Asemakaavan muutos nro 12883, Länsi-Haaga, Vihdintien ympäristö

HEL 2020-012978
Ärendet har nyare handläggningar
Det här är en motion

Detaljplaneändring nr 12883 för Västra Haga (omfattar trafikplan)

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslutsförslag

Stadsstyrelsen föreslår stadsfullmäktige följande:

Stadsfullmäktige godkänner detaljplaneändringen för park-, närrekreations- och gatuområden i 29 stadsdelen (Haga, Södra Haga) enligt ritning nr 12883, daterad 28.11.2023 och ändrad 22.10.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen (de nya kvarteren 29272–29281 bildas i och med detaljplaneändringen).

Föredragandens motiveringar

Detaljplaneändringens centrala innehåll

Västra Haga bildas intill Södra och Norra Haga. Spårförbindelser i området utvecklas, vilket stärker stadens trafiknät och ger ett området ett centralt läge. Kabelanslutningarna för luftledningarna på 110 kilovolt möjliggör byggande vid Vichtisvägen. Området inklusive dess tjänster planeras bli ett attraktivt, naturnära och gemenskapligt bostadsområde med stadsdelen en särpräglad Hagaidentitet. Den här delen av Vichtisvägen blir en urban stadsmiljö.

Invånarnas stora oro över Djurbergsparkens natur- och rekreationsvärden har hörts och byggandet har under planläggningsprocessens gång avgränsats till ett betydligt smalare område än ursprungligen planerat. I detaljplaneförslaget bevaras Djurbergsparken till cirka två tredjedelar som park. Byggnadsområdet är delvis trädlöst men också träd går förlorade. En skogig grönkorridor med förbindelser till omgivande grönområden, flygekorrens kärnområden och rutter, kala berg och en del av skogen som ska utvecklas till en park med myr bildar dock fortfarande ett mångsidig natur- och rekreationsområde i Djurbergsparken. Kvarterens höjder är planerade med hänsyn till den omväxlande topografin och så att schaktningens skador på miljön minimeras. För närvarande är nästan hela parken ett bullerområde där riktvärdena överskrids. Kvarteren kommer att utgöra ett bullerskydd och därmed höja kvaliteten på det rekreationsområde som bevaras.

Stadsmiljönämnden godkände dispositionsplanen för boulevardstaden vid Vichtisvägen och Hoplaksvägen år 2019. Den nya snabbspårvägen från Helsingfors centrum till Gamlas kommer att betjäna den allt tätare markanvändningen och de redan befintliga bostads- och arbetsplatsområdena och koppla ihop innerstadens spårvägsnät, snabbspårvägslinje 15, kustbanan och ringbanan.

Bostäder för cirka 2 400 Hagabor med sammanlagt 94 000 m² bostadsvåningsyta planeras till Västra Haga. Byggnaderna är från sju till fjorton våningar höga vid Vichtisvägen. De byggnader som ligger längre bort från vägen anpassas till bergsterrängen och är oftast fem våningar höga. Tomternas genomsnittliga exploateringstal är e=2,68. Därtill har 2 000 m2 våningsyta anvisats för ett daghem, cirka 2 800 m² våningsyta för affärslokaler i bostadsbyggnadernas bottenvåningar och cirka 1 200 m² våningsyta för dagligvaruhandel. Tjänsterna koncentreras i synnerhet till närheten av hållplatserna för snabbspårvägen.

Man har gjort upp en trafikplan (ritning nr 7566) i samband med detaljplaneändringen. Enligt trafikplanen blir en ny gårdsgata som löper parallellt med Vichtisvägen blir till. Parkeringen är koncentrerad till parkeringsanläggningar och en del av gästparkeringsplatserna finns längs med gatorna. Infarten till parkeringen har i huvudsak koncentrerats till närheten av Vichtisvägens anslutningar för att skapa en så lugn och fotgängardominerad miljö som möjligt vid gårdsgatan. Detta fotgängardominerade gatuområde rytmiseras av en serie öppna offentliga uterum.

Beslut som detaljplaneändringen bygger på

Enligt Generalplan 2016 för Helsingfors är planeringsområdet i huvudsak innerstad (C2) och stadsboulevard med en snabbspårväg. Områdets nordostliga del är bostadsdominerat område (A3). I generalplanen går dessutom en beteckning för en grönförbindelse genom området och utmed Eliel Saarinens väg går en beteckning för bannätverket för cykeltrafik (stambanenätet för snabb cykeltrafik). Planeringsområdet ligger intill bostadsområdet i Södra Haga. På generalplanens temakarta över kulturmiljöer har området anvisats som ett kulturhistoriskt, arkitektoniskt och landskapskulturellt viktigt område (utredning år 2002). Enligt den underjordiska generalplanen 2021 för Helsingfors (nr 12704) finns en reservering vid områdets södra spets för en tunnel mellan värmecentralerna i Brunakärr och Sockenbacka. Den aktuella detaljplaneändringen stämmer överens med de ovannämnda generalplanerna.

Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå målet i Generalplan 2016 för Helsingfors om att utvidga innerstaden bland annat till områdena längs Vichtisvägen och Hoplaksvägen, som byggs om till stadsboulevarder.

Stadsmiljönämnden godkände år 2019 dispositionsplanen för boulevardstaden som utgångspunkt för detaljplanerna och detaljplaneändringarna som utarbetas för området.

Detaljplaneändringen bidrar till att målen i stadsstrategin 2021–2025 nås bland annat på följande sätt:

  • Stadens tillväxt främjas i och med ny bostadsproduktion. Inget byggande anvisas till stadens mest värdefulla naturområden.
  • Förverkligande av nätverkstaden för spårtrafik och bostadsproduktion vid goda kollektivtrafikförbindelser främjas enligt målen i programmet för boende och markanvändning (BM-programmet) Målet är att bostadsproduktionens tillväxt påskyndas, ökningen av boendekostnaderna bromsas samt att balanserade stadsdelar skapas och boendetätheten ökas.
  • Planeringen av ett attraktivt, trivsamt och vackert stadsrum på både nya och gamla områden främjas. Detaljplaneändringen möjliggör ett gott stadsrum där man kan stanna upp och vistas och skapar en plats för kommersiella tjänster, möten och offentlig verksamhet.

Områdets utgångspunkter och nuläge

Området ligger på Djurbergparkens område och delvis på gatuområdena på Vichtisvägen och Eliel Saarinens väg. Vichtisvägen, järnvägen, kvarteren vid Djurbergsgränden och Eliel Saarinens väg avgränsar ett rätt stort parkområde som i huvudsak består av bergig skog och kala berg med flera friluftsrutter. I områdets södra del finns ett låglänt område som tidigare varit myrmark. I västra delen, vid Vichtisvägen, går elnätets luftkablar och under dem finns en trädlös zon. I söder längs med Eliel Saarinens väg löper den nya snabbspårvägslinjen 15 i öst-västlig riktning. Södra delen sammankopplas till området kring den blivande Hagarondellen och de mångsidiga tjänsterna som planeras där samt till byteshållplatserna för den nya snabbspårvägen och snabbspårvägslinje 15.

För området gäller flera detaljplaner från åren 1952–2013.

Helsingfors stad äger hela planeringsområdet. Detaljplaneändringen har gjorts på initiativ av staden.

Kostnader för detaljplaneändringen

Det kostar staden ungefär 14,6 miljoner euro att genomföra detaljplaneändringen. Kostnaderna har presenterats i kostnadsnivån 6/2024, vilket motsvarar poängtalet för Jordbyggnadskostnadsindexet 132,7 (2015=100), moms 0 %.

Grundberedning
 3 800 000 €
 
Gatukonstruktioner
2 500 000 €
 
Parkkonstruktioner
800 000 €
 
Flyttning av rör, bortledande av dagvatten
200 000 €
 
Byggande av offentliga tjänster (daghem)
7 300 000 €
 
Sammanlagt
14 600 000 €
 

Dessutom medför genomförandet av detaljplaneändringen kostnader på cirka 3,7 miljoner euro för operatörer för att bygga ny kommunalteknik enligt följande:

Vattenförsörjning
1 800 000 €
 
Fjärrvärme
70 000 €
 
El och telekommunikation
1 800 000 €
 

Detaljplaneändringen höjer områdets värde. Den nya byggrätten som planläggs i området är cirka 94 000 m2 våningsyta. Staden äger markområdena i området. Värdet av byggrätten är cirka 77 miljoner euro.

Grundläggningskostnaderna för byggnaderna i området har uppskattats till cirka 17 miljoner euro, inklusive grundarbeten, grundläggningar och schaktningsarbeten för underjordiska källar- och parkeringsutrymmen som planerats för kvarteren.

Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)

Detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt 18.1–16.2.2024. Dessutom förutsatte nämnden att det skogiga området på servicecentrets tomt under den fortsatta beredningen ska införlivas med Djurbergsparken för att förstärka skogsförbindelsens smalaste ställe.

Det gjordes 24 anmärkningar mot detaljplaneförslaget, varav en var en petition (undertecknad av totalt 2 400 personer).

Påpekandena i anmärkningarna gällde bland annat centralisering av byggandet till det redan befintliga stadsrummet, i synnerhet till industriområdet i Sockenbacka, i stället för Djurbergsparken. Man ansåg att planens utveckling har varit positiv, men många upplevde ändå att byggvolymen var för stor. Det föreslogs att man antingen skulle bygga mindre eller låta bli att bygga öster om det nuvarande friluftsstråket. Minskningen av Djurbergsparken togs upp som ett orosmoment och i anmärkningarna önskade man att staden helt skulle avstå från planläggningsprojektet. Å andra sidan önskade man också effektivare byggande och ansåg att planen på ett bra sätt stöder stadens hållbara tillväxt. Parkeringsanläggningens nödvändighet och läge ifrågasattes. Utöver detta gällde anmärkningarna hotade arter, ekologiska förbindelser och naturmiljön. Planen för parken med en myr ansågs positiv.

- Helen Elnät Ab
- samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
- samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
- Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen)
- kultur- och fritidssektorns stadsmuseum

Påpekandena i utlåtandena gällde bland annat uppfyllandet av de avtalspunkter som gäller energinätet samt kommentarer om samhällsteknisk försörjning, dess samordning med den nuvarande infrastrukturen och utrymmeskrav. Påpekanden om avfallsinsamling gjordes också. Dessutom uttrycktes åsikter om ändringar i bostadskvarteren och om ändringen av parkeringsanläggningens läge i förhållande till den tidigare versionen och ändringarnas inverkan på snabbspårvägen. Påpekanden gjordes också om beräkningsanvisningarna för parkeringsplatserna och om friluftsförbindelsen.

Det påpekades att det intilliggande bostadsområdet i Södra Haga är ett kulturhistoriskt, arkitektoniskt och landskapskulturellt betydande område. Det ansågs viktigt att minska nybyggandets skala mot Djurbergsparken och att flervåningshusen bäst smälter in om de är högst sju våningar höga. Längs med Vichtisvägen bör kvarteren rytmiseras med små skvärer och parkområden för att Djurgårdsparken fortfarande delvis ska kvarstå som en del av Vichtisvägens gatubild.

I ett utlåtande ansågs att planbestämmelserna i anknytning till klimatförändringen är omfattande och styr områdets hållbarhet och koldioxidsnålhet exemplariskt, trots att man upplever byggandet på parkområdet som beklagligt. Dessutom är det speciellt bra att en del av torvområdet i parkens södra ände ska återställas som en park med myr. Minskningen av parken borde utryckas noggrannare.

Detaljplanens åtgärder för vattnets kvalitativa behandling ansågs som tillräckliga. Det föreslås dock att en detaljplanebestämmelse om parkeringsplatsernas oljeavskiljningsbrunnar bör utfärdas.

I ovannämnda utlåtande konstaterades också att man på detaljplanekartan bör märka ut flygekorrens kärnområden och rutter men att detaljplanelösningen inte avsevärt försämrar flygekorrens förbindelser på området. Dessutom ansågs att detaljplanen speciellt ska uppmärksamma bullerrelaterade problem. Enligt utlåtandet bör vissa detaljplanebestämmelser om buller preciseras.

Dessutom meddelade följande aktörer att de inte har något att yttra: Fostrans- och utbildningssektorn samt social-, hälsovårds- och räddningssektorn.

Åtgärder efter den offentliga framläggningen

I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och utlåtandena av myndigheter och andra parter om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.

Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.

På grund av de anvisningar för fortsatt planering som stadsmiljönämnden kräver har en separat ändringsprocess inletts i fråga om den detaljplan som gäller för den tomt där Djurbergets servicecentral på adressen Stormyrvägen 28 ligger och anslutningen av dess skogsområde till Djurbergsparken.

I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).

Planläggningstjänsterna har 6.11.2024 kompletterat förslaget till detaljplaneändring på basis av diskussionen i stadsmiljönämnden 22.10.2024 så att man i beskrivningstexten har lagt till stycken om Djurbergsparkens myr, dikesfårorna vid friluftsstråket samt observationer av tickor. Styckena har lagts till under rubriken Maisema ja luonnonympäristö (Landskap och naturmiljö).

Närmare motiveringar

Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.

Fortsatta åtgärder

Stadsmiljönämnden förutsatte att då detaljplanen förverkligas ska noggranna och grundliga planer utarbetas för att skydda skogens rekreationsområde för olägenheter under byggnadstiden. Djurbergsets skog är ett viktigt rekreationsområde för områdets invånare och förutsättningarna för dess rekreationsbruk ska tryggas under hela byggtiden. Nämnden förutsatte att naturvärdena för områdets kvarblivande skog inte försämras under byggnadstiden eller som en följd av byggandet.

Befogenheter

Stadsfullmäktige fattar beslutet om godkännandet av detaljplaneändringen.

Kaupunginhallitus 02.12.2024 § 764

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 28.11.2023 päivätyn ja 22.10.2024 muutetun piirustuksen nro 12883 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuvat uudet korttelit 29272–29281).

Käsittely

Hylkäysehdotus:
Mika Raatikainen: "Kaupunginhallitus hylkää Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen nro 12883.

Alueen luontoarvot kaava-alueella etenkin Riistavuoren puistossa ovat kiistattomat ja merkittävät. Helsingin tehtävä ei ole kasvaa hinnalla millä hyvänsä täällä jo asuvien ihmisten mielipiteistä välittämättä ja vakiintuneiden asuin- ja luontoalueiden pilaamisen kustannuksella. Suomessa voi mainiosti rakentaa ja asua muuallakin kuin jo nyt tukkoisessa ja kalliissa Helsingissä."

Mika Raatikaisen hylkäysehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

25.11.2024 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula
Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 22.10.2024 § 528

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

  • 28.11.2023 päivätyn ja 22.10.2024 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12883 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) puisto-, lähivirkistys- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 29272–29281).

Lisäksi lautakunta päätti

  • ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että siinä vaiheessa kun kaavaa toteutetaan, laaditaan huolelliset ja perusteelliset suunnitelmat virkistysalueeksi jäävän metsän suojaamiseksi rakentamisen ajan haitoilta. Riistavuoren metsä on alueen asukkaille tärkeä virkistysalue ja myös virkistyskäytön edellytykset tulee taata koko rakennusvaiheen ajan. Lautakunta edellytti, että alueelle jäävän metsän luontoarvot eivät heikkene rakentamisen aikana tai sen seurauksena.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Tony Isaksson, tiimipäällikkö Suvi Tyynilä, maisema-arkkitehti Harald Arlander ja liikenneinsinööri Ville Andersson. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esitysehdotuksen kappaleeksi 4 kohta lisäksi lautakunta päättää että: "Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että siinä vaiheessa kun kaavaa toteutetaan, laaditaan huolelliset ja perusteelliset suunnitelmat virkistysalueeksi jäävän metsän suojaamiseksi rakentamisen ajan haitoilta. Riistavuoren metsä on alueen asukkaille tärkeä virkistysalue ja myös virkistyskäytön edellytykset tulee taata koko rakennusvaiheen ajan. Lautakunta edellyttää, että alueelle jäävän metsän luontoarvot eivät heikkene rakentamisen aikana tai sen seurauksena."

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Hylkäysehdotus:
Mika Raatikainen: Teen hylkäysehdotuksen:
Kaupunkiympäristölautakunta hylkää esityksen Länsi-Haagan tarkistetun asemakaavan hylkäämistä. Alueen luontoarvot kaava-alueella etenkin Riistavuoren puistossa ovat kiistattomat ja merkittävät. Helsingin tehtävä ei ole kasvaa hinnalla millä hyvänsä täällä jo asuvien ihmisten mielipiteistä välittämättä ja vakiintuneiden asuin- ja luontoalueiden pilaamisen kustannuksella. Suomessa voi mainiosti rakentaa ja asua muuallakin kuin jo nyt tukkoisessa ja kalliissa Helsingissä.

Mika Raatikaisen hylkäysehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

08.10.2024 Pöydälle

09.01.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

19.12.2023 Pöydälle

28.11.2023 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot

Tony Isaksson, arkkitehti, puhelin: 09 310 76415

tony.isaksson@hel.fi

Suvi Tyynilä, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37264

suvi.tyynila@hel.fi

Ville Andersson, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 33029

ville.andersson@hel.fi

Harald Arlander, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 42146

harald.arlander@hel.fi

Jarkko Nyman, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37094

jarkko.nyman@hel.fi

Anu Haahla, ympäristöasiantuntija, ympäristöhäiriöt, puhelin: 09 310 28916

anu.haahla@hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.2.2024

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavapalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen 28.11.2023 päivätystä ehdotuksesta. Kaavahanke rajautuu pohjois-, länsi- ja eteläpuoleltaan Haagan ympyrä, Vihdintie ja sähköasema –kaavamuutosalueeseen. Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen näkökulmasta että arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisen näkökulmasta.

Länsi-Haagan asemakaavan muutoshanke liittyy laajempaan Läntisen bulevardikaupungin kaavoitukseen eli Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarunkoon, joka toimii lähtökohtana alueelle laadittaville asemakaavoille ja asemakaavan muutoksille. Helsingin yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin kantakaupungiksi C2, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Alueen koilliskulmassa on asuntovaltaista aluetta A3, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Suunnittelualue sijaitsee Vihdintien, junaradan, Riistavuorenkujan kortteleiden ja Eliel Saarisen tien rajaamalla Riistavuorenpuiston alueella sekä osittain Vihdintien ja Eliel Saarisen tien katualueilla. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että Etelä- ja Pohjois-Haagan rinnalle syntyy uusi tunnistettava osa-alue, Länsi-Haaga. Tavoitteena on sijoittaa uutta kerrostaloasumista noin 2400 asukkaalle painottuen bulevardiksi rakennettavan Vihdintien varteen. Lisäksi alueelle suunnitellaan tarvittavat palvelut; liiketilaa, päivittäistavarakauppa sekä päiväkoti. Uusi rakentaminen tukeutuu tulevaan, kantakaupungista Kannelmäkeen kulkevaan Länsi-Helsingin pikaraitiotieyhteyteen. Tavoitteena on, että Riistavuorenpuiston kallioista metsäaluetta säilyy kaavamuutoksessa lähialueiden ja uuden asuinalueen kannalta tärkeänä luonnonympäristönä ja virkistysalueena ja alueen suunnittelussa turvataan ekologiset verkostot mm. liito-oravan ydinalueet ja yhteydet. Julkisten kaupunkitilojen, katujen ja tonttien suunnittelun tavoitteena on huomioida alueella ominaisia maisemallisia elementtejä ja käyttää niitä uuden asuinalueen omaleimaisina lähtökohtina. Kortteleiden välisen pihakaturatkaisun tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kylätunnelman vahvistaminen.

Suunnittelualueella ei nykyisin sijaitse rakennuksia. Riistavuoren laajahko puistoalue on pääasiassa kallioista metsää sekä avokalliopaljastumaa. Metsäisellä puistoalueella kulkee lisäksi useita ulkoilureittejä. Alueen eteläosaan sijoittuu alavaa entistä suoympäristöä. Etelässä Eliel Saarisen tietä kulkee uusi itä-länsisuuntainen Raide-Jokerin pikaraitiotieyhteys. Eteläosan alue linkittyy tulevaan Haagan ympyrän alueeseen ja sinne suunniteltuihin monipuolisiin palveluihin sekä uuden pikaraitiotieyhteyden ja Raide-Jokerin vaihtopysäkkeihin. Suunnittelualue sijoittuu kuitenkin Etelä-Haagan asuntoaluekokonaisuuden viereen, joka on merkitty Helsingin yleiskaavan Kulttuuriympäristöt-teemakartassa kuuluvaksi Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden joukkoon.

Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualueen länsiosaan eli Vihdintien puoleiseen reunaan on osoitettu yhdeksän uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta AK, joilla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin kerrosluku vaihtelee neljästä neljääntoista, pääosin kuitenkin viidestä kahdeksaan. Näiden lisäksi alueeseen kuuluvat julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue YL, pysäköintipaikkojen korttelialue LPA, kaksi yleistä pysäköintialuetta LP ja puisto VP, joka muodostaa suunnittelualueen itäisen osan. Asemakaavaehdotuksessa on lukuisia rakennusoikeuteen ja tilojen käyttöön, kaupunkikuvaan ja rakentamiseen kuten kattomuotoon, julkisivumateriaaleihin ja väritykseen sekä pihoihin ja ulkoalueisiin ja ilmastonmuutokseen – sen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä määräyksiä. Yleisenä määräyksenä on esitetty seuraavaa: ”Tällä asemakaava-alueella tulee rakentamisen ilmentää Länsi-Haagan alueidentiteettiä: hienovaraista sovittamista maastoon, kiertotaloutta ja kävelijän näkökulmasta kiinnostavaa katutason ympäristöä.”

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo korosti, että suunnittelualueen kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä on tärkeää säilyttää ymmärrys paikan historiasta ja uuden rakentamisen mittakaavassa kunnioittaa ja ottaa huomioon myös lähiympäristön rakennettu luonne. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskantaa edustavat Vihdintien vastakkaisella puolella sijaitsevan Pitäjänmäen yritysalueen 1950-luvulta 2010-luvulle rakennettujen toimitalojen arkkitehtuuriltaan moni-ilmeinen rivistö. Yritysalueen vanhimpien toimitalojen mittakaava ei juurikaan poikkea suunnittelualueen itä- ja eteläpuolisista Etelä-Haagan samanikäisistä asuinkerrostaloista. Nuorimpien toimitalojen mittakaava sen sijaan on kasvanut näihin verrattuna huomattavasti niin korkeudeltaan kuin kokonaishahmoltaan. Korkeimmillaankin ne ovat kuitenkin seitsemänkerroksisia, mihin olisi luontevaa rajata myös uusien asuinkerrostalojen suurin sallittu kerrosluku. Erityisen tärkeänä kaupunginmuseo pitää asuinkerrostalokorttelirintaman rytmittämistä pienillä aukiolla ja leveämmillä puistovyöhykkeillä niin, ettei taloista muodostu yhtenäistä muurimaista rintamaa, vaan Riistavuorenpuisto säilyy edelleen osittain osana Vihdintien katumaisemaa. Erittäin tärkeää on myös uudisrakentamisen mittakaavan pieneneminen Riistavuorenpuiston reunakortteleissa niin, etteivät uudisrakennukset puiston reunamilla nouse vanhan puuston latvusten yläpuolelle. Riistavuorenpuiston tarjoaman kaupunkiluonnon säilyminen osana olevaa etelähaagalaista elinympäristöä tukee paitsi alueen ekologista myös kulttuurista kestävyyttä ja on tärkeä uuden alueen haagalaista identiteettiä rakentava voimavara.

