalle maalle. Uutta toimitilakerrosalaa tulee 14 700 k-m². Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 3 500 k-m². Keskimääräinen tehokkuusluku on e=1.1.

Asukasmäärän lisäys on 2 960 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on 55 uutta työpaikkaa.

Asemakaavan laatimisen tavoitteena on luoda uusi viihtyisä asuinalue Pukinmäen länsiosaan maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti, virkistyksellisesti ja luontoarvoiltaan merkittävän Vantaanjoen varteen, joka ympäristöineen on ainutlaatuinen osa Helsingin kaupunkirakennetta ja maisemaa sekä vahva asumisen vetovoimatekijä. Asemakaavassa on tavoitteena mahdollistaa kerrostalopainotteisen asumisen rinnalla kokonaisuuden asumismuotoja ja sosiaalista rakennetta tasapainottavaa pientaloasumista. Kaava-alueen eteläosaan tutkitaan liike- ja toimitilojen sijoittamista näkyvälle paikalle Kehä I:n liittymän viereen. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on sopeuttaa uusi rakentaminen Vantaanjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan sekä huomioida alueen luontoarvot mukaan lukien Vantaanjoen Natura-alue. Suunnittelualueen metsäiset kukkulat on tavoitteena säilyttää nykyisessä käytössä virkistysalueina.

Liikennesuunnittelun lähtökohtana on mahdollistaa turvallinen ja sujuva liikkuminen alueen uusille asukkaille ja muille toimijoille. Pukinmäenkaari säilyy jatkossakin pääkatuna, jossa autoliikenteen sujuvuus ja jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus on tavoitteena turvata. Tonttikaduille on tavoitteena luoda jalankulkijalähtöistä viihtyisää katuympäristöä, jossa autoilijoiden nopeudet pyritään pitämään maltillisina rakenteellisin keinoin. Sujuvat yhteydet uudelta alueelta Pukinmäen keskustaan luodaan huomioiden erityisesti jalankulku ja pyöräliikenne. Asemakaavassa mahdollistetaan alueen kautta itä-länsi-suunnassa kulkevan pyöräilybaanan toteuttaminen, ja jätetään tilaa myöhemmin tulevaisuudessa mahdollisesti rakentuvalle Jokeri 2 -joukkoliikenneyhteydelle. Asemakaavassa ei tässä vaiheessa osoiteta raitiotien toteutumisen mahdollistavaa uutta raitiotiesiltaa. Kehä I:n vierellä tutkitaan liikennejärjestelyjä sekä melusuojauksen parantamista.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Helsingin kaupunki pyrkii mahdollistamaan kaupungissa olemassa oleviin alueisiin tukeutuvaa täydennysrakentamista. Suunnitelma parantaa kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä suunnittelualueella ja laajemmin kaupunginosien välillä sekä mahdollistaa uusien joukkoliikenteen reittien luomisen kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, kuinka Vantaanjoen avoimeen maisematilaan sijoittuva uusi rakentaminen saadaan sopeutettua alueen maisema- ja luontoarvoja kunnioittaen.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7641).

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että se mahdollistaa merkittävän määrän uutta asumista Pukinmäen alueella monipuolistaen asuntotarjontaa. Uusi asuminen, palvelut ja kehittyvät virkistysalueet lisäävät toimintamahdollisuuksia eri väestöryhmille. Liikenteen määrät lisääntyvät alueella jonkin verran. Avoimen peltopinta-alan määrä pienenee ja luontoalueiden kuluminen on todennäköisempää asukasmäärän kasvaessa, mitä on lievennetty virkistysalueiden reittiverkoston ja kulunohjauksen suunnittelulla. Kaavaratkaisulla ei ole selvityksen mukaan merkittäviä vaikutuksia Vantaanjoen Natura-alueeseen.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Pukinmäenrannan uusi rakentaminen asettuu olemassa olevan Pukinmäen kaupunkirakenteen jatkoksi olemassa oleviin liikenneyhteyksiin tukeutuen ja niitä parantaen. Uudisrakentaminen tehdään lähiluonnon arvot huomioiden säästämällä kaikki suunnittelualueen metsäiset alueet sekä suurin osa avoimista niittyalueista valtakunnallisesti arvokkaat maisema-arvot huomioiden. Alueelle osoitettava merkittävä määrä uutta asuinrakentamista monipuolistaa Pukinmäen aluekokonaisuuden asuntotarjontaa ja sen hallintamuotoja.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.3.2022 Pukinmäen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet, jotka koskevat myös Pukinmäenrannan asemakaavan suunnittelualuetta.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on suurimmalta osin rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta, joka sijoittuu Pukinmäen asuinalueen länsipuolelle Vantaanjoen itärannalla.

