Detaljplaneändring (nr 12602) för Sockenbacka stations omgivning
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner detaljplaneändring för gatu- och trafikområden i 46 stadsdelen (Sockenbacka, Reimars, Sockenbacka företagsområde) enligt ritning nr 12602, daterad 12.5.2020 och ändrad 23.10.2020 och 20.4.2021, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen (genom planen bildas de nya kvarteren 46109, 46112, 46113, 46114 och 46125).
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller stationsparken i Sockenbacka med de gamla byggnaderna i parken och ett obebyggt område på norra sidan av järnvägen väster om stationsparken. Dessutom omfattar detaljplaneområdet en del av Sockenbackavägens gatuområde.
Syftet är att utveckla närservicen och stadsmiljön i området som ligger i den centralaste delen av Sockenbacka intill järnvägsstationen och vid hållplatser för de livligt trafikerade stombusslinjerna. Området vid stationsbron får enligt planerna en ny öppen plats med en dagligvarubutik och affärslokaler samt en skärmtakskonstruktion för allmän cykelparkering. Detaljplaneändringen gör det möjligt att bygga ett nytt kvarter för bostäder och affärslokaler med flervåningshus av olika höjder på västra sidan av stationsbron norr om järnvägen. Det högsta bostadshuset i 12 våningar byggs vid den öppna platsen. De övriga husen har 5–8 våningar.
Den värdefulla stationsparken och de gamla stationsbyggnaderna på östra sidan av stationsbron skyddas. Trähusen på Sockenbackavägen 40, vilka hör till Sockenbacka stationsmiljö och i nuläget ligger i ett järnvägstrafikområde, skyddas och för husen bildas egna tomter.
Exploateringstalet för det nya kvarteret 46125 är cirka e = 1,7. Bostadsvåningsytan uppgår till sammanlagt 22 800 m² och våningsytan för affärslokaler till cirka 1 920 m². Exploateringstalet för tomterna för flervåningshus är e=2,0 – e=2,4. Antalet invånare ökar med cirka 570.
I samband med detaljplanen har det utarbetats en trafikplan enligt vilken den trafikljusreglerade korsningen vid Fjäderstigen byggs om till en fyrvägskorsning som betjänar det planerade nya bostadskvarteret mellan järnvägen och Sockenbackavägen. Cykelvägsarrangemangen på Sockenbackavägen ändras så att cykelvägarna görs enkelriktade och banan utmed järnvägen görs bredare och bättre till sin kvalitetsnivå.
Genomförandet av detaljplanelösningen bidrar särskilt till att stationsområdet i Sockenbacka utvecklas och blir livligare i takt med att serviceutbudet och invånarantalet ökar. För byggnaderna i stationsparken söks nya ägare som är intresserade av att iståndsätta husen. Den värdefulla parkmiljön ändras till en allmän park för allmänt bruk.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
I Generalplan 2016 för Helsingfors anges området delvis som ett område för affärs- och servicecentrum C1 och delvis som ett bostadsdominerat område A2. Helsingfors förvaltningsdomstol har genom sitt beslut 5.2.2018 upphävt bland annat C1-området i Generalplan 2016 för Helsingfors med anledning av besvär som Teknos Oy har anfört. Förslaget till detaljplan gäller det upphävda området till en liten del. I detta delområde i stationsparken har Generalplan 2002 för Helsingfors förblivit i kraft efter domstolsbehandlingarna. Enligt generalplanen är det fråga om ett område för centrumfunktioner.
På detaljplanebeskrivningens sida 41 hänvisar man till den underjordiska generalplanen 2011, varefter en ny underjordisk generalplan har blivit godkänt. I Helsingfors underjordiska generalplan (nr 12704), som godkändes år 2021, finns inga beteckningar för området.
Den aktuella detaljplaneändringen stämmer överens med de gällande generalplanerna.
På detaljplanebeskrivningens sida 42 hänvisar man till byggnadsordningen från 2010. Därefter har en ny byggnadsordning godkänts. Den nya byggnadsordningen trädde i kraft 7.6.2023.
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål genom att stärka områdets igenkännbara identitet och främja kompletteringsbyggandet av bostäder vid goda kollektivtrafikförbindelser.
Områdets utgångspunkter och nuläge
I detaljplaneområdet, på norra sidan av kustbanan, finns en gammal stationsmiljö som fortsätter mot väster som ett backigt skogsområde med gång- och cykelförbindelser. På motsatta sidan av kustbanan finns ett före detta bangårdsområde och en godsstationsbyggnad. Söder om dessa finns ett företagsområde vid Spiselvägen. En av de största aktörerna i företagsområdet är Teknos Oy:s färgfabrik.
På norra kanten av området för detaljplaneändringen löper den livligt trafikerade Sockenbackavägen med stombusslinjer. Kvartersstrukturen i stationsområdet på norra sidan av Sockenbackavägen är uppbyggd under olika tidsperioder. I området vid Fjäderstigen uppförs nya flervåningshus och i närheten av stationen byggs affärslokaler vid gatan.
För största delen av detaljplaneområdet gäller en detaljplan från 1955.
Området för detaljplaneändring ägs i nuläget av privata markägare, Helsingfors stad och finska staten (Trafikledsverket). Detaljplaneändringen har utarbetats på ansökan av en privat markägare. Innehållet i detaljplanen har förhandlats fram med markägarna.
Kostnader för detaljplaneändringen
De beräknade kostnaderna för detaljplanelösningen har preciserats. Detaljplaneändringen medför följande kostnader för staden i kostnadsnivån för augusti 2024 (MAKU-index 134,4, 2015=100), exklusive mervärdesskatt:
Flyttning av ledningar | 0,3 miljoner euro |
Gator och trafikområden | 2,8 miljoner euro |
Totalt | 3,1 miljoner euro |
En förutsättning för att kunna genomföra detaljplaneändringen är att en fjärrvärmeledning flyttas. Eventuella kostnader för flyttning av datakommunikationskablar har inte beaktats. Kostnaderna för gatuområdena omfattar breddningen av Sockenbackavägen, anläggningen av banan och de stödmurar som banan kräver utmed järnvägen samt de nya offentliga öppna platserna och gatuområdena.
Dessutom medför ändringarna på kommunaltekniken och byggandet av ny kommunalteknik kostnader för ägarna av det kommunaltekniska nätet. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM har föreslagit att en vattenledning flyttas i samband med att gatorna anläggs. Kostnaderna för flyttningen beräknas uppgå till cirka 360 000 euro. För Helen Elnät Ab orsakas kostnader för byggande av elnät och ett transformatorsrum.
Detaljplaneändringen höjer områdets värde. Staden får markanvändningsersättningar för de privatägda tomterna. Staden avtalar om markanvändningsersättningarna i markpolitiska förhandlingar med markägaren. Stadsstyrelsen godkände 2.9.2024 (§ 513) markanvändningsavtalet och föravtalet för en fastighetsaffär för detaljplanen. Avtalet har undertecknats.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt 23.10–23.11.2020. Nämnden förutsatte fortsatt planering och utredningar. Utifrån dessa gjordes följande ändringar på detaljplanekartan och i detaljplanebeskrivningen innan de lades fram:
- Byggnadsytan för den västra byggnaden på tomten 46125/1 har flyttats intill Sockenbackavägen, vilket har föranlett små ändringar i områdesreserveringarna bredvid byggnaden.
- Möjligheten till kafé- och restaurangverksamhet har lagts till i bestämmelsen om användningsändamålet för AL/s-tomterna i stationsparken.
- En detaljplanebestämmelse om planteringar vid Sockenbackavägen har lagts till i förslaget till detaljplan.
- Detaljplanebeskrivningens illustration, referensplanens bildmaterial och utredningarna om buller, stombuller och vibration har uppdaterats med anledning av ändringarna.
Det gjordes tre anmärkningar mot detaljplaneförslaget. Påpekandena i anmärkningarna gällde mer preciserad planering av den cykelförbindelse som korsar stationsparken i syfte att anpassa cykelförbindelsen efter den historiska parkmiljön och öka trafiksäkerheten i stationsparken, användning av den dubbla vaktstugan som en behövlig invånargård i området, säkerheten på rutten på Kustbansberget, effekten av de nya byggnadernas stora glasytor på fåglarnas säkerhet, den allmänna cykelparkeringens tillgänglighet och möjligheten att tillåta takterrasser i detaljplanen.
Följande aktörer gav utlåtande:
- stadsmuseet, kultur- och fritidssektorn
- Trafikledsverket
- Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen)
- Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes)
- Museiverket
- samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
- samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
- Helen Elnät Ab
Påpekandena i utlåtandena gällde behovet att undersöka den historiska linjeföringen i området, behovet att tillägga en bestämmelse om objekt med beteckningen sr, ändring av gångbrons beteckning för ett trafikområde till ett gatuområde eller ett parkområde, ändring av planbeteckningen för gång- och cykelvägen utmed järnvägen så att servicekörning till järnvägen är tillåten, behov av samarbete mellan Trafikledsverket och staden i den fortsatta planeringen av banan, möjligheter att öppna utredningen om bedömning av konsekvenserna av olyckor på Teknos färgfabrik i detaljplanebeskrivningen i förhållande till det planerade bostadsbyggandet inklusive granskning av den värsta möjliga olyckan, beaktande av eventuella olyckor på färgfabriken i evakueringsplanerna för detaljplaneområdet och i bostadshusens tekniska lösningar, precisering av bullerutredningarna och utifrån denna eventuell precisering av bestämmelserna om luftkvalitet, balkonger, stombuller och buller samt presentation av eventuella alternativa byggnadsmassor i detaljplanebeskrivningen.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.
Det som ingår i påpekandena har beaktats i den utsträckning det är ändamålsenligt med hänsyn till detaljplanemålen.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Kaupunginhallitus 21.10.2024 § 630
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Reimarla, Pitäjänmäen yritysalue) katu- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen 12.5.2020 päivätyn ja 23.10.2020 sekä 20.4.2021 muutetun piirustuksen nro 12602 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuvat uudet korttelit 46109, 46112, 46113, 46114 ja 46125).
07.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 20.04.2021 § 195
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 12.5.2020 päivätyn ja 23.10.2020 sekä 20.4.2021 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12602 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Reimarla, Pitäjänmäen yritysalue) katu- ja liikennealueita (muodostuvat uudet korttelit 46109, 46112, 46113, 46114 ja 46125).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lisäksi lautakunta katsoo, että kaavan kokonaisuuden kannalta kaksoisvahtituvan kehittäminen erilaisia yleisölle avoimia toimintoja yhdistävänä asukastalotyyppisenä kokonaisuutena olisi suotavaa. Siksi se pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupunki selvittää mahdollisuudet käynnistää osaltaan tällaisen hankkeen valmistelun.
Käsittely
Vastaehdotus:
Tuomas Rantanen: Päätöksen lisätään lausuma: ”Lautakunta katsoo, että kaavan kokonaisuuden kannalta kaksoisvahtituvan kehittäminen erilaisia yleisölle avoimia toimintoja yhdistävänä asukastalotyyppisenä kokonaisuutena olisi suotavaa. Siksi se pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupunki selvittää mahdollisuudet käynnistää osaltaan tällaisen hankkeen valmistelun."
Kannattaja: Eveliina Heinäluoma
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Tuomas Rantasen vastaehdotuksen.
13.04.2021 Pöydälle
19.05.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
12.05.2020 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: 310 37322
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
Jarkko Nyman, insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37094
Pihla Sillanpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 31033671
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 23.11.2020
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen ja arkeologian näkökulmasta.
Asemakaavan muutos koskee Pitäjänmäen asemapuistoa vanhoine rakennuksineen sekä radan pohjoispuolen rakentamatonta aluetta asemapuiston länsipuolella. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Pitäjänmäentien katualuetta.
Kaupunginmuseo on antanut lausunnon kaavahankkeen OAS-vaiheesta (4.4.2019 HEL 2016-009018 T 10 03 03), mutta kaupunginmuseon kannanotot eivät tule ilmi asemakaavan muutoksen selostusosassa (päivätty 12.5.2020) eikä niistä ole myöskään mainintaa vuorovaikutusraportissa. Tämän johdosta kaavaehdotusta koskevassa lausunnossa tuodaan esille myös aiempia kannanottoja ja selvitystarpeita.
Kulttuuriympäristöviranomaisista Museovirasto on lausunnossaan (21.3.2019) tuonut esiin suunnittelualueen kulttuuriympäristön keskeisiä huomioon otettavia arvoja ja painottanut etenkin, että asemapuiston rakennusten rakennuskohtaisten suojelutavoitteiden määrittely vaatii vielä selvittämistä kaavaprosessin aikana. Museovirasto on myös lausunnossaan kirjannut alustavia suojelutavoitteita pohjautuen aiempiin Pitäjänmäen asemapuiston rakennuskantaa koskeviin lausuntoihinsa.
Museovirastolle annetussa vastineessa on pääsääntöisesti vastattu Museoviraston esittämiin huomioihin. Vastineessa todetaan, että kaavan jatkovalmistelun aikana laaditaan alueen kunnostamisesta ja uuden reitin linjaamisesta hankeohjelma, joka toimii puiston tulevan suunnittelun pohjana. Hankeohjelman laatimisessa hyödynnetään alueen ympäristöhistoriallista selvitystä, jossa on annettu tarkempia suosituksia alueen kunnostamiseen kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen. Hankeohjelmassa otetaan kantaa kaavamääräyksiä tarkemmin puiston pinnoitteisiin, kalusteisiin, kasvillisuuteen ja alueen läpi linjattavan uuden reittiyhteyden toteuttamiseen. Suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöitä koskevista suunnitelmista pyydetään kaupunginmuseolta lausunto rakennuslupakäsittelyn yhteydessä rakennusvalvontaviraston vakioituneena menettelynä. Tämä tulee lisätä sr-kohteiden kaavamääräyksiin muodossa; ”Korjaus- ja muutostöitä koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto”.
Arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta asemakaavan muutoksessa on huomioitava Suuren rantatien linjaus. Kyseessä on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys, joka yhdisti Turun ja Viipurin. Suuren rantatien linjaus tuodaan esille myös edellä mainitussa Pitäjänmäen asemanseudun ympäristöhistoriallisessa selvityksessä. Tien merkittävyydestä kertoo se, että linjaus säilyneiltä osiltaan kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).
Pääkaupunkiseudulla pohjoisempi linjaus kulki Espoon Bembölestä Helsingin pitäjän kirkolle ja sieltä Tikkurilan kautta Hakkilaan. Helsingin kaupungin perustamisen (v. 1550) johdosta 1550-luvulla tai sen jälkeen muotoutui eteläisempi linjaus Huopalahden kautta Helsingin Vanhaankaupunkiin ja tämä linjaus kulkee kaava-alueen läpi.
Historiallisten karttojen perusteella Suuren rantatien linjaus on kulkenut kaava-alueen läpi luode-kaakko-suuntaisesti suuntautuen Konalantietä myötäillen nykyään rakentamattomalle metsäiselle rinnealueelle, jolla sijaitsee kevyenliikenteen reittejä, siis aseman länsipuolella. Se on kulkenut nykyisen asemapuiston lounaisosaan ja jatkunut siitä kaakkoon. Tielinja on säilynyt käytössä paikallisena tienä ja myöhemmin kevyen liikenteen väylänä nykyään rakentamattomalla alueella ja on statukseltaan muu kulttuuriperintökohde. Osa linjauksesta on jäänyt pois käytöstä 2000-luvulla ja näkyy penkereenä rinteessä.
Historiallisten teiden tutkimustilanne on Helsingin alueella puutteellinen ja tämän johdosta kyseinen historiallinen tielinja ei ole Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä, mistä löytyy kohdetietoja myös muista kulttuuriperintökohteista.
Suuren rantatien linjauksen säilyneisyyden arviointi edellyttää lisätutkimuksia maastossa. Vanhan tielinjauksen sijainnin pystyy karkeasti arvioimaan historiallisen kartta-analyysin sekä maastotarkastuksen perusteella ja se vaikuttaa jäävän suunnitellun korttelin 46125 asuinkerrostalotontin 3 alle. Arviosta huolimatta on ennen alueen rakentamista tielinja paikannettava maastossa ja tämän lisäksi tulee suorittaa historiallisen tien tutkiminen kaivauksin. Samoin on syytä tarkastaa koko muuttuvan maankäytön alue mahdollisten arkeologisten kohteiden paikantamiseksi.
Alueen arkeologisen tutkimustarpeen osalta voidaan menetellä seuraavasti:
Ennen kaavan vahvistamista muuttuvan maankäytön alueella sekä Suuren rantatien linjauksella tehdään riittävät arkeologiset tutkimukset. Tieto tutkimusten suorittamisesta merkitään kaavan selostusosaan. Tutkimusten jälkeen asemakaavaan ei tule merkintää suojeltavista arkeologisista kohteista.
Toinen vaihtoehto on, että historiallisen tielinjan arvioidulla kohdalla käytetään esimerkiksi kaavamerkintää ja -määräystä:
Kaavamerkintä: smd
Kaavamääräys: Muu kulttuuriperintökohde (historiallinen tielinja). Rakentamisen alle jäävä osa kulttuuriperintökohdetta. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa historiallisen tien arkeologiset tutkimukset sekä lähiympäristön kartoittaminen.
Tämän lisäksi tulee kaavaselostukseen kirjata kaava-alueen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta seuraavasti: Ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa historiallisen tien arkeologiset tutkimukset sekä muuttuvan maankäytön alueella suorittaa arkeologinen tarkastus. Tutkimusten kustannuksista on sovittava rakennushankkeen toteuttajan kanssa. Asiasta on hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista neuvoteltava alueellisen vastuumuseon kanssa.
Kaavatyön edetessä on kaavoittajan ja alueellisen vastuumuseon edustajien hyvä keskustella Suuren rantatien linjauksen merkitsemisestä kaavaan sekä tarvittaessa muista arkeologiaan liittyvistä aiheista.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 4.4.2019
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija, puhelin: 310 36940
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 08.01.2020 § 2
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12602 pohjakartan kaupunginosassa 46 Pitäjänmäki. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12602
Kaupunginosa: 46 Pitäjänmäki
Kartoituksen työnumero: 52/2019
Pohjakartta valmistunut: 27.11.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Riina Helander, puhelin:
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 11.12.2019 § 92
Arkkitehti Siv Nordström esitteli.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavaa uusia nimiä:
Kaupunkiradankuja–Stadsbansgränden
(katu)
Perustelu: Helsingistä Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan kulkevan niin kutsutun kaupunkiradan mukaan. Kaupunkirata valmistui neliraiteiseksi vuonna 2001.
Pitäjänmäen asemapuisto–Sockenbacka stationspark
(puisto)
Perustelu: Pitäjänmäen aseman mukaan. Puiston nimi on ollut aiemmin epävirallisesti käytössä. Pitäjänmäen asema-alue rakentui ja sai nykyisen muotonsa vaiheittain vuosien 1902–1915 aikana. Heti junaliikenteen alkaessa asemaympäristöä koristettiin kukkaistutuksin, mutta varsinainen puistoalue istutettiin vuonna 1905. Asemapuiston kultakausi ulottui 1910-luvulta 1950-luvulle.
Rantaradan puistokuja–Kustbansallén
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Helsingistä Turkuun kulkevan niin kutsutun rantaradan mukaan. Pitäjänmäen asema oli vuonna 1902 valmistuneen Pasilan ja Karjaan välisen yksiraiteisen rautatien ensimmäinen asema.
Rantaradanaukio–Kustbansplatsen
(aukio)
Perustelu: Helsingistä Turkuun kulkevan niin kutsutun rantaradan mukaan. Pitäjänmäen asema oli vuonna 1902 valmistuneen Pasilan ja Karjaan välisen yksiraiteisen rautatien ensimmäinen asema.
Rantaradankallio–Kustbansberget
(lähivirkistysalue)
Perustelu: Helsingistä Turkuun kulkevan niin kutsutun rantaradan mukaan. Pitäjänmäen asema oli vuonna 1902 valmistuneen Pasilan ja Karjaan välisen yksiraiteisen rautatien ensimmäinen asema. Pitäjänmäki-seuralta joulukuussa 2019 saadun tiedon mukaan kallioalueella on ollut seuraavia epävirallisia nimityksiä: Junakallio(t), Junakaltsi(t), Ratakalliot ja Ratikset.
Perusteluiden lähteenä on käytetty Pitäjänmäen aseman ympäristöhistoriallista selvitystä:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Presenter information
Ask for more info
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154