Puistosuunnitelma, Haakoninlahdenpuiston eteläosa, VIO 6377/1
Haakoninlahdenpuiston eteläosa, puistosuunnitelman hyväksyminen, Kruunuvuorenranta
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Amanda Pasasen ehdotuksesta.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteinä 2 ja 3 olevan Haakoninlahdenpuiston eteläosan puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustukset VIO 6377/1 - 2.
Lähtökohdat ja tavoitteet
Suunnittelualueena on Kruunuvuorenrannan kaupunginosaan rakennettava Haakoninlahdenpuiston eteläosa, jonne sijoitetaan leikkipuisto. Leikkipuistoon tulee kasvatuksen ja opetuksen toimialan tarjoamat leikkipuistopalvelut, mm iltapäiväkerhotoimintaa. Puisto rajautuu etelässä Stansvikin rantakatuun ja pohjoisessa Haakoninlahdenkatuun. Puisto tulee jatkumaan Haakoninlahdenkadun pohjoispuolella ja etelässä se liittyy uimarannan puistomaiseen osaan. Puiston länsipuolelle rakennetaan asuinkortteli ja itäpuolelle Kruunuvuorenrannan monitoimitalo Helmi, johon sijoittuu koulu, päiväkoti ja leikkipuiston sisätilat. Puiston pinta-ala on noin 1,03 hehtaaria.
Väestöennusteen mukaan Kruunuvuorenrannassa on 10 vuoden kuluttua noin 1800, 0 - 14 vuotiasta lasta, joista noin 1200 on 0 - 9 vuotiaita.
Alue on voimassa olevissa asemakaavoissa puistoaluetta (VK-aluetta AK 12080 / 23.11.2012 ja luoteisnurkka VP-aluetta AK 12130 / 22.11.2013).
Alue on entistä öljysataman aluetta ja on tällä hetkellä murskekenttää vailla kasvillisuutta.
Haakoninlahdenpuiston eteläosa on osa tärkeää kaupunkikuvallista jatkumoa: Kruunuvuorenrannan niemen halki rannasta rantaan kulkevaa puistoakselia. Puistosta ja sen vieressä sijaitsevasta monitoimitalon tontista käytiin vuonna 2020 arkkitehtuurikilpailu, jonka voittivat Huttunen-Lipasti Arkkitehdit ja VSU maisema-arkkitehdit Oy. Puiston suunnittelu on tehty kilpailuvoiton pohjalta.
Puistoon suunnitellaan leikkipuiston ohella monimuotoisia kasvillisuusalueita, joilla luodaan myös tuulensuojaa ja varjostusta leikkialueille. Lisäksi puiston kautta on tärkeitä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Lännestä ja pohjoisesta saapuvat koululaiset ja päiväkotilapset kulkevat puiston lävitse monitoimitalon tontille.
Puisto on mukana pilottikohteena Aalto-yliopiston monialaisessa CO-CARBON -tutkimus- ja kehityshankkeessa, jossa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. Tulosten avulla kehitetään käytäntöjä ja uusia ratkaisuja hiiliviisaan kaupunkivihreä suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.
Suunnitelma
Leikkipuisto ja monitoimitalon tontti pihoineen muodostavat toiminnallisen ja ilmeeltään yhtenäisen kokonaisuuden. Leikkipuiston sisätiloihin monitoimitaloon on käynti puiston pohjoisosan aukiolta, ja pikkukoululaisten on helppoa ja turvallista siirtyä iltapäivätoimintaan puiston puolelle.
Puisto jakautuu kolmeen eri vyöhykkeeseen. Näitä ovat lännessä sijaitseva luonnonmukaisen kasvillisuuden vyöhyke, keskialueen avoimet näkymät muodostava niitty- ja nurmivyöhyke ja itäreunassa koulupihaan liittyvä leikkivyöhyke. Koko puistoa yhdistävät merelliset elementit: merennannan kasvillisuus, leikkipuiston meriaiheiset välineet ja laiturimaiset oleskelulavat.
Puisto on yhtenä pilotointikohteena yliopistojen ja Ilmatieteen laitoksen CO-CARBON-projektissa ( https://cocarbon.fi/(Länk leder till extern tjänst)). Puiston suunnittelussa pyritään valitsemaan ilmaston kannalta mahdollisimman viisaat ratkaisut. Merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen vähennykset saavutetaan ohjaamalla toisesta lähialueen rakennuskohteesta kuorittavat pintamaat ja räjäytyksissä syntyvä louhe suoraan puiston täyttömaiksi, jolloin niitä ei tarvitse kuljettaa kauemmaksi. Koska tarvittava täyttömaan määrä, 17 000 m³, on merkittävä, maan saamisella lähialueelta on suuri positiivinen vaikutus puiston rakentamisesta aiheutuvaan hiilijalanjäljen pienenemiseen.
Hyötyjä saadaan myös muun muassa käyttämällä niittyjä nurmikon sijaan, kierrätyskasvualustoja tuotteistettujen sijaan, kompostipohjaisia kasvualustoja turvepohjaisten sijaan sekä kierrätyskiviä ja -asfalttia uusien sijaan. Asfaltin määrä minimoidaan, ja turva-alustoissa käytetään pääosin turvahaketta. Leikkivälineistä suurin osa on valmistettu valtameristä kerätystä jätteestä tai käsittelemättömästä robinia-puusta.
Lisäksi puistossa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden lisääminen muun muassa niityillä, kedoilla, hulevesipainanteella ja muodostamalla nykyiselle louhekentälle erilaisia kotimaisia luontotyyppejä vastaavia habitaatteja, johon sijoitetaan lahopuuta. Kasveissa suositaan kotimaisia luonnonkasveja, hyönteisille sopivia ravintolajeja ja Kruunuvuorenrannan kasvillisuusinventoinneissa esiin tulleita lajeja.
Reittien sekä leikki- ja oleskelualueiden kuivatus hoidetaan sekä hulevesiviemäröinnillä että johdattamalla vesiä pintavaluntana kasvillisuusalueille. Puistossa suositaan läpäiseviä materiaaleja.
Leikkipuisto täyttää esteettömyyden perustason vaatimukset. Leikkialueilla on esteettömiä välineitä.
Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta (Liite 1) ja suunnitelmapiirustuksista VIO 6377/1 ja VIO 6377/2 (Liitteet 2 ja 3).
Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavojen nro 12080 ja 12130 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Vuorovaikutus
Puistosuunnitelmaluonnokseen oli mahdollista tutustua 6.6. - 30.6.2023 välisenä aikana osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat. Kirjallisia palautteita tuli kahdelta henkilöltä.
Puistosuunnitelmaluonnosta esiteltiin myös yleisötilaisuudessa tiistaina 13.6.2022 klo 17.30 - 19.00 Kruunuvuorenrannassa Kruunuparkki 5:n yhteiskerhotilassa. Tilaisuuteen saapui viisi asukasta.
Vuorovaikutuksen yhteydessä saatiin asukkailta kommentteja, joissa toivottiin puistoon esimerkiksi kukkivaa niittyä, varjoisia levähdyspaikkoja, tuulipussia, koripallotelinettä ja persoonallisia leikkivälineitä. Suunnitelmaluonnoksesta ja siinä olevista leikkivälineistä pidettiin. Palautteissa esitetyt toiveet on otettu suunnitelmassa huomioon.
Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 4.
Kustannukset ja aikataulu
Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 1,4 miljoonaa euroa eli noin 138 euroa/m² (alv. 0 %). Toiminnallisen leikkipuistoalueen kustannukset ovat noin 0,9 miljoonaa euroa/m² ja muun alueen kustannukset noin 0,5 miljoonaa euroa/m².
Puiston kunnossapitoluokkina käytetään R2 toimintaviheraluetta, R4 suoja- ja vaihettumisviheraluetta, A2 käyttöniittyä ja A3 maisemaniittyä.
Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 16 000 euroa, 1,6 euroa/m² (alv. 0 %).
Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8080304 Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet.
Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.
Sovelletut säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 90, 1-3 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §
Tiedoksianto
Päätös toimitetaan yleistiedoksiantona, koska vastaanottajia on yli 30 tai henkilöiden lukumäärää ei tiedetä.
Detta beslut publicerades 11.12.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Sari Knuuti, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 23213