Alueen pohjoisosassa on Helsingin kaupungin asuntojen (Heka Oy) kerrostalotontti pysäköinteineen osoitteessa Pukinkuja 2. Hekan kiinteistön rakennukset ovat pääosin kaksi- ja kolmekerroksisia hissittömiä pienkerrostaloja, joihin liittyy yksikerroksisia varastorakennuksia. Kiinteistön pysäköinti on asuintontin ja Pukinmäenkaaren välissä maantasopaikoituksena.

Alueen keskellä on K.A. Weiste -joulukoristetehtaan omistama pienteollisuuskiinteistö osoitteessa Kalle Weisteen katu 4. Weisteen tontin rakennuskanta on ilmeeltään monimuotoista, ja se on toteutunut pitkän ajan kuluessa, kun teollisuuskiinteistöä on laajennettu vaiheittain. Tontille sijoittuu asemakaavassa suojeltu vanha puinen maatilan/huvilan päärakennus.

Alueen eteläosaan sijoittuu pikaruokaravintola, polttoaineen jakeluasema sekä minigolfkenttä. Alueen keski- ja pohjoisosiin Vantaanjoen avoimeen pelto- ja niittymaisemaan sijoittuu uimapaikka, beach volley -kenttä, ulkokuntoilupaikka, grillipaikka, matonpesupaikka sekä viljelypalsta-alue.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaavat 9971 (22.01.1993), 9358 (06.05.1988), 8387 (13.10.1981), 8270 (26.03.1981), 7700 (27.04.1978), 7580 (11.02.1977), 7538 (28.04.1977), 5656 (31.10.1968), 12190 (11.12.2015), 12072 (15.02.2013), 10402 (18.04.1997), 10307 (25.10.2002)

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1968–2015), joissa alue on merkitty puistoalueeksi, lähivirkistysalueeksi, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, suojaviheralueeksi, maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaaksi pelto- tai niittyalueeksi, vesialueeksi, asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi, pysäköimisalueeksi, yleiseksi pysäköintialueeksi, jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi, kauttakulku- tai sisäänajotieksi sekä katualueeksi.

Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan suunnittelualueen tonteista ja yleisistä alueista. Yksi alueen keskiosaan sijoittuvista tonteista on yksityisomistuksessa. Alueen eteläosaan sijoittuu valtion omistamaa tiealuetta.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia esirakentamisesta, uusista katu- ja liikennejärjestelyistä, puisto ja viheralueiden rakentamisesta, julkisesta palvelurakentamisesta, taitorakenteista, meluesteiden rakentamisesta ja johtosiirroista.

Uusien kunnallisteknisten verkostojen kustannukset kohdistuvat lähtökohtaisesti verkostojen haltijoille ja niiden tarkempi kustannusjako neuvotellaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia yhteensä n. 83 milj. euroa.

Investointikustannukset:

• Esirakentaminen 29 800 000 euroa
• Johtosiirrot 33 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 16 800 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 11 700 000 euroa
• Taitorakenteet 6 500 000 euroa
• Julkiset palvelurakennukset 14 000 000 euroa
• Meluesteet 4,4 milj. euroa  euroa
• Investointikustannukset yhteensä 83 300 000 euroa.

Muut kustannukset:

• Vesihuoltoverkosto 8 300 000 euroa
• Kaukolämpö- ja jäähdytysverkosto 850 000 euroa
• Sähköverkosto 5 100 000 euroa
• Televerkosto 200 000 euroa
• Muut kustannukset yhteensä 14 500 000 euroa.

Tulovaikutukset:

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 65 - 70 milj. euroa. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kulttuuripalvelukokonaisuus
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Liikuntapalvelukokonaisuus
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
• keskushallinto

