Lausuntopyyntö, tilastotuotantoon suunnitellut muutokset, Tilastokeskus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin

Laadukkaat, avoimet ja vertailukelpoiset tilastot ovat välttämätön osa modernia julkista hallintoa. Niitä tarvitaan kaupunkien tiedolla johtamiseen. Tilastotuotannon leikkaukset, tilastojen lakkauttaminen sekä julkaisutiheyksien harventaminen vaikeuttavat kaupunkien tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Hallitusohjelman mukaan Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Tilastokeskuksen toimintamenoihin kohdistettavat leikkaukset ja nyt ehdotettavat tilastotuotannon muutokset ovat ristiriidassa myös tämän tavoitteen kanssa.

Helsingin kaupunki hyödyntää Tilastokeskuksen ylläpitämiä tilastoja laajasti kaupungin johtamisessa sekä kaupunkien välisessä ja seudullisessa yhteistyössä. Tilastoja hyödynnetään muun muassa kaupungin toiminnan suunnittelussa, strategiatyössä, ennakoinnissa, vertailuissa, tietopohjaisessa päätöksenteossa sekä vaikutusten arvioinnissa. Laadukkaaseen dataan nojaavalla analytiikalla ennakoidaan asiakastarpeita, toimitaan vaikuttavammin sekä parannetaan kaupungin toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Lisäksi Helsingin kaupunki laatii Tilastokeskuksen tuottamien tilastotietojen pohjalta Helsinkiä ja Helsingin seutua kuvaavia omia tilastoja ja tietotuotteita. Nämä julkaistaan avoimesti kansalaisten, kolmannen sektorin ja valtionhallinnon käyttöön.

Tärkeisiin tiedontarpeisiin, kuten talouden ja yritystoiminnan kehitykseen, väestökehitykseen, väestön hyvinvointiin ja elinoloihin, koulutukseen sekä muuhun yhteiskunnan toimivuuteen liittyvän valtiollisen tilastotuotannon heikennykset johtavat todennäköisesti siihen, että kunnat, hyvinvointialueet, tutkimusorganisaatiot ja muut viranomaiset joutuvat tuottamaan tai hankkimaan samat tiedot moneen kertaan, mikä lisää päällekkäistä työtä ja kasvattaa julkisen sektorin kokonaiskustannuksia. Erillisrahoitukseen perustuva tilastotuotanto puolestaan siirtää kustannuksia yhä enemmän valtionhallinnolta muiden tahojen kuten kuntasektorin maksettavaksi. Helsingin kaupunki toimii tilastoviranomaisten kumppanina useissa kehittämishankkeissa ja rahoittaa jo nyt näitä hankkeita. Kaupunki myös hankkii käyttöönsä tilastoviranomaisten maksullisia aineistoja.

Yhteisin julkisin varoin, osin kuntien työnä ja kustannuksella kerättyjen aineistojen tulisi olla nykyistä laajemmin yhteiskunnallisen päätöksenteon ja tutkimuksen käytössä. Tilastotuotannon leikkauksia tulisikin tarkastella osana julkisen sektorin tiedon ja datan ekosysteemiä. Ilman laadukasta data- ja tietoinfrastruktuuria ja niihin liittyviä palveluita myös digitalisaation hyödyt jäävät saavuttamatta. Leikkausten sijaan valtion tulisikin vahvistaa julkisen sektorin tilastojen ja datan tuotannon koordinointia ja pitkäjänteistä rahoituspohjaa, mikä tukisi sekä tuottavuutta että päätöksenteon laatua pitkällä aikavälillä. Tilastotuotannon kehittäminen ja tehostaminen sekä tietojen hyödynnettävyyden edistäminen edellyttävät Tilastokeskukselta riittävää ja oikein kohdennettua resursointia.

Helsingin kaupungin mielestä tilastoaineistojen hinnoittelun tulisi perustua ensisijaisesti avoimuuteen ja maksullisuuden osalta periaatteeseen, jossa tilastotuotannon perusrahoitus, eli datan kerääminen, prosessointi ja laadunvarmistus turvataan keskitetysti ja aineistojen käyttö mahdollistetaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä pitämällä tiedon hinnoittelu hyödyntäjille maltillisena. Tämä mahdollistaa kansallisten tietovarantojen laajemman käytön niin, että useampi viranomainen, tutkija ja yritys voi hyödyntää julkisia laadukkaita tietovarantoja omiin tarpeisiinsa.

On hyvä, että Tilastokeskus kehittää ja tehostaa jatkuvasti toimintatapojaan ja tietotuotantoaan uusiin teknologioihin ja niiden mahdollisuuksiin nojaten. Lisäksi on järkevää, että Tilastokeskuksen kulurakennetta pyritään keventämään keinoin, jotka eivät heikennä tilastotuotannon laatua ja laajuutta. Myös päällekkäisten tilastotuotteiden karsiminen ja yhdistäminen on yleisellä tasolla järkevää. Samoin yhteiskunnan muuttuessa relevanssiltaan vähäiseksi jääneiden ja laadultaan puutteellisten tilastojen lakkauttaminen.

Sen sijaan Helsingin kaupunki ei voi kannattaa laadukkaiden ja tarpeellisten tilastojen karsimista, niiden tietosisällön ja julkaisutiheyden heikentämistä eikä rahoituksen siirtämistä käyttäjille. Tilastojen merkitystä ei tule arvioida pelkästään niiden käyttäjämäärän perusteella. Monet tilastot ovat kriittisiä julkisen sektorin toiminnalle, vaikka niiden käyttäjäkunta olisikin suhteellisen pieni. Tilastoihin perustuvat päätökset voivat koskea miljardiluokan investointeja, lakisääteisten palveluiden järjestämistä tai koko yhteiskunnan kehityksen seurantaa.

Helsingin kaupunki pitää erityisen ongelmallisena sitä, että leikkaukset koskevat myös kuntatasoista ja alueellista tietoa. Paikallistason tiedot ovat keskeisiä esimerkiksi palveluverkon suunnittelussa, maankäytössä, liikennesuunnittelussa ja hyvinvointityössä. Jos kansallisesti tuotettuja vertailukelpoisia tilastoja ei ole saatavilla, kuntien mahdollisuudet arvioida omaa kehitystään suhteessa muihin ja kehittää toimintaansa heikkenevät merkittävästi.

Helsingin kaupunki on huolissaan myös pitkien tilastollisten aikasarjojen katkeamisesta. Monia lakkautusuhan alla olevia tilastoja on ylläpidetty jopa vuosikymmenten ajan. Niiden arvo perustuu juuri mahdollisuuteen seurata kehitystä pitkällä aikavälillä. Onkin tärkeää, että vaikka tilastojen julkaisu päättyisi, aineistojen keruu jatkuu. Näin vältetään pysyvät katkokset kansallisissa tietovarannoissa.

Helsingin kaupunki nostaa lausunnossaan yleisten huomioiden lisäksi aihealueittain tarkemmin esiin ne Tilastokeskuksen Tilastotuotannon muutokset 2027 –muistiossa mainitut tilastot, jotka ovat Helsingin kaupungilla aktiivisessa käytössä ja joihin suunnitellut muutokset koetaan kaupungin operatiivisen tai strategisen toiminnan kannalta ongelmallisiksi. Erityisen haitallisiksi Helsingin kaupunki kokee koulutus-, vaali-, rikos- ja pakkokeino-, konkurssi- ja asuntojen vuokratilastoihin sekä väestöennusteeseen ja maarakennuskustannusindeksiin suunnitellut muutokset. Lisäksi Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että vuoden 2024 lausuntokierroksen lausunnot huomioidaan myös tällä lausuntokierroksella.

Helsingin kaupunki toteaa myös, että kehittämällä tilastoviranomaisten ja kaupunkien välille uudenlaisia kansallisten tietovarantojen tehokkaamman hyödyntämisen mahdollistavia yhteistyömalleja voidaan lisätä paitsi kansallisista tietovarannoista saatavia hyötyjä myös julkishallinnon tuottavuutta kokonaisuutena.

Aihealue 1: Talous- ja globalisaatiotilastojen muutokset

Kuntien elinvoimatehtävä nojaa yhä vahvemmin tietoperustaiseen päätöksentekoon. Tilastot yrityksistä, innovaatioista, konkursseista, investoinneista, tuottavuudesta, koulutuksesta, työmarkkinoista ja väestöstä ovat suoraan yhteydessä kuntien kykyyn ennakoida rakennemuutoksia, kohdentaa elinkeino- ja työllisyyspalveluja, tukea investointeja ja vastata työvoiman kohtaanto-ongelmiin. Tilastojen lakkauttaminen, alueellinen supistaminen tai merkittävä harventaminen heikentää päätöksenteon laatua, lisää epävarmuutta ja kasvattaa virheellisten investointi- ja palveluratkaisujen riskiä. Elinvoimapolitiikassa viive tiedossa tarkoittaa heikentyvää suunnitelmallisuutta ja viivettä toimenpiteissä elinvoiman vahvistamiseksi.

Helsingin kaupunki on käsitellyt vuonna 2024 antamassaan lausunnossaan tässäkin muutosesityksessä mukana oleviin tilastoihin suunniteltuja muutoksia. Nämä huomiot ovat edelleen relevantteja ja ne tulee huomioida myös tällä lausuntokierroksella. Lisäksi erityisesti alla mainittuja tilastoja ja niihin suunniteltuja muutoksia on syytä tarkastella tarkemmin.

Konkurssit ja yrityssaneeraukset ovat yksi keskeisistä kaupungin talouden ja toimintaympäristön tilannetta kuvaavista indikaattoreista. Ajantasainen ja tiheästi päivittyvä tilasto on edellytys ajantasaisen tilannekuvan muodostamiselle kuntatalouteen. Tilastoa hyödynnetään useissa Helsingin kaupungin ylläpitämissä raporteissa ja tietotuotteissa. Muutokset yrityskentässä tapahtuvat usein nopeasti, minkä vuoksi esimerkiksi yritysten konkurssitietoja tulisi voida seurata mahdollisimman ajantasaisesti. Konkurssitilaston julkaisutiheyden harventaminen olisi selvä heikennys nykytilanteeseen.

Maarakennuskustannusindeksiä käytetään aktiivisesti muun muassa Helsingin kaupungin infrarakentamisen ja yleisten alueiden kunnossapidon urakkasopimusten laatimisessa. Helsingin urakkasopimukset sidotaan näihin indekseihin. Vastaavaa tietoa ei ole helposti saatavilla muualta. Helsingin kaupunki tilaa infrarakentamista yli 400 miljoonalla eurolla vuosittain. Yleisten alueiden kunnossapitoon käytetään vuosittain noin 100 miljoonaa eurolla. Myös suurten liikennehankkeiden hankepäätökset on Helsingissä sidottu maarakennuskustannusindeksiin.

Suurten infrahankkeiden toteutuksen aikajänteet ovat pitkiä. On tärkeää, että pitkien elinkaarten aikaiset kustannustasomuutokset hallitaan oikeanlaisella indeksillä. Indeksin on kuvattava nimenomaan infrahankkeiden kustannustason muutoksia. Vain tällä tavoin toteutuneita kustannuksia pystytään useiden vuosien ajan vertaamaan luotettavasti hankepäätöksen ajankohdan budjettiin. Helsingin kaupunki katsoo, että maarakennuskustannusindeksin tulee säilyä maksuttomana ja Tilastokeskuksen tulee jatkaa sen ylläpitoa kuten ennenkin.

Asuntojen vuokrien neljännesvuositilasto on ensisijainen seurantamittari asuntojen vuokrien kehitykselle Helsingissä. Kalleusalueittainen tieto on olennaisen tärkeä osa asuntojen vuokrien kehityksen seurantaa. Sen karkeistaminen heikentäisi merkittävästi näkymää asuntomarkkinoihin ja niiden kehitykseen Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kokonaisuutena. Lisäksi kaupungin sisäistä kehitystä kuvaavia aluetietoja hyödynnetään alueiden välisen eriytymiskehityksen seurannassa ja eriytymisen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa. Toistaiseksi ei ole tiedossa, millaisilla aluejaoilla tietoa olisi tarkoitus julkaista jatkossa. Helsingin kaupunki kuitenkin vastustaa tilaston aluejaon karkeistamista ja katsoo, että aluejakoa tulisi päin vastoin kehittää nykyistä tarkemmaksi.

Aihealue 2. Innovaatio- ja digitalisaatiotilastojen muutokset

Ei kommentteja.

Aihealue 3. Yhteiskunta- ja yhdenvertaisuustilastojen muutokset

Tilastokeskuksen laatima väestöennuste tarjoaa ainoan vertailukelpoisen näkymän Suomen kuntien tulevaan väestökehitykseen. Helsingin kaupunki hyödyntää Tilastokeskuksen laatimaa väestöennustetta itse laatimansa ennusteen rinnalla muun muassa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelu- ja rahoitustarpeen sekä rahoitusmäärän arviointiin ja ennustamiseen. Myös THL ja valtiovarainministeriö hyödyntävät omissa ennusteissaan Tilastokeskuksen väestöennustetietoja.

Valtakunnallisen kuntakohtaisen väestöennusteen lakkauttaminen heikentää pitkäjänteistä suunnittelua erityisesti niillä alueilla ja kunnissa, joissa ei laadita omaa väestöennustetta. Mikäli väestöennusteen laatiminen siirtyy muiden toimijoiden tehtäväksi, ei voida varmistaa valtakunnallisten ennusteiden laatua, asemaa ja jatkuvuutta. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että Tilastokeskus jatkaa valtakunnallisesti yhdenmukaisen väestöennusteen tuottamista.

Kuolleet viikoittain –tilastoon liittyen Helsingin kaupunki toteaa, että kuolleiden määrän seurantaan Helsingin kaupungilla on käytettävissä muitakin tietolähteitä kuin Tilastokeskuksen kyseinen tilasto. Koronapandemia kuitenkin osoitti, että tarpeen vaatiessa myös kuolleiden määrää kuvaavan luotettavan tiedon saaminen käyttöön yhdenmukaisella tavalla tulee varmistaa.

Vaalitilastojen avulla kunnat saavat tärkeää aluetasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa demokratian toimivuudesta. Keskitetysti tuotettu vaalidata mahdollistaa osallistumisen ja poliittisen edustuksen seurannan pitkällä aikavälillä. Sitä tarvitaan myös kansainvälisen vertailun tekemiseen. Julkinen ja luotettava tilastotieto vaaleista on myös keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Helsingin kaupunki hyödyntää vaalitilastoja muun muassa kaupungin toimintaympäristön tilannekuvan muodostamisessa. Asuinalueiden äänestysaktiivisuus on myös tärkeä alueellisen eriytymisen indikaattori, jota Helsingissä seurataan tarkasti ja joka huomioidaan kaupungin alueellisten palvelujen järjestämisessä ja alueiden kehittämistoimissa. Helsingin kaupunki vastustaa vaalitilastoihin suunniteltuja keskeytyksiä tai lakkautuksia sekä niiden siirtämistä erillisrahoituksin toteutettaviksi.

Helsingin kaupunki hyödyntää toiminnassaan rikos- ja pakkokeinotilaston tietoja monipuolisesti: muun muassa kaupungin strategian vaikuttavuuden ja toimintaympäristön kehityksen seurantatietona sekä palveluiden kehittämisen tietopohjana. Yhdistettynä muuhun kaupungin keräämään turvallisuustilannetta kuvaavaan tietoon systemaattisesti ja vertailukelpoisesti koostetut rikostilastot kertovat luotettavasti kaupunkiturvallisuuden kehittymisestä Helsingissä ja muualla Suomessa. Tieto rikollisuuden kehittymisestä on olennainen osa kaupungin kestävän kehityksen arviointia ja raportointia.

Tilastokeskuksen suunnitelmasta ei käy tarkemmin ilmi, mitä rikos- ja pakkokeinotilastoja Tilastokeskuksen tulee jatkossa toimittaa EU-direktiivin nojalla komissiolle, joten suunnitelman vaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Koska kyse on kuitenkin kaupungin kannalta keskeisestä tilastokokonaisuudesta, ei sen sisältöä tulisi heikentää tai siirtää erillisrahoituksella toteutettavaksi, vaan tilaston tietoja tulisi sisällyttää avoimeen tilastopalveluun nykyistä laajemmin myös kuntatasoisesti.

Velkajärjestelyjä ja ulosottovelallisia koskevat tilastot ovat tärkeitä kuntien hyvinvointityössä. Niiden avulla voidaan tunnistaa hyvinvointiin liittyviä ongelmia, seurata velkaantumisen kehitystä ja kohdistaa toimenpiteitä erityisesti tilanteessa, jossa aikuisten hyvinvointia koskevaa tietoa on muuten rajallisesti saatavilla. Tilastotuotannon keskeyttämisen tai lakkauttamisen sijaan velkajärjestelytilastojen aluetiedot tulisi olla käytettävissä maakuntien ohella myös kunta- tai vähintään hyvinvointialuetasoisina.

Helsingin kaupunki vastustaa koulutukseen ja tutkimukseen liittyviin tilastoihin liittyviä keskeytyksiä tai lakkautuksia sekä niiden mahdollista siirtämistä toteutettavaksi erillisrahoituksin. Oppijoiden opintopolkuja ja koulutuksen vaikuttavuuden seurantaa voidaan toteuttaa kattavasti vain kansallisesti, koska jokainen järjestäjä näkee järjestelmissään vain omien palveluidensa tiedot. Tästä syystä Tilastokeskuksen tuottamat tilastotiedot opintojen kulusta, hakeutumisesta, keskeyttämisestä sekä sijoittumisesta koulutuksen jälkeen ovat merkittäviä koulutuksen järjestäjälle.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttui 1.1.2026. Tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen paino rahoituksen jakoperusteissa nousi 7 prosentista 18 prosentin. Rahoituslaskennan pohjana on Tilastokeskuksen tilasto, jota ehdotetaan keskeytettäväksi tai lakkautettavaksi. Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten tilaston lakkautus vaikuttaisi rahoituslaskelmaan. Koulutuksen rahoitustiedon tulee olla läpinäkyvää, saavutettavaa ja ennakoitavaa koulutuksen järjestäjille.

Helsingin kaupunki pitää koulutusta, koulupolulla etenemistä ja koulutuksen jälkeistä sijoittumista kuvaaviin tilastoihin suunniteltuja heikennyksiä huolestuttavina. Näitä tilastoja hyödynnetään laajasti koulutusjärjestelmän kehittämisessä, oppivelvollisuuden seurannassa, koulutuspolkujen arvioinnissa sekä työmarkkinoille siirtymisen tarkastelussa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on huolestuttavan korkea niin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Lisäksi koulutus- ja työllisyyspolut eroavat selvästi suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten suomalaisnuorten välillä. Monipuolinen seurantatieto koulutuksesta on tärkeää paitsi väestöryhmien ja alueiden välisen eriytymisen myös talouden näkökulmasta. Myös hyvinvointierojen kaventamisen ja segregaation ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää, että kuntien ja valtion tilannekuva ja toimenpiteet perustuvat luotettavaan ja ajantasaiseen koulutusta ja sen vaikuttavuutta kuvaavaan tietoon.

Aihealue 4. Kestävän kehityksen ja ympäristötilastojen muutokset

Helsingin kaupunki toteaa, että tiedot moottoriajoneuvokannasta, ensirekisteröinneistä ja liikenneonnettomuuksista ovat kunnille keskeisiä liikennesuunnittelun, liikenneturvallisuuden, päästöarvioiden ja maankäytön suunnittelun välineitä. Nämä ovat yhteiskunnan perustilastoja, joiden jatkuvuus tulee turvata ja varmistaa, että tiedot saadaan käyttöön myös kuntatasoisina.

Päätös tullut nähtäväksi 28.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §