Asemakaavan muutos nro 12840, Meilahti tontti 15618/1 Mäntytie 14, Englantilaisen koulun säätiö sr
Meilahden Mäntytie 14 asemakaavan muutos (nro 12840)
Päätösehdotus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15618 tontin 1 asemakaavan muutoksen piirustuksen nro 12840 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee tonttia, joka sijaitsee Meilahden kerrostaloalueella Kuusitien ja Mäntytien lounaiskulmauksessa, Kuusipuiston vieressä. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontin käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen ja uudisrakennusten rakentamisen tontilla nykyisin sijaitsevan 1950-luvun koulurakennuksen tilalle. Kaavaratkaisu on tehty, koska tontilla tällä hetkellä toimiva Englantilainen koulu muuttaa uusiin tiloihin Etelä-Haagaan ja tämän myötä koulutoiminta tontilla päättyy ja koulurakennus jää tyhjilleen.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, miten täydennysrakentaminen sovitetaan arkkitehtoniselta ilmeeltään hyvin yhtenäiselle, rakennustaiteellisesti arvokkaalle Meilahden kerrostaloalueelle. Tontille on suunniteltu kaksi asuinrakennusta: Mäntytien puolelle vanhan koulurakennuksen hahmoa mukaileva harjakattoinen kerrostalo, ja Kuusipuiston ja Paciuksenkadun puolelle 3-kerroksinen kaupunkirivitalo. Kaupunkirivitalo suojaa myös rakennusten väliin jäävää sisäpihaa Paciuksenkadun liikenteen melulta. Sisäpihan alla on pysäköintihalli. Uutta asuntokerrosalaa on 3 760 k-m², minkä lisäksi tontille saa rakentaa 220 k-m² asuntoihin liittyviä työtiloja. Tontin tehokkuusluku on noin e=1,94. Asukasmäärän lisäys on noin 100.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että tontin käyttötarkoitus muuttuu asuinkäyttöön, kun koulutoiminta päättyy.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on kantakaupunkialuetta (C2). Aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro 12704 (tullut voimaan 19.8.2021) mukaan alue on keskustan maanalaisen kehittämisen kohdealuetta. Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaan rakennettua ympäristöä kestävästi ja alueen erityispiirteet huomioiden.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Suunnittelualue sijaitsee Meilahden 1940 - 1950-luvuilla rakennetun kerrostaloalueen pohjoispäässä. Kerrostaloalue on edustava esimerkki aikansa kaupunkisuunnittelun ihanteista. Avoin korttelirakenne huomioi ilmansuunnat ja paikalla olleen metsäisen, kallioisen luonnonympäristön. Korkeimmat, 7 - 8 -kerroksiset asuinrakennukset sijaitsevat Kuusitiellä. Mäntytien rakennuskanta on 3 - 4 -kerroksista.
Suunnittelualue sijaitsee Mäntytien ja Kuusitien lounaiskulmassa. Tontti rajautuu lounaassa ja luoteessa puustoiseen, kallioiseen Kuusipuistoon. Kuusipuisto ja Mäntytien kortteleiden puustoiset osat muodostavat yhdessä vehreän julkisivun vilkasliikenteisen Paciuksenkadun varteen. Tontin ja sen ympäristön korkeusvaihtelut ovat suuret (Mäntytie n. +18, Paciuksenkatu n. +3,5).
Tontilla sijaitsee tällä hetkellä 1950-luvulla rakennettu koulurakennus, jota on laajennettu 1970-luvulla Mäntytien suuntaisesti ja 1990-luvulla Paciuksenkadun suuntaan kahteen kerrokseen kansipihan alle. Rakennuksen koillisnurkassa sijaitsee Helen Sähköverkon hallinnoima muuntamo ja viereisen sähköaseman poistumistie. Tilat on integroitu osaksi koulurakennusta 1970-luvulla tehdyn laajennuksen yhteydessä. Tontti on lähes kokonaan rakennettu. Tontin lounaisosassa on kapeahko istutusvyöhyke tukimuureineen.
Tehtyjen selvitysten perusteella koulurakennus olisi korjattavissa mittavin toimenpitein, mutta korjausten ja konversion jälkeen vanhasta rakenteesta olisi säilytettävissä lähinnä runko. Purkavan uudisrakentamisen mahdollistava kaavaratkaisu perustuu laadittujen selvitysten ja suunnitelmien (mm. luonnossuunnittelu koulun asuinkäyttöön muuttamisen edellytyksistä, ympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, kaupunginmuseon laatima muistio viitesuunnittelun ja kaavoitustyön tueksi, runkoselvitys, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus, palotekninen tarkastelu) pohjalta tehtyyn kokonaisharkintaan.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1991.
Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia alustavan arvion mukaan noin 280 000 euroa, lähinnä tontilla sijaitsevaan muuntamoon liittyvistä toimenpiteistä uudisrakentamisen yhteydessä.
Lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia vesiliittymämuutoksista.
Kaavaratkaisu nostaa tontin arvoa. Maankäyttösopimus on kaupungin puolesta hyväksytty tonttipäällikön päätöksellä 27.3.2024 § 22 ja sopimus on allekirjoitettu 17.9.2024.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien tahojen kanssa:
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vesihuolto
- Helsingin nuorisoneuvosto
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo)
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat olemassa olevan rakennuksen rakennus- ja kulttuurihistorialliseen arvoon, uudisrakentamisen toivottuihin ominaispiirteisiin sekä sähköverkon tarpeisiin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavamääräyksillä on ohjattu uudisrakentamisen sopeutumista rakennettuun ympäristöön. Muuntamolle on merkitty tilavaraus kaavakarttaan nykyiselle paikalleen, mutta yhteistyössä hankkeen sekä verkostonhaltijan kanssa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa muuntamo poistumisteineen lähiympäristöön.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen päiväkotien tilanteeseen, Englantilaisen koulun tulevaisuuteen, uudisrakentamisen määrään, nykyisen koulurakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä Meilahden ja Mäntytien kaupunkikuvaan, uudisrakennusten ulkonäköön sekä niiden sijoitteluun tontilla, rakentamisen toteuttamiseen, kerrostalon pohjakerroksen Mäntytien suuntaan avautuvien huoneistojen suhteeseen katuun ja siellä liikkuviin ihmisiin, asuntojen lukumäärään ja keskipinta-aloihin sekä yhteistiloihin, liikenneturvallisuuteen, kaavamuutoksesta tiedottamiseen, maankäyttösopimukseen, tontilla sijaitsevaan puustoon sekä lintujen elinolosuhteiden turvaamiseen.
Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että uudisrakennusten ulkoasua on ohjattu useilla kaavamääräyksillä soveltumaan arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Tontin puustosta on laadittu silmämääräinen kuntokartoitus. Lintujen törmäysriskiä on pyritty vähentämään kaavamääräyksellä lasipinnoista.
Kirjallisia mielipiteitä saapui 4 kpl. Yksi mielipiteistä oli etukäteen lähetetty kysymyslista asukasiltaa varten. Asukasillassa käsiteltiin osa listan kysymyksistä.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 28.8. - 26.9.2023, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 1 muistutus. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen elinolosuhteiden turvaamiseen.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- HSY
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo)
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (pelastuslaitos)
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat muuntamoon ja sähköaseman poistumistiehen, vesi- ja jätehuoltoon, pelastautumiseen, meluntorjuntaan, tärinään ja runkomeluun, ilmastovaikutuksiin sekä uudisrakentamisen kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin.
Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoitti, ettei ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu hakijan kanssa.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Kaupunginhallitus 02.12.2024 § 765
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15618 tontin 1 asemakaavan muutoksen piirustuksen nro 12840 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 21.11.2023 § 607
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.11.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12840 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15618 tonttia 1.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- Englantilaisen koulun säätiö sr: 10 000 euroa
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Leena Paavilainen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Leena Paavilainen, arkkitehti, puhelin: 09 310 64424
Mikko Tervola, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 44131
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 26.9.2023
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Mäntytie 14 asemakaavan muutosehdotusta. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä Englantilaisen koulun rakennus, joka kaavaehdotuksessa korvataan samalle rakennuspaikalle sijoittuvalla uudiskohteella, asuinrakennuksella. Englantilaisen koulun rakennuksesta on valmistunut RHS. Kohteen transformaatiota uusiin käyttötarkoituksiin on tutkittu, minkä perusteella on päädytty purkavan uudisrakentamisen ratkaisuun. Kaupunginmuseo on ollut osallisena esiselvitysvaiheessa, ja lausunut hankkeen oas-vaiheesta 3.3.2023. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Asemakaavaehdotus
Uudisrakennus sijoittuu asemakaava- ja rakennushistoriallisesti arvokkaalle Meilahden pienkerrostaloalueelle, tontille joka on kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas Mäntytien päättävän aukion äärellä. Kaupunginmuseon oas-lausunnon mukaan kohde tulee sovittaa hyvin alueen kaupunkikuvaan ja alueelle toteutuneen arkkitehtuurin periaatteisiin ja ”sanastoon”. Uudisrakennus liittyy kaupunkikuvallisesti Mäntytien yhtenäiseen rakennusriviin, joka avautuu myös Paciuksenkadun puoleiselle puistomaiselle rinteelle etelään.
Kaupunginmuseo arvion mukaan asemakaavaehdotuksen merkinnät eivät riittävällä tavalla varmista kohteen laadukasta sopeutumista ympäröivään kaupunkikuvaan ja alueen rakennustapaan.
Yhtenäisen räystäslinja varmistaminen suhteessa viereisiin Mäntytien rakennuksiin tulee vahvistaa toteutuneita rakennuskorkeuksia yhtenäisesti tarkastelemalla, nyt rakennus vaikuttaa eroavan rakennusrintamasta korkeutensa suhteen. Samoin yhtenäisyyden tavoite koskee asuinrakennusten harjakorkeutta. Uudisrakennuksen mittasuhteiden ei tule ”paisua” nykyrakentamisen mitoituksen mukaisesti, vaan ympäristöön sopeutumisen tulee olla massoittelussa tavoitteellista.
Mäntytien kohteiden ominaispiirteisiin kuuluvat arvokkaat jalorapatut julkisivupinnat, joiden maalaamaton terastirappaus itsessään muodostaa kaupunkiympäristön julkisivujen sävyt ja hallitun vaihtelun kaupunkikuvassa. Myös uudisrakennuksessa laadukkaan julkisivumateriaalin sopeuttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja pyrkiä materiaaleiltaan ja niiden sävyiltään ympäristöön sopeuttaviin määräyksiin. Kaavaehdotuksen määräys rapatusta pinnasta ja lämpimistä, vaaleista maaväreistä ei tässä yhteydessä ole riittävä, vaan rappauksen laatuun tulee tässä kiinnittää huomiota.
Uudisrakentamisella ei tulisi laskea alueen rakennusmateriaalien laatuvalikoimaa, vaan tavoitella alueella alun perin toteutunutta laatua. Mäntytien arkkitehtuurin sanastoon kuuluvat myös luonnonkiviset sokkelit. Kaavamääräyksissä tulee huomioida sokkelipintojen kaupunkikuvallinen asema. Erityistä arvoa on Mäntytien kaupunkikuvassa myös ikkuna-aukotuksella ja ikkunoiden puurakenteilla – alkuperäisenä usein tammea. Ikkunoiden osalta tulisi uudisrakentamisessa määräyksin edellyttää laadukkaita puuikkunoita. Samoin alueen yhtenäisyyttä korostavat pienkerrostalojen savitiiliset katemateriaalit. Uudisrakentamisella tulisi laskea alueen kaupunkikuvan laatua, vaan edellyttää alueen rakennustavan mukaisia perusratkaisuja.
Paciuksenkadun puoleisen tontinosan liittyminen alueen puistomaiseen ominaisluonteeseen tulee varmistaa kaavamerkinnöin. Kaavassa on edellytetty meluaita, jolla voi olla huomattavia kaupunkikuvallisia vaikutuksia tilanteessa. Meluaidan sovittamista tulee tutkia viitesuunnitelmatasolla, jotta sitä koskevista kaavamääräyksistä voidaan varmistua ympäristökuvan näkökulmasta. Myös ma-alue tontilla tulee istuttaa ja tätä koskeva kaavamääräys tulee täydentää.
Lopuksi
Mäntytie 14 tontin purkava uudisrakentaminen on vaativa suunnittelun ja kaavoituksen kohde, jotta uudisrakennus saadaan sopeutumaan olemassa olevaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavan suojelumääräysten tulee vahvemmin ohjata sopeuttamista. Asemakaavassa tulee edellyttää alueen olevan rakennuskannan mukaista laatutasoa rakentamisessa ja sen materiaaleissa.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 19.06.2023 § 41
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12840 pohjakartan kaupunginosassa 15 Meilahti. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12840
Kaupunginosa: 15 Meilahti
Kartoituksen työnumero: 20/2023
Pohjakartta valmistunut: 7.6.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Juho Pajukoski, paikkatietoinsinööri, puhelin: 09 310 34336
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.3.2023
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Englantilaisen koulun tontin os. Mäntytie 14 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo on osallistunut hankkeen valmisteluun, ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavatilanne
Muutoksen kohteena olevan Mäntytie 14 tontin voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1991. Tontin käyttötarkoitus kaavassa on YO. Kaavassa huomioitiin koulun tilojen laajennus lounaaseen, joka toteutettiin tuolloin uudistetun asemakaavan mukaisesti. Alueen alkuperäinen asemakaava on vuodelta 1939, ja siinä tontti on osoitettu julkiseen rakentamiseen. Tontin ja sen ympäristön kehitys ei kuitenkaan ole seurannut alkuperäisen asemakaavan intentiota. Nyt käynnissä olevassa hankkeessa tontti muutetaan asumiseen, purkavan täydennysrakentamisen periaattein.
Kohteen kuvaus
Englantilainen koulu sijoittuu 1930-50 -lukujen välillä rakentuneeseen Meilahden kaupunginosaan. Koulurakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1952, ja sen suunnittelivat arkkitehdit Kaj Salenius ja Torsten Nygård. Koulua on laajennettu kahdessa rakennusvaiheessa, v. 1975 (ark. Kaj Salenius) ja 1998 (ark. Aino Tuori). Koulurakennuksesta on valmistunut rakennushistoriallinen selvitys (Maren Nielsen/JKMM, 2022).
Koulun rakennuttajana vuonna 1952 toimi yhdysvaltalainen, katolinen uskonjärjestö Sisters of the Congregation of the Most Percious Blood. Yhdistyksen kirkko Pyhän Marian katolinen kirkko valmistui Mäntytien alkupäähän vuonna 1954. Kirkko on myös Kaj Saleniuksen suunnittelema, sekä kirkko että koulu olivat Saleniuksen ensimmäisiä itsenäisiä suunnittelutöitään.
Englantilaisen koulun arkkitehtuuri edustaa Suomessa 1950-luvulla muotoutunutta modernismin arkkitehtuuria, sen varhaisena esimerkkinä. Rinteeseen sijoittuneessa rakennuksessa on 3-4 kerrosta sekä kellari. Rakennuksen massoittelu sopeutuu ympäristön asuinrakennusten luomaan eheään kokonaisuuteen, josta sen erottaa julkiseksi koulurakennukseksi julkisivuarkkitehtuuri sekä keskikäytävän myötä leveämmäksi kasvanut runkosyvyys. Pitkien julkisivujen nauhaikkunoiden välit ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä, betonisin leukapalkein. Rakennuksen päätyjulkisivut ovat rapattuja. Rakennuksen alkuperäinen katemateriaali on ollut savitiili. Julkisivuarkkitehtuurissa on käytetty arvokkaita materiaaleja. Arkkitehtonista identiteettiä ilmentävät edelleen nunnien alkuperäinen asuinkerros terasseineen, sekä sisätilojen kappeli sekä pääporrashuone, joilla on sakraali luonne.
Kaj Saleniuksen vuonna 1975 suunnittelema laajennusvaihe liittyy ensimmäisen rakennusvaiheen arkkitehtuuriin elimellisesti. Vuonna 1998 toteutettu arkkitehti Aino Tuorin laajennusvaihe edustaa uutta kerrostumaa kokonaisuudessa, jonka arvo ei kuitenkaan yllä aiempien rakennusvaiheiden tasolle. Kohde on arvotettu Opintiellä-selvityksessä (v. 2004) arvoluokkaan 3: alkuperäisratkaisun arkkitehtuuri on tavanomaista. Opintiellä-inventoinnin luokittelua ei ole tehty ohjaamaan rakennusten säilyttämistä tai korvaamista.
Arkkitehti Kaj Salenius
Kaj Saleniuksen työllä on ollut merkittävä vaikutus Helsingin moderniin kaupunkikuvaan. Yksityisen suunnittelutyönsä rinnalla Salenius toimi Helsingin rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehtina vuosina 1966-73. Saleniuksen suunnittelutyötä on kuvattu ammattitaitoiseksi ja omalle ajalleen tyypillisiksi, toisinaan jopa anonyymiksi. Saleniuksen suunnittelutyön näkyvimpiä kohteita ovat mm. VPK:n talo Albertinkatu 29 (1957), sekä asuinrakennukset Neljäs linja 22 (1961), Vuorimiehenkatu 21 (1962) ja Ramsaynranta 3 (1964). Saleniuksen suunnittelemia rakennuksia on purettu tai transformoitu mm. Haapaniemenkatu 4 virastotalo sekä entinen Opetushallituksen talo Hakaniemenkatu 2. Virastotalojen arkkitehtoniseen yleispätevyyteen rinnastettuna ovat kaupunkirakenteeseen sijoittuneet modernit rakennukset olleet muodonannoltaan elävän vaihtelevia ja materiaaleiltaan monimuotoisia.
Englantilaisen koulun kulttuurihistoriaa
Helsingin englantilainen koulu kuuluu kaupungin historiallisten kielikoulujen kokonaisuuteen. Sisters of the Congregation of the Most Percious Blood -järjestön nunnat siirtyivät Suomeen vuonna 1939 suomalaisen katolisen kirkon kutsusta. Katolinen kirkko halusi sisarien perustavan maahan englanninkielisen uskonnollisen koulun. Sodan takia koulun toiminnan aloitus kuitenkin viivästyi, ja opetus saattoi alkaa 1.10.1945. Opetus alkoi ensin sisarten asunnossa Eirassa. Ensimmäiseksi omaksi koulurakennukseksi ehdittiin jo vuonna 1951 ostamaan huvila Stenbäckinkatu 26, mutta lopulta kuitenkin koulu toteutettiin uudisrakennuksena nykyiselle sijaintipaikalle Meilahden alueelle. Koulun alkuperäiset opettajat, nunnat, toimivat koulussa pitkään, viimeiset 1990-luvulle saakka.
Sodanjälkeisenä aikana suomalainen yhteiskunta haki uutta asemaa kansainvälisessä yhteisössä. Myös kansainvälisten koulujen rakentaminen heijasti tätä uudelleen asemoituvaa kulttuurivaikutteiden virtausta. Saksalainen koulu oli perustettu Helsinkiin jo varhain, ja sen moderni uudisrakennus nousi Kamppiin vuonna 1933 (ark. Runar Eklund). Ranskalaisen koulun toiminta alkoi Helsingissä vuonna 1938, ensin Puistokadun päiväkodissa ja myöhemmin omassa koulutalossa Laivurinkadulla vuodesta 1956 alkaen (ark. Aino Kallio-Ericsson). Myös Venäläisellä koululla on pitkät juuret Helsingissä, sen neuvostoliittolainen kulttuuriyhteys vakiintui sodan jälkeen ja Venäläisen koulun modernistinen uudisrakennus kampusalueineen nousi Kaarelaan vuonna 1955 (ark. Osmo Sipari, koulu on purettu myöhemmin).
Englantilainen koulu kuuluu Helsingin kansainvälisten koulujen kokonaisuuteen, joiden voimakkain rakennusvaihe oli sodanjälkeisinä jälleenrakennuskauden vuosina. Koulurakennuksilla ja niiden toiminnalla on historiallista merkitystä, aikakautensa yhteiskunnallisen kehityksen ja kansainvälisyyden merkkeinä. Kaikkien kansainvälisten koulujen arkkitehtuurissa oli erityisesti modernilla arkkitehtuurilla painokas asema, omine kansallisine painotuksineen. Yhdysvaltalaisen modernismin esikuvien voi tulkita vaikuttaneen myös Englantilaisen koulun arkkitehtuurin ominaispiirteisiin, sen puhtaaksimuuratuissa eleettömissä julkisivuissa ja nauhaikkunapinnoissa.
Kaupunkikuva
Englantilaisen koulun tontti sijoittuu osaksi Meilahden aluekokonaisuutta, Mäntytien päätteenä. Asemakaavassa Mänty- ja Kuusitien risteys muodostaa puistomaisen aukion, josta avautuu näköalapaikka lounaaseen Meilahden puisto- ja huvila-alueelle. Aukio on kuitenkin kehittynyt paikoitusalueena ja tontitus on muuttunut alkuperäisestä, eikä klassismin kaupunkirakenteellinen intentio näin ole täysin toteutunut. Rakennuksen lounaispuolella kohti Paciuksenkatua laskeutuva rinne on kaupunkikuvallisesti merkittävä vihervyöhyke.
Englantilainen koulu on elimellinen osa Meilahden kaupunginosan arkkitehtonisesti yhdenmukaista ja korkeatasoista aluekokonaisuutta. Rakennusten julkisivumateriaalit, rakentamisen mittakaava ja geometria ovat toteutuneet alueella johdonmukaisesti, alueella on oma arkkitehtoninen sanastonsa. Meilahden julkisten rakennusten ydin on arkkitehtonisesti huomattavan laadukas; Meilahden koulu ja kirkko on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi RKY 2009.
Tontin rakennusten arvotus
Englantilaisen koulun rakennuksella on rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa. Se on merkki kansainvälisten koulujen nykyaikaisen toiminnan vahvistumisesta Helsingissä. Englantilaisen koulun arkkitehtuuri on laadukasta, erityisesti koskien kahta ensimmäistä rakennusvaihetta. Kohde on luonteva ja vakiintunut osa Meilahden rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennus ei kuntonsa osalta ole purkukohde. Kohteen käyttötarkoituksen muutoksen suunnittelu säilyttävin periaattein ei ole tuottanut hankkeessa toteutuskelpoista vaihtoehtoa. Käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen on kaupunginmuseon arvion mukaan luonteva, alueen nykytilanteeseen sopeutuva muutos.
Lausunto
Kaavamuutoksen yhteydessä tulee varmistaa tontin uudiskohteen rakennustavan sopeutuminen olevaan Meilahden asuinrakennusten tuottamaan arkkitehtuurin ”sanastoon”. Nämä yhtenäisen ympäristön ominaispiirteet liittyvät julkisivumateriaaleihin, väritykseen, rakennusmassan mittasuhteisiin ja sijoitteluun, aukotukseen, vesikaton muotoon ja materiaaleihin ym. Mäntytien kaupunkikuva edustaa rakennusaikansa eleetöntä ja huomattavan korkeatasoista arkkitehtuuria, johon sopeutuvalle uudisrakentamiselle tulee asettaa korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteet. Kaupunginmuseo seuraa jatkossuunnittelua, ja ohjaa asemakaavan kaupunkikuvaa koskevien määräysten asettamiseen.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154