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueen voimajohtoihin ja sähkönsyöttöön, telemastoihin- ja laitetiloihin, vesihuoltoon, joukkoliikenteeseen sekä kulttuuriympäristöön. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että alueen infrastruktuurin nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja niiden turvallisuusvaatimuksiin on suunnitelmissa varauduttu, sujuvalle kävelylle ja pyöräilylle sekä joukkoliikenteelle on luotu edellytykset ja rakentamisen osalta on tutkittu erilaisia tapoja sovittaa se alueen maiseman arvoihin. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Viranomaisten kannanotot valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen vesi- ja jätehuoltoon, liikenteeseen, kulttuuriympäristöön ja maisemaan sekä K.A. Weiste Oy:n tonttiin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että alueen infrastruktuurin nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin on suunnitelmissa varauduttu, sujuvalle kävelylle ja pyöräilylle sekä joukkoliikenteelle on luotu edellytykset ja rakentamisen osalta asemakaavassa on osoitettu erilaisia tapoja sovittaa se alueen kulttuuriperinnön ja -ympäristön sekä maiseman arvoihin. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 95 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat rakentamiseen Helsingissä yleisesti, Pukinmäenrannan alueen rakentamiseen, sen sijoittumiseen, mittakaavaan, tyyliin ja hallintamuotoihin, alueen viherverkostoon, avoimeen maisemaan, metsäalueisiin, luontoarvoihin, virkistysalueisiin ja -palveluihin, minigolfkenttään, kulttuuriympäristöön, katuverkkoon, liikennemääriin ja pysäköintiin, kävelyyn ja pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen, Malminbaanaan ja Raidejokeri 2:een sekä niiden suunnittelun prosessiin, uusiin siltoihin, julkisiin ja kaupallisiin palveluihin sekä yritystoimintaan, rakennettavuuteen ja infrastruktuuriin, ilmastotavoitteisiin, ympäristöhäiriöihin sekä vuorovaikutukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineiston tarkkuuteen.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakentamisen osalta on tutkittu erilaisia tapoja sen sijoittumiselle, tehokkuudelle ja massoittelulle; metsäalueet on huomioitu rakentamisen sijoittelussa; alueen luontoarvoja on selvitetty; olemassa olevia virkistyspalveluja on säilytetty ja kehitetty; katujen, siltojen sekä pysäköinnin järjestelyjen osalta on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja; julkisten ja kaupallisten palvelujen sekä yritystoiminnan edellytyksiä on selvitetty ja esitetty niiden osalta erilaisia ratkaisuja; alueen rakennettavuutta ja vaikutuksia infrastruktuuriin on tutkittu ja alueen ympäristöhäiriöitä on tutkittu ja ilmastovaikutuksia arvioitu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on lisätty uusia osallisia ja laadittavaa aineistoa tarkennettu Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Luonnosaineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 17 kpl.

Osallisten mielipiteet valmisteluaineistosta kohdistuivat uuden rakentamisen tarpeeseen, määrään, sijoittumiseen, mittakaavaan, tyyliin ja laatuun; K.A. Weiste Oy:n tontin rakentamiseen; maisema- ja virkistysarvoihin; metsäalueisiin; viher- ja ekologisiin verkostoihin; liito-oraviin; luontoselvityksiin ja luonnon monimuotoisuuteen; katuverkkoon, liikennemääriin ja ympäristöhäiriöihin; pysäköintiin; julkiseen liikenteeseen, Raidejokeri 2:een ja Malminbaanaan; uusiin siltoihin; julkisiin ja kaupallisiin palveluihin sekä vuorovaikutukseen ja aineiston tarkkuuteen.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakentamisen laajuudessa, korkeudessa, muotoilussa ja värityksessä on huomioitu alueen maisema-arvot; alueen säilyvien metsien kulunohjaus on huomioitu suunnitelmissa; alueen etelä- ja pohjoisosissa on mahdollistettu puuston säilyminen; Vantaanjoen Natura-alue, liito-oravien ydinalue ja kulkureitit on huomioitu rakentamisalueiden laajuudessa ja uusien puuistutusten avulla; alueen meluolosuhteiden parantaminen on mahdollistettu; eteläosan pikaruokaravintolan säilyminen on mahdollistettu; alueelle on esitetty myös pientalorakentamista; ja alueen keskeiset olemassa olevat virkistyspalvelut ml. matonpesupaikka, uimapaikka, hiihtolatumahdollisuudet, pulkkamäki sekä viljelypalsta- ja minigolftoiminta on säilytetty.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Liikuntapalvelukokonaisuus
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• Dna oyj
• Elisa oyj
• Helsingin nuorisoneuvosto
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin vammaisneuvosto
• Helsingin vanhusneuvosto
• Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
• Senaatti-kiinteistöt
• Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Telia Finland oyj
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
• Väylävirasto
• Liikenne- ja viestintävirasto / Traficom Tieliikenne
• Säteilyturvakeskus STUK
• muut mahdolliset tahot.

Kaupunki käynnistänee kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaisen maankäyttösopimusmenettelyn yksityisten maanomistajien kanssa.

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Kaupunkiympäristölautakunta 25.02.2025 § 92

09.10.2024 Käsitelty

11.09.2024 Pöydälle

13.09.2023 Käsitelty

16.08.2023 Pöydälle

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.12.2023

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 9.2.2023

Päätös tullut nähtäväksi 17.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §