Lausuntopyyntö, terveydenhuollon asiakasmaksut, sosiaali- ja terveysministeriö

Pormestari antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Onko ehdotettu uutta erityistutkimusmaksua koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksun saisi periä, perusteltuja?

Erityistutkimusmaksua koskevan sääntelyn perustelut näyttävät nojautuvan oletukseen siitä, että kyseisiä tutkimuksia tehdään yksittäiselle asiakkaalle vain harvoin, ja että maksun vaikutus asiakkaan kokonais maksurasitukseen jää siten vähäiseksi. Käytännössä erityistutkimus maksu yhdessä leikkaus- ja toimenpidemaksujen kanssa voi kerryttää asiakkaille huomattavia asiakasmaksuja tavanomaistenkin hoito- ja tutkimuskäyntien yhteydessä.

Erityistutkimusmaksun periminen esimerkiksi tietokonetomografiasta, magneettikuvauksesta, elektrofysiologisista tutkimuksista, isotooppitutkimuksista, yksifotoniemissiotomografiasta ja positroniemissiotomografiasta voi johtaa siihen, että asiakas jättää tutkimuksen tekemättä taloudellisista syistä. Myös suun terveydenhuollossa uudella erityistutkimuksen asiakasmaksulla voi olla kielteisiä vaikutuksia asiakkaiden palvelun käyttöön. Esimerkiksi kartiokeilatietokonetomografiaa (KKTT) käytetään suun terveydenhuollossa hoidon suunnittelun tukena, ja tutkimuksen kustannusten nousu voi lisätä riskiä siitä, että asiakas kieltäytyy tarpeellisesta tutkimuksesta taloudellisista syistä.

Uuden erityistutkimusmaksun periminen voi heikentää tarkoituksenmukaisen hoidon toteutumista, lisätä hoidon komplikaatioiden riskiä sekä lisätä terveydellistä eriarvoisuutta etenkin pienituloisten asiakkaiden jättäessä tarpeellisia tutkimuksia tekemättä. Perusteet maksun perimiselle voivat olla myös viestinnällisesti haastavia ja osin tulkinnanvaraisia, mikä voi vaikeuttaa sekä asiakkaiden että palvelunjärjestäjien mahdollisuuksia arvioida maksun määräytymistä ennakoitavasti.

Onko ehdotettu uutta leikkaus- ja toimenpidemaksua koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksun saisi periä, perusteltuja?

Helsingin kaupunki pitää synnytyksestä johtuvien toimenpiteiden maksuttomuutta kannatettavana tavoitteena, mutta ehdotettu sääntely ei kaikilta osin tue tavoitetta. Esityksen mukaan maksuttomuuden edellytyksenä on, että synnytyksestä johtuvan vaivan hoidon tarve ilmenee viimeistään jälkitarkastuksessa. Osa synnytykseen liittyvistä vaivoista voidaan havaita jälkitarkastusta huomattavasti pidemmän ajan jälkeen.

Maksuttomuuden rajaaminen ajallisesti jälkitarkastukseen voi johtaa siihen, että osa synnytyksestä aiheutuneista vaivoista jää maksuttomuuden ulkopuolelle. Lisäksi jää epäselväksi, missä tilanteissa myöhemmin annettava erikoissairaanhoito katsotaan edelleen liittyvän jälki tarkastuksessa todettuun oireeseen.

Maksuttomuus voisi perustua ensisijaisesti siihen, että vaiva voidaan lääketieteellisesti todeta johtuvan synnytyksestä ilman jälkitarkastukseen perustuvaa takarajaa. Synnytyksestä johtuvien vaivojen maksuttomuudelle voisi joko määrittää pidemmän aikarajan tai säätää, että toimenpide on maksuton aina silloin, kun vaiva voidaan lääketieteellisesti todeta johtuvan synnytyksestä.

Suun terveydenhuollon näkökulmasta sääntely on osittain epäselvää maksun soveltamisalan osalta. Perusterveydenhuollossa voidaan hoitaa erikoissairaanhoidon potilaita, jolloin potilaalle tehdään erillinen päätös erikoissairaanhoidosta. Esityksen perusteluista ei riittävän selkeästi ilmene, koskeeko leikkaus- ja toimenpidemaksu myös suun terveydenhuollon leikkaus- ja toimenpidehuoneissa tehtäviä toimenpiteitä vai edellytetäänkö maksun perimiseksi sairaalatasoista toimintaympäristöä.

Epäselvyys voi johtaa tulkintaeroihin tilanteissa, joissa sama toimenpide voidaan toteuttaa joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palveluna. Esimerkiksi leikkauksellisesta hampaanpoistosta ei perusterveydenhuollossa peritä ehdotettua uutta maksua, vaan asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen 9 §:n mukaisesti. Jos kuitenkin samalla potilaalla on suun ja kasvojen alueen sairaus tai kehityshäiriö ja hoito toteutetaan erikoissairaanhoitona, jää epäselväksi, peritäänkö poliklinikkamaksun lisäksi myös uusi leikkaus- ja toimenpidemaksu. Tulkinnanvaraisuus voi johtaa potilaiden eriarvoiseen kohteluun riippuen siitä, missä palvelussa hoito järjestetään.

Lain jatkovalmistelussa olisi syytä täsmentää uuden leikkaus- ja toimenpidemaksun soveltumista suun terveydenhuollossa toteutettaviin toimenpiteisiin sekä sitä, millaisessa toimintaympäristössä toteutettuihin toimenpiteisiin maksu voidaan kohdistaa.

Onko ehdotettu kuolinpesältä perittäviä uusia maksuja koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksut saisi periä, perusteltuja?

Helsingin kaupunki pitää ehdotettua kuolinpesältä perittäviä maksuja koskevaa sääntelyä pääosin selkeänä ja toteuttamiskelpoisena sekä maksujen perimisen edellytyksiä perusteltuina. Hautausaikojen pidentyminen on lisännyt vainajien säilytystilojen tarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi toimet, joilla pyritään lyhentämään säilytysaikoja, kuten säilytyksestä perittävä vuorokausimaksu, ovat kannatettavia.

Lisäksi kaupunki pitää perusteltuna sitä, että lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisestä perittävä maksu on samansuuruinen riippumatta siitä, onko selvittämiseen liittynyt ruumiinavaus. Yhtenäinen maksu on selkeä sekä asiakkaiden että palvelunjärjestäjien näkökulmasta.

Antaako esitysluonnos ja luonnos asetuksen perustelumuistioksi riittävän ja oikean kuvan ehdotettujen muutosten vaikutuksista?

Esitettyjen muutoksien vaikutuksia on arvioitu suhteellisen monipuolisesti. Esityksessä on tunnistettu muun muassa vaikutukset perustoimeentulotuen menojen lisääntymiseen asiakkaiden hakiessa yhä enenevissä määrin perustoimeentulotukea terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Lisäksi uusien maksujen ja maksukorotusten toimeenpanosta aiheutuva hallinnollinen työ ja siihen liittyvät kustannukset hyvinvointialueille on tunnistettu. Esityksen mukaan nämä kustannukset tulevat huomioiduksi kustannusten jälkikäteistarkistuksessa.

Helsingin kaupunki yhtyy esityksessä esitettyyn arvioon siitä, että asiakasmaksujen korotuksista kertyviä lisätuloja koskeviin laskelmiin liittyy epävarmuutta. Arvioidut lisätulot voivat jäädä ennakoitua pienemmiksi johtuen luottotappioista ja maksujen hallinnointiin liittyvistä lisäkustannuksista.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että hyvinvointialueiden rahoituksen vähentämisen perusteena olevat laskelmat laaditaan varovaisuusperiaatetta noudattaen. Rahoitusta ei tule vähentää enempää kuin uusien asiakasmaksujen ja nykyisten maksujen korotusten voidaan luotettavasti arvioida tai todeta lisäävän hyvinvointialueiden tosiasiallisia tuloja.

Esityksessä on kuvattu maksukorotuksien vaikutuksia palveluiden käyttöön ja kansalaisten asemaan. Esityksessä esimerkiksi todetaan, että 20 prosentin maksukorotus voi vähentää avohoidon lääkärikäyntejä noin viidellä prosentilla. Samalla todetaan, että palveluiden käyttämättä jättäminen ja hoidon viivästyminen maksujen vuoksi voivat pitkällä aikavälillä lisätä terveysongelmia ja kasvattaa kalliimman ja vaativamman hoidon tarvetta. Asiakasmaksujen korotukset eivät saa lisätä vaativamman hoidon tarvetta ja kustannuksia hyvinvointialueille hoitojen lykkääntymisten seurauksena. Helsinki katsoo, että edellä kuvattuja vaikutuksia olisi tarpeen arvioida perusteellisemmin asiakasmaksuja koskevien lakimuutosten valmistelussa.

Kantanne ehdotuksiin muilta osin?

Nyt ehdotetut muutokset koskevat uusien terveydenhuollon maksujen käyttöönottoa ja nykyisten maksujen korottamista. Helsingin kaupunki katsoo, että asiakasmaksulainsäädäntö kokonaisuutena edellyttäisi laajempaa uudistamista. Kehittämistarpeita liittyy terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen lisäksi tulosidonnaisten maksujen sääntelyyn. Asiakasmaksujen korottuessa erilaisten suojakeinojen merkitys korostuu asiakkaiden taloudellisen aseman turvaamiseksi. Siksi erityisesti maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa sääntelyä tulisi jatkossa uudistaa ja tarkentaa, jotta maksujen huojentaminen olisi kansallisesti yhdenmukaisempaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt 4.8.2026 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja kuolemansyyn selvittämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Asiakasmaksulaissa säädettäisiin eräistä uusista terveydenhuollon asiakasmaksuista. Uusia asiakasmaksuja olisivat erityistutkimusmaksu ja leikkaus- ja toimenpidemaksu. Päiväkirurgian maksusta säädettäisiin jatkossa lain tasolla osana leikkaus- ja toimenpidemaksua, ja uusi maksu olisi 10 prosenttia korkeampi kuin nykyinen päiväkirurgian maksu. Lisäksi säädettäisiin kuolinpesältä perittävistä maksuista vainajan lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä ja vainajan säilyttämisestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetuksella säädettäisiin uusien erityistutkimusmaksun, leikkaus- ja toimenpidemaksun, lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksun ja vainajan säilyttämisestä perittävän maksun enimmäismääristä ja indeksitarkistuksista. Lisäksi asetuksella korotettaisiin terveyskeskusmaksuja 20 prosentilla ja poliklinikkamaksua ja hammashoidon maksuja 10 prosentilla.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2027 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut laki- ja asetusmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Muutosten täytäntöönpanemisen vaatiman ajan vuoksi ehdotetut muutokset huomioitaisiin hyvinvointialueiden valtion rahoitusta vähentävästi 1.3.2027 alkaen.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 9 luvun 1 §:n mukaan pormestari tekee esityksiä ja antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtii näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus ei kokoonnu lausuntoaikana, joten lausunnon antaa tässä tapauksessa pormestari.