Vahingonkorvaus taloudellinen menetys, palkanmaksun virheet

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** ********** edustajana tekemän oikaisuvaatimuksen yhteisten palvelujen johtajan päätöksestä 14.6.2024 (1 §). Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt ********** edustajana 27.6.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen yhteisten palvelujen johtajan 14.6.2024 tekemästä päätöksestä, jolla yhteisten palvelujen johtaja on hylännyt edustajan tekemän vahingonkorvausvaatimuksen palkan takaisinperintää koskien, koska asiassa ei ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella liikaa maksetusta palkasta voitaisiin katsoa aiheutuneen vahinkoa, josta kaupunki olisi lain mukaan korvausvelvollinen.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Yhteisten palvelujen johtaja on antanut asiassa lausunnon.

Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoinneista 5.3.2024 (§ 27) tekemään päätökseen perustuen hallintojohtaja (nyk. yhteisten palvelujen johtaja) päättää viranhaltijan palkan takaisinperinnästä.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksen tekijä toistaa vahingonkorvausvaatimuksen ja vaatii päätökseen muutosta ja kustannusten korvaamista täysimääräisinä. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että kaupungin virheet ja kyvyttömyys selvittää niitä on vaatinut edustajalta ja asianajajalta paljon työtä.

Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, ettei edustajalta ole pyydetty laskuja ja maksutositteita, jonka vuoksi hän ei ole ymmärtänyt, että korvausvaatimuksen liitteeksi on pyydetty laskua koko korvausvaatimuksesta. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että päätöksestä ei ilmene, minkä lain perusteella vahinko olisi tapahtumatta sen perusteella, ettei laskua ole etukäteen maksettu. Oikaisuvaatimuksen mukaan vahingon syynä on Helsingin kaupungin toiminta ja syy-yhteys liittyy siihen, että kaupungin toiminta on aiheuttanut kustannuksia, jotka tulee maksaa, koska edustajalle on muodostunut niistä saatava ja hänen päämiehelleen niitä vastaavan suuruinen vahinko. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, ettei hänen **********

Oikaisuvaatimuksen liitteenä on toimitettu lasku.

Oikaisuvaatimuksen perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Asian arviointi

Oikaisuvaatimuksen tekijä oli 12.7.2023 toimittanut Helsingin kaupungin kirjaamoon vahingonkorvaushakemuksen, jonka suuruus oli 1430 euron. Vahingonkorvausvaatimus perustui Helsingin kaupungin entisen työntekijän edustajan käyttämiin työtunteihin koskien liikaa maksetun palkan takaisinperintää. Vahingonkorvausvaatimuksen yhteydessä oli toimitettu taulukko, jossa edustaja on eritellyt asiaan käyttämänsä työn määrän ja siitä muodostuneet kulut. Vahingonkorvausvaatimus on otettu käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun takaisinperittävä summa on maksettu kokonaisuudessaan.

Edustajaa on 10.4.2024 sähköpostitse pyydetty toimittamaan selvitykset aiheutuneesta vahingosta, eli kaikki vaatimuksen käsittelyä varten tarvittavat liitteet mm. laskut ja verkkopankista tulostetut maksutositteet, joista ilmenee, että on aiheutunut vahingonkorvausvaatimuksessa esille tuotu vahinko (1430 euroa). Selvityspyyntö on perustunut edustajan toimittamaan vahingonkorvausvaatimukseen.

Edustaja on 12.4.2024 toimittamansa sähköpostin liitteenä toimittanut päivitetyn korvausvaatimuksen (päivätty 7.4.2024) yhteismäärältään 3350 euroa. Sähköpostin liitteenä ei ole toimitettu laskua tai maksutositteita, joista voitaisiin todeta syntyneen Helsingin kaupungin työntekijälle aiheutuneen taloudellista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki olisi korvausvastuussa. Se, ettei edustajalta ole 12.4.2024 toimitetun päivätyn korvausvaatimuksen jälkeen ole pyydetty uudestaan laskuja ja maksutositteita päivitetystä korvausvaatimuksesta, ei ole vaikuttanut asiassa tehtyyn päätökseen.

Edustaja on oikaisuvaatimuksen liitteenä toimittanut laskun yhteismäärältään 3350 euroa. Lasku on päivätty 25.6.2024 eli yhteisten palvelujen johtajan tekemän päätöksen jälkeen. Laskun eräpäivä on 25.6.2026. Edustaja on ilmoittanut sähköpostitse, ettei laskua ole maksettu.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee olla syy-yhteys. Lisäksi vahinkoa kärsineen on yleisen vahingonkorvausoikeusoikeudellisen periaatteen mukaan pyrittävä minimoimaan korvattavan vahingon määrä.

Esittelijä toteaa, että työnantajalla on oikeus periä takaisin liikaa maksettu palkka eli niin sanottu perusteeton etu. Vahinkoina voidaan korvata vain todelliset ja syntyneet taloudelliset vahingot. Vahingonkärsijän on näytettävä toteen vahingon määrä ja syntynyt vahinko. Syntynyt taloudellinen vahinko ja sen määrä on kyettävä näyttämään toteen vaatimuksen liitteenä olevalla selvityksellä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt korvausvaatimuksen käsittelyn yhteydessä selvitystä aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta, josta Helsingin kaupungin voitaisiin katsoa olevan korvausvelvollinen. Oikaisuvaatimuksen yhteydessä toimitetun laskun ja sen tiedon perusteella, että lasku on edelleen maksamatta, voidaan todeta, että Helsingin kaupungin entiselle työntekijälle, jonka puolesta edustaja on asiaa hoitanut, ei ole aiheutunut taloudellista vahinkoa. Tämän vuoksi asiassa ei siten myöskään ole ollut tarpeen ottaa kantaa ja arvioida esimerkiksi mahdollisen vahingon määrää ja perustetta. Toimitettu vahingonkorvausvaatimus on ennenaikainen, sillä mahdollinen vahinko ei ole päätöstä tai oikaisuvaatimusta käsiteltäessä vielä realisoitunut.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että yhteisten palvelujen johtaja olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Esittelijä esittää edellä lausuttuun sekä yhteisten palvelujen johtajan päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.