Päätöksenteon sanakirja

sv: Ahjo, en: Ahjo

Ahjo on Helsingin kaupungin sähköinen asianhallinta- ja päätöksentekojärjestelmä. Ahjo-järjestelmän kautta käsitellään kaikki toimielinten käsiteltäväksi tulevat asiat sekä viranhaltijoiden pöytäkirjoillaan ratkaistavaksi tulevat asiat.  Ahjo tukee kaupungin päätöksenteon avoimuutta, ja sujuvoittaa ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Päätökset tulevat Ahjosta kaikkien nähtäville Päätökset-palveluun.

sv: motioner och initiativ, en: initiatives

Kaupunginvaltuuston aloitteita ovat valtuutetun aloite, talousarvioaloite sekä ryhmäaloite. Kuntalaisaloite on helsinkiläisen asukkaan tekemä aloite ja nuorten aloite 13–17-vuotiaan asukkaan tekemä aloite. Lue lisää eri alotteista alta.

sv: biträdande borgmästare, en: Deputy Mayor

Kaupunginvaltuusto valitsee apulaispormestarit vaalikaudeksi kerrallaan joko valtuutetuista tai varavaltuutetuista.

Apulaispormestarit toimivat kaupungin neljän toimialan toimialalautakunnan puheenjohtajina.  Toimialoilla on omat vastuualueensa. Toimialoja ovat kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, kaupunkiympäristön toimiala, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä.

sv: diarienummer, en: register number

Asian käsitteleminen alkaa aina asian rekisteröimisellä hallinnollisten asioiden kirjaamisen järjestelmään eli diaariin, jolloin asia saa oman diaarinumeronsa. Yksilöllisen diaarinumeron perusteella asiat löytyvät asianhallinta- ja päätöksentekojärjestelmästä, arkistoista ja Päätökset-palvelusta.

sv: avvikande mening, en: dissenting opinion

Yksittäiset luottamushenkilöt, jotka ovat tehneet päätöksestä poikkeavan ehdotuksen tai äänestäneet tehtyä päätöstä vastaan, voivat jättää päätetystä asiasta eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide kirjataan kokouksen pöytäkirjaan.

sv: jäv, en: grounds for disqualification

Mikäli henkilöllä on sellainen suhde käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Esteellisyysperusteista säädetään kuntalaissa ja hallintolaissa.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja tarvittaessa esteellisyyden perusteesta ennen asian käsittelyn aloittamista. 

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuus ja luottamus päätöksenteon moitteettomuuteen. Toimielinten kokouksissa toimielimen jäsen, viranhaltija tai muu läsnäoloon oikeutettu henkilö voidaan todeta esteelliseksi.

sv: förvaltningsstadgan, en: administrative regulations

Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Hallintosäännössä päätetään kunnan organisaation ylätasosta ja toimivallan jakautumisesta eri päättäjille. Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö, jonka sisältö määritellään kuntalaissa.

Perussäännökset valtuuston kokoontumisesta ovat kuntalaissa, mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely perustuu pääosin hallintosäännön määräyksiin. 

Valtuusto päättää hallintosäännön sisällöstä ja muutoksista. Kunnan hallinnossa on noudatettava hallintosäännön määräyksiä.

Helsingin kaupungin hallintosääntö

sv: förslag om förkastande, en: motion to reject

Hylkäysehdotus tarkoittaa, että ehdotetaan koko asian hylkäämistä. Kannatetusta hylkäysehdotuksesta äänestetään ja se joko hyväksytään tai hylätään.

sv: direktioner, en: boards of directors

Johtokuntia on Helsingissä kaupungin liikelaitoksilla, ja ne päättävät muun muassa liikelaitoksen organisaation ylimmästä tasosta ja muuten ohjaavat liikelaitosten toimintaa.

sv: stadsstyrelsens sektioner, en: City Board’s sub-committees

Kaupunginhallituksella on kaksi jaostoa, jotka ovat konsernijaosto ja elinkeinojaosto. Konsernijaosto valvoo säätiöiden ja tytäryhteisöjen toimintaa. Elinkeinojaosto ohjaa kaupungin elinkeino-, kilpailukyky-, maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikkaa. Molemmissa jaostoissa on yhdeksän valtuuston valitsemaa jäsentä, ja toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajana elinkeinojaostossa toimii pormestari, konsernijaoston puheenjohtajan valitsee valtuusto.

Lisäksi kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto toimii sote-uudistuksen aikana eli vuoden 2023 loppuun asti. Jaosto ohjaa uudistuksen toimeenpanoa, välittää valmisteluun luottamushenkilöiden näkemyksiä ja tekee tarvittavat päätösesitykset kaupunginhallitukselle.

sv: stadsstyrelsen, en: City Board

Kaupunginhallitus toimii kaupunginvaltuuston alaisena ja johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa myös kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta.

Kaupunginhallituksessa on 15 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit jäseninä. Kaupunginvaltuusto valitsee muut 10 jäsentä ja varajäsentä valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Toimikausi kestää kaksi vuotta.

sv: stadsfullmäktige, en: City Council

Kaupunginvaltuusto on Helsingin ylin päättävä elin. Se valitaan kunnallisvaaleilla joka neljäs vuosi. Kaupunginvaltuuston vastuulla ovat kaupungin toiminta ja talous.

Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on, niiden kokoonpanon, sekä sen miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.

Valtuustossa on 85 jäsentä, jotka edustavat eri poliittisia ryhmiä.  Jokaisella valtuustoryhmällä on varavaltuutettuja yhtä paljon kuin valtuutettujakin. Kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetusta. Päätöksiin tarvitaan paikalla olevien valtuutettujen äänten enemmistö.

sv: invånarinitiativ, en: local resident’s initiative

Helsinkiläiset voivat kuntalain mukaisesti tehdä kaupungin toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta tehdyt toimet.

os vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista tekee aloitteen valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa, on asia otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Kansanäänestysaloitteen eli aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään neljä prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

sv: frågestund, en: question time

Valtuuston kokousten yhteydessä järjestetään useamman kerran vuodessa noin tunnin mittainen kyselytunti, jonka aikana valtuutetuilla on tilaisuus esittää pormestarille ja apulaispormestareille kysymyksiä näiden toimialaan kuuluvista asioista.

Kyselytunnin aikana käsitellään kahdesta kolmeen kysymystä. Valtuutettujen on toimitettava kysymykset etukäteen kirjallisina valtuuston puheenjohtajalle, joka valitsee kyselytunnilla esitettävät kysymykset, mahdollisesti varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan. Valinnassa otetaan huomioon kysymyksen ajankohtaisuus ja merkittävyys.

Kyselytunnille valitut kysymykset pyritään julkaisemaan etukäteen kaupungin verkkosivuilla valtuuston kokousta käsittelevän uutisen yhteydessä. Kyselytunnilla kysymyksen esittämisen jälkeen pormestari tai apulaispormestari vastaa kysymykseen, jonka jälkeen aiheesta käydään valtuustokeskustelua. Valtuusto ei tee päätöstä keskustelussa käsitellyistä asioista.

Valtuutetut voivat halutessaan saada kirjallisen vastauksen kysymykseen, joka on toimitettu kyselytunnille, mutta ei päädy suulliseen kyselytuntikäsittelyyn. Kyselytunnin ulkopuolelle jäävät kysymykset eivät ole nähtävillä verkossa.

sv: nämnder och deras sektioner, en: committees and their sub-committees

Jokaisella neljällä toimialalla on 13-jäseninen lautakunta ja 1–3 jaostoa. Neljä toimialaa ovat kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, kaupunkiympäristön toimiala, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Keskushallinnon ja toimialojen alla toimii lisäksi liikelaitosten johtokuntia ja pelastuslautakunta.

Lautakuntien tehtävänä on muun muassa ohjata ja valvoa tehtäväalueensa toimintaa sekä päättää tehtäväalueensa palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista. Lautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.  Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

sv: förtroendevald, en: elected official

Luottamushenkilöitä ovat kaupunginvaltuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimien jäsenet ja varajäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt.

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kuntien päätöksenteossa. Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset sekä kunkin toimielimen kohdalla mahdollinen erityