Oikaisuvaatimus, palkan takaisinperintä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt yhteisten palvelujen johtajan 11.6.2024 tekemästä palkan takaisinperintään koskevasta päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt 26.6.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen yhteisten palvelujen johtajan 11.6.2024 tekemästä palkan takaisinperintää koskevasta päätöksestä.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Yhteisten palvelujen johtaja on antanut asiaan lausunnon.

Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoinneista 5.3.2024 (§ 27) tekemään päätökseen perustuen hallintojohtaja (nyk. yhteisten palvelujen johtaja) päättää viranhaltijan palkan takaisinperinnästä.

Palkan takaisinperinnästä

Kuten yhteisten palvelujen johtajan 11.6.2024 tekemässä päätöksessä todetaan, palkan takaisinperintä koskee ajanjaksolta 1.8.-28.9.2021 liikaa maksettua palkkaa. Liikaa maksettu palkka on perusteetonta etua. Oikaisuvaatimuksen tekijän palkan takaisinperintä on perustunut siihen, että oikaisuvaatimuksen tekijälle oli maksettu palkkaa virheellisesti väärällä hinnoittelutunnuksella.

Tasapuolisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti kaupunki perii saatavat täysimääräisesti korkoineen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä oli ennen päätöstä toimittanut kirjallisen vastineensa asiaan ja lisäksi häntä oli kuultu 3.4.2024. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli lisäksi kuulemistilaisuuden jälkeen toimittanut rehtorin kanssa käymäänsä sähköpostikirjeenvaihtoa.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan palkan palautuspyynnön kumoamista, sillä takaisinperintä on aiheeton. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että rehtori oli merkinnyt oikaisuvaatimuksen tekijälle palkan opettajatietolomakkeeseen syksyllä 2021 sopimuksen mukaisesti ja palkkaa oli maksettu tämän sopimuksen mukaisesti ajalla 1.8.-28.9.2021. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli kuitenkin tammikuussa 2022 saanut ilmoituksen palkan takaisinperinnästä, sillä rehtori oli merkinnyt väärän hinnoittelutunnuksen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo kyseessä olevan sopimusrikkomus. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että palkan takaisinperintää koskevassa päätöksessä ei ollut huomioitu hänen toimittamaansa sähköpostikirjeenvaihtoa rehtorin kanssa, vaikka kyseisissä sähköposteissa on ollut olennaisia tietoja. Oikaisuvaatimus perustuu siihen, ettei päätöksessä ole otettu kaikkia asian kannalta olennaisia seikkoja huomioon.

Oikaisuvaatimuksen tekijän tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä myös viranhaltijalaki) 56 §:n 1 momentin mukaan aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin. Takaisinperintää koskevassa päätöksessä on mainittava takaisinperittävä määrä ja takaisinperinnän peruste.

Viranhaltijalain esitöiden (HE 196/2002 vp, s. 73) mukaan pykälässä tarkoitetussa tilanteessa tulee kyseessä olla selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan työnantaja voi luopua takaisinperinnästä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperintää on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Viranhaltijalain esitöiden mukaan säännöksessä tarkoitetussa kohtuuttomuudessa olisi kysymys lähinnä taloudellisesta kohtuuttomuudesta (HE 196/2002 vp, s. 73).

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Asian arviointi

Yhteisten palvelujen johtaja on lausunnossaan tuonut esille, että kaikki oikaisuvaatimuksen tekijän vastineessa, kuulemisessa ja hänen sähköpostilla toimittamistaan sähköpostiviesteistä esille tulleet seikat on otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Yhteisten palvelujen johtajan lausunnon mukaan sähköpostiliitteitä ei ole lisätty päätökseen, sillä samat asiat ovat ilmenneet kirjallisesta vastineesta sekä kuulemisessa. Lausunnon mukaan sähköpostiviesteistä ei ole tullut ilmi mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella takaisinperintää olisi voitu kohtuullistaa ottaen huomioon kaupungin lähtökohdan periä kaikki saatavat täysimääräisesti.

Kuten yhteisten palvelujen johtajakin tuo lausunnossaan esille, virheellinen palkanmaksu on johtunut työnantajan edustajana toimineen viranhaltijan eli rehtorin virheellisestä OVTES:n palkkamääräysten tulkinnasta, mistä johtuen oikaisuvaatimuksen tekijä oli saanut perusteetonta etua. Kyseessä ei kuitenkaan ole ollut rehtorin itsenäiseen harkintaan perustuva päätös. Rehtorilla ei ole ollut toimivaltaa sijoittaa oikaisuvaatimuksen tekijää muuhun kuin OVTES:n mukaiseen oikeaan palkkahinnoittelukohtaan.

Lisäksi esittelijä toteaa, että virkasuhteen ollessa kyseessä, ei henkilön kanssa solmita työsopimusta. Viranhaltijoille annetaan viranhoitomääräys, joka on työnantajan yksipuolinen määräys.

Esittelijä korostaa, kuten yhteisten palvelujen johtajakin on tuonut lausunnossaan esille, että tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä ei voida käyttää eri viranhaltijoiden osalta erilaista harkintaa, koska palkkausjärjestelmä on yhteinen ja tehtäväkohtaisen palkan tason määrittelyn tulee tapahtua kaupunkitasolla. Asian arvioinnissa ei siten ole merkitystä sillä, että rehtori oli virheellisesti sijoittanut oikaisuvaatimuksen tekijän väärään palkkahinnoitteluluokkaan. Kyse on joka tapauksessa ollut oikaisuvaatimuksen tekijän saamasta perusteettomasta edusta, joka saadaan edellä esitetysti periä takaisin viranhaltijalain mukaisesti.

Asiassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista, jonka vuoksi oikaisuvaatimuksen tekijän palkan takaisinperintää tulisi pitää aiheettomana.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Esittelijä esittää yhteisten palvelujen johtajan päätöksen ja lausuntoon sekä edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.