Lausuntopyyntö, jätelain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttaminen, ympäristöministeriö
Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jätelain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamiseksi
Päätös
Pormestari antoi ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jätelain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamiseksi seuraavan lausunnon:
124 §. Tarkastukset ja valvontasuunnitelmat
Esitetty muutos tuo kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle merkittävän uuden tehtävän. Helsingin alueella hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimijoita erittäin paljon eikä viranomaisella ole resursseja tarkastaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimijoiden jätteiden erilliskeräyksen toimivuutta edes projektiluonteisesti, puhumattakaan toimijoiden säännöllisestä valvonnasta.
Vuonna 2023 Helsingin alueella oli kaikkiaan 78 500 yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja yksityisten elinkeinonharjoittajan toimipaikkaa ja lisäksi 1 865 julkisyhteisön toimipaikkaa. Varovaisenkin arvion perusteella säännöllisen valvonnan kohteiden määrä lisääntyisi nykyisestä tuhansilla valvontakohteilla.
Lähes koko Helsingin alueella on yleiskaava, poikkeuksena Östersundomin alue, josta vain osa on asemakaavoitettua, eli jätteiden erilliskeräysvelvollisuus koskee melkein kaikkia Helsingin alueen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimijoiden toimipisteitä.
Helsingin ympäristönsuojeluviranomaisella on jätelain 124 §:n mukainen valvontasuunnitelma vaarallisia jätteitä tuottavien toimijoiden valvontaan. Suunnitelma on osa Helsingin ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristönsuojelulain 168 §:n perusteella laadittua valvontaohjelmaa.
Vuonna 2026 Helsingissä on tarkoitus tehdä jätelain mukaisia säännöllisen valvonnan tarkastuksia 13 kappaletta jätelain 100 §:n mukaisesti rekisteröityyn jätteen kerääjän toimipisteeseen. Lisäksi vaarallista jätettä tuottavia toimijoita on tarkoitus valvoa valvontaprojektissa, jossa kartoitetaan itähelsinkiläisen teollisuusalueen toimijat ja tarkastetaan kaikkien alueen noin 15 toimijan jätehuolto.
Muuta jätelain mukaista valvontaa, esimerkiksi jätehuollon järjestämisen puutteita, valvotaan pääsääntöisesti haittailmoitusten perusteella.
Ehdotettujen muutosten vaikutukset Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiseen
Lakimuutoksen vaikutuksen arvioinnissa todetaan, että esitetty säännöllisen valvonnan laajentaminen ei vaikuttaisi olennaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävien määrään. Arvio on virheellinen. Arvion taustalla on virheellinen käsitys siitä, missä määrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaista työllistää sen vastuulla oleva yleinen valvonta.
Helsingin ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tällä hetkellä hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimijoiden jätehuoltoa vain haittailmoitusten perusteella. Helsingin ympäristövalvonnassa käsiteltiin 132 jätteisiin liittyvää haittailmoitusta vuonna 2025. Haittailmoituksista noin 30 liittyi hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimijoiden jätteisiin, tyypillisesti joko rakennus- ja purkujätteiden tai vaarallisten jätteiden dumppaukseen tai roskaantumiseen. Vain yksi haittailmoitus liittyi ravintolan jätteiden erilliskeräyksen puutteisiin.
Ehdotetut muutokset 124 §:n aiheuttaisivat merkittäviä vaikutuksia Helsingin ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaan. Tuhansien uusien säännöllisesti valvottavien kohteiden suunnitelmallinen valvonta lisäisi työmäärää merkittävästi. Säännöllisen valvonnan toteuttaminen hallinto-, palvelu, ja elinkeinotoimijoiden jätehuollon valvomiseksi ei ole mahdollista nykyisillä valvontaresursseilla.
Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo myös muiden lakien kuin jätelain toteutumista, joten olisi hyvin vaikea perustella sitä, että ympäristönsuojeluviranomainen riskiperustaisesti kohdistaisi voimavaransa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimijoiden jätteiden erilliskeräyksen valvontaan, ja vähentäisi vastaavasti muuta ympäristövalvontaa.
Mikäli ympäristönsuojeluviranomaiselle asetetaan näin merkittävä uusi valvontavelvollisuus, tulee valtion korvata kunnille täysimääräisesti säädettyjen uusien tehtävien kustannukset.
Muita huomioita 124 §:stä
Jätteiden erilliskeräyksen valvonnan vaikuttavuutta lisäisi hallinnollinen virhemaksu, jota ympäristönsuojeluviranomainen voisi käyttää tilanteissa, jossa toimijan jätehuollossa on puutteita, joita ei kehotuksesta huolimatta korjata. Hallintopakkoprosessit kestävät kauan, eikä niiden käyttäminen mahdollisesti suureen tapausmäärään ole mielekästä.
