Valtuustoaloite, yökaupunginosan tai -korttelien perustaminen

HEL 2021-009459
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 7. / 242 §

V 27.4.2022, Valtuutettu Mari Holopaisen aloite yökaupunginosan tai -korttelien perustamisesta

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mari Rantasen ehdotuksesta.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo Mari Holopaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Stäng

Valtuutettu Mari Holopainen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingissä helpotetaan tapahtumien järjestämistä ja edistetään yökaupunginosan tai -korttelien perustamista. ”Kaupungit menettivät korona-aikana paljon siitä, mihin niiden henki perustuu: ravintolat, taide ja kulttuuri hiljenivät ajoittain. Melurajoitusten vuoksi useampi yökerho ja keikkapaikka on joutunut siirtymään jo aiemmin ennen epidemiaa pois. Helsinkiin voitaisiinkin monien muiden kaupunkien tapaan yökaupunginosa tai -kortteleita, joissa tapahtumia voi järjestää helpommin. Yökaupunginosassa rajoitukset voivat olla vapaampia. Verkkokaupan myötä osin tyhjeneviin keskustan kortteleihin tai vanhoille teollisuusalueille mahtuisi uusi tapahtumien kaupunginosa tai useampia, joissa musiikki voi soida vapaasti ja leffaa voi katsoa keskellä kesäyötä ulkoilmateattereissa.”

Idea yökaupunginosan tai -korttelien perustamisesta on kannatettava. Helsinki haluaa edistää yöelämän ja yötalouden kehittämistä myös kaupunkistrategian mukaan. Alueellinen keskittyminen olisi myös toimijoiden edun mukaista.

Onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi on yökaupunginosaa tai -korttelia suunniteltaessa tärkeää tunnistaa yötoimintoihin liittyviä ominaisuuksia ja tavoitteita.

Yötoimintoihin yhdistyy yleensä melu: Keikkapaikoilla syntyy rakenteellista melua ja yleisöstä lähtee melua. Lisäksi ääniä kantautuu esimerkiksi ulkoa terasseilta ja ihmisjoukoista, jotka liikkuvat illan ja yön aikana paikasta toiseen. Musiikkimelu on lisäksi luonteeltaan sellaista, että se leviää helposti useamman korttelin alueelle. Yökaupunginosaa tai -korttelia ei näin ollen voida tuoda liian lähelle asutusta tai majoitustoimintaa, vaan melua synnyttävät toiminnot on tarkoituksenmukaista sijoittaa omille alueilleen. Melua aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa on myös tarpeen tehdä kattavia esiselvityksiä leviämisestä.

Ollakseen hyvin toimiva yöalueen tulisi olla saavutettavissa joukkoliikenteellä seudullisesti kohtuullisin kustannuksin. Tämä edellyttää taloudellisia panostuksia liikennöinnin pidentämiseen. Suunnittelussa on myös kiinnitettävä huomiota siisteyteen ja erityisesti turvallisuuteen, johon voidaan vaikuttaa mm. sosiaalista kontrollia lisäämällä. Hyvällä valaistuksella voidaan lisätä turvallisuudentunnetta.

Yökaupunginosa tai -kortteli voisi parhaimmillaan tarjota myös muita kuin vapaa-ajan palveluita niille kaupunkilaisille, joiden työaika ajoittuu myöhäiseen iltaan tai yöhön. Ilta- ja yöajan palvelujen runsas lisääminen nykyisestä monipuolistaisi palvelutarjontaa ja palvelisi erilaisia elämänrytmejä joustavasti. Lisäksi yöaikaan auki olevat palvelut ja toiminnot lisäisivät koettua turvallisuutta ympäristössään.

Ydinkeskustassa on alueita, joilla ei ole lainkaan asuinrakennuksia. Tämän ansiosta yöllisten ja melua synnyttävien toimintojen sijoittuminen alueelle voi olla mahdollista. Alueella on hotelleja ja mahdollisesti myös yksittäisiä asuntoja, mikä saattaa kuitenkin rajoittaa häiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittumista ydinkeskustaan. Kaupunki ei voi suoraan vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen alueelle, koska ydinkeskustan kiinteistöt ja liiketilat ovat yksityisessä omistuksessa. Poiketen mediassa esiintyneistä tiedoista, tyhjien liiketilojen määrä Helsingin ydinkeskustassa on laskenut alkuvuodesta 2021.

Helsingissä ei ole vanhoja teollisuusalueita, jossa rakennukset olisivat laajamittaisesti jääneet tyhjilleen. Joillakin yritysalueilla kuten esimerkiksi Konalassa osa rakennuksista on siirtynyt tuotannollisesta yritystoiminnasta muuhun käyttöön. Tarkoituksenmukaisempaa kuitenkin olisi, että esimerkiksi erilaisille vapaa-ajan ja muille palveluille olisi tarjolla sijaintipaikkoja muualla kuin yritysalueilla, jossa palvelujen tuomien asiakasvirtojen ja alueiden raskaan liikenteen kohtaamisista saattaa aiheutua ongelmatilanteita. Yritysalueet eivät myöskään yleensä ole hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä varsinkaan yöaikaan.

Kaupungin on perusteltua edesauttaa yökaupunginosan tai -korttelin toteutumista ja laajemmin edistää yötaloutta mm. lupakäytäntöjensä avulla. Kaupunki voi niin ikään aktiivisesti myötävaikuttaa asioiden kehittymiseen esimerkiksi kokoamalla yhteen alan toimijat ja yhteistyössä selvittää yksityiskohtaisemmin, mitä yökaupunginosan tai -korttelin toteutuminen edellyttäisi ja mitä toimenpiteistä kaupungilta edellytetään. Yökaupunginosa tai -kortteli syntyy kuitenkin viime kädessä vain yksityisten alan toimijoiden ja tiloja omistavien tahojen yhteistyöllä.

Helsingin kaupunkistrategiassa on tuotu esille tapahtumallisuuden merkitys kaupunkikeskusten ja niissä toimivien yritysten elinvoiman vahvistajana. Tavoitteena on lisäksi helpottaa tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan sekä keventää sääntelyä.

Kaupungin on otettava omassa suunnittelu- ja rakentamistoiminnassa paremmin huomioon tapahtumien järjestämisedellytykset varmistaakseen alueellaan riittävän ja ajanmukaisen tapahtumainfrastruktuurin.

Saavutettavuus, toimiva infrastruktuuri sekä tapahtuma-alueen ja julkisen tilan monipuolisen käytön mahdollistaminen ovat tärkeässä asemassa elämysten ja tapahtumien toteutumisessa.

Tapahtumien järjestämiseen vaadittuja lupia määrittelee mm. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys, jonka mukaan enintään kaksi viikkoa kestävien tapahtumien edellyttämät rakenteet on vapautettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan hakemisesta. Useat tapahtumat kestävät kuitenkin pidempään, mikä tekee niiden toteuttamisesta järjestäjän ja lupakäytännön näkökulmasta vaativampaa.

Toimenpideluvasta vapautettujen tapahtumien keston määrittelyä on tarkoitus muuttaa osana kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamista, joka on käynnistynyt alkuvuodesta 2022.

Vastaus on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja viestintäosaston, kaupunkiympäristötoimialan ympäristöpalvelut -yksikön ja rakennusvalvontapalvelun, Helsingin Kaupunkitilat Oy:n ja Helsingin Tapahtumasäätiön kanssa.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteet, jotka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Stäng

Detta beslut publicerades 13.04.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Minna Maarttola, kehityspäällikkö, puhelin: 36307

minna.maarttola@hel.fi