Länsi-Haagan asemakaavan muutosalueelta ei tunneta ennestään muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita ja historiallisten lähteiden valossa alueelta ei arvioida löytyvän uusia kohteita.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen ehdotukseen.

Lisätiedot

Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501

anne.salminen@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 11.10.2023 § 59

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12883 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12883
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 3/2023
Pohjakartta valmistunut: 17.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976

kari.rajala@hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki@hel.fi

Nimistötoimikunta 05.05.2021 § 37

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:

Eliel Saarisen kuja – Eliel Saarinens gränd

(katu)

Perustelu: Muistonimi; liitynnäinen, Eliel Saarisen tien mukaan.

Kalliokivenpolku – Bergstensstigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä).

Kivipuutarhanpolku – Stenträdgårdsstigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä); liitynnäinen, Kivipuutarhankadun mukaan.

Kulkukivenpolku – Flyttblocksstigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä); liitynnäinen, Kulkukivenkadun mukaan.

Riistavuorenpolku – Djurbergsstigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Liitynnäinen, Riistavuorenpuiston mukaan.

Sarvivälkkeenpolku – Hornbländestigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Ryhmänimi (kallioperä). Sarvivälke on Uudenmaan maakuntakivi. Tieteen termipankin mukaan sarvivälke on amfiboliryhmän mineraali, ja se on väriltään mustaa, vihreänmustaa tai ruskeanmustaa. Sarvivälke on yleinen kivilajeja muodostava mineraali.

07.04.2021 Pöydälle

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.2.2021

Länsi-Haagan asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelut pyytää Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa Länsi-Haagan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavahanke rajautuu pohjois-, länsi- ja eteläpuoleltaan Haagan ympyrä, Vihdintie ja sähköasema –kaavamuutosalueeseen. Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen näkökulmasta että arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisen näkökulmasta.

Länsi-Haagan asemakaavan muutoshanke liittyy Vihdintien muuttamiseksi kaupunkibulevardiksi ja asemakaavan muutosalue sijoittuu Vihdintien itälaidalle Haagan liikenneympyrän pohjoispuolelle. Etelässä aluetta rajaa Eliel Saarisen tie ja idässä Riistavuorenkujan ja Isonnevankujan kiinteistöt. Koillisessa kaava-aluetta rajaa rantarata. Vihdintien varressa kulkee nykyään sähkölinja ilmajohtoina. Suunnittelualueen maasto on avokallioiden läikittämää sekametsää ja alueella kiertelee ulkoilureittejä ja polkuja.

Alueelle on suunnitteilla kaupunkimainen asuinalue 2500 asukkaalle palvelujen, kuten kivijalkaliikkeiden ja uuden päiväkodin, sijoittuessa Valimokujan uuden pikaraitiotiepysäkin läheisyyteen. Pikaraitiotie kulkisi Vihdintietä pitkin ja se risteäisi Raide-Jokerin linjan kanssa Haagan liikenneympyrässä. Suunnitelmien mukaan osa Riistavuorenpuistosta säilytetään lähialueen ja uuden asuinalueen virkistysalueena.

Suunnittelualueella ei nykyisin sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue sijoittuu kuitenkin Etelä-Haagan asuntoaluekokonaisuuden viereen, joka on merkitty Helsingin yleiskaavan Kulttuuriympäristöt-teemakartassa kuuluvaksi Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden joukkoon. Suunnittelualueen kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä on tärkeää säilyttää ymmärrys paikan historiasta ja uuden rakentamisen mittakaavassa kunnioittaa ja ottaa huomioon myös lähiympäristön rakennettu luonne.

Länsi-Haagan asemakaavan muutosalueelta ei tunneta ennestään muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita ja historiallisten lähteiden valossa alueelta ei arvioida löytyvän uusia kohteita.

Lisätiedot

Heini Hämäläinen, tutkija, puhelin: 0931064993

heini.hamalainen@hel.fi
Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Bilagor

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.