Jätelain 124 §:ssä lisähaasteena on se, ettei kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ole tietoa kaikista kunnan alueella säännöllisesti valvottavista kohteista. Tämä vaikeuttaa jo nykyisin säännöllisesti valvottavia vaarallista jätettä tuottavien toimijoiden valvontaa, koska valvonnan kohteilla ei ole velvollisuutta ilmoittautua tai rekisteröityä valvottavaksi. Viranomaisen on myös vaikea priorisoida valvontakohteita, kun ei edes tiedä, keitä valvonnan piiriin pitäisi kuulua. Säännöllisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi olisi näille toiminnoille tarpeen asettaa myös rekisteröintivelvollisuus.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Lausuntopyyntö
Ympäristöministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi jätelain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Lausuntoa on pyydetty 30.4.2026 mennessä.
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jätelakia ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia. Osa ehdotetuista muutoksista on välttämättömiä jätedirektiivin elintarvikejätettä koskevan muutoksen täytäntöönpanemiseksi. Osa ehdotetuista muutoksista on tarpeellisia erityisesti vireillä olevan, yhdyskuntajätteen kierrätystä ja sähkö ja elektroniikkalaitejätteen keräystä koskevan EU-rikkomusmenettelyn vuoksi. Pääosa ehdotuksista perustuu kiertotalouslakia valmistelleen työryhmän esittämiin lainsäädäntömuutoksiin.
EU:n jätelainsäädännössä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä jätteen kierrätyksen, lajittelun ja erilliskeräyksen parantamiseksi jätelakiin ehdotetaan velvollisuutta lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Kierrätyskelpoisen tai uudelleenkäytön valmisteluun soveltuvan jätteen keräys energiajätteenä ja lajittelu energiajätteeseen kiellettäisiin. Jätteiden lajittelun parantamiseksi jätelaissa säädettäisiin jätehuollon palveluita tarjoavan ja kiinteistön haltijan neuvonta- ja tiedottamisvelvollisuuksista. Myös voimassa
olevia tuotteen jakelijan ja kunnan neuvonta- ja tiedottamisvelvollisuuksia tarkennettaisiin ja
laajennettaisiin.
Jätedirektiivin elintarvikejätettä koskevan muutoksen täytäntöönpanemiseksi säädettäisiin Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi ohjata ja edistää elintarvikejätteen määrän vähentämistä. Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuun lain 6 §:ään ja jätelakiin esitetään muutoksia, joiden myötä harmaan talouden selvitysyksikkö voisi pyynnöstä laatia Lupa- ja valvontavirastolle velvoitteidenhoitoselvityksen Suomessa tuottajavastuun piiriin kuuluvista
tuottajista.
124 §. Tarkastukset ja valvontasuunnitelmat
Jätelain (646/2011) 124 §:ään ehdotetaan tehtävän kaksi muutosta, joiden tarkoituksena on tehostaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä koskevien erilliskeräysvelvollisuuksien valvontaa ja siten parantaa lajittelutehokkuutta sekä edistää jätteen kierrätystä ja uudelleenkäytön valmistelua.
Voimassa olevan säädöksen pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on tarkastettava määräajoin laitokset ja yritykset, joissa syntyy vaarallista jätettä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että määräajoin tarkastettaviin lisättäisiin laitokset ja yritykset, joiden toiminnassa syntyy erilliskerättävää hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätettä. Käytännössä tarkastukset kohdistuisivat ensisijaisesti toimintoihin, jotka ovat valtioneuvoston asetuksella säädettyjen hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteitä koskevien erilliskeräysvelvollisuuksien piirissä.
Pykälän 2 momentissa säädetään muun ohella toiminnoista, joiden osalta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma. Kyseiseen säännökseen lisättäisiin laitokset ja yritykset, joissa syntyy erilliskerättävää hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätettä.
Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) 21 §:ssä on säädetty muussa kuin asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräyksestä seuraavasti: Jätteen haltijan on järjestettävä jokaiselta taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä yhdyskuntajätteen erilliskeräys vähintään seuraavasti:
1) muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kymmenen kilogrammaa ja sitä ei käsitellä kiinteistöllä pienimuotoisesti siten kuin 12 §:ssä säädetään;
2) muovipakkausjäte sekä paperi- ja kartonkipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kilogrammaa;
3) lasipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kaksi kilogrammaa;
4) metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte, jos niitä syntyy viikossa yhteensä vähintään kaksi kilogrammaa;
5) mahdollisuuksien mukaan muu kuin 2–4 kohdassa tarkoitettu muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijäte, puutarha- ja puistojäte, tekstiilijäte ja suurikokoiset käytöstä poistetut esineet.
Saatu lausunto
Asiasta on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto.
Toimivalta
Hallintosäännön 9 luvun 1 momentin 7 kohdan mukaan pormestari antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja, jollei asia sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Päätös tullut nähtäväksi 01.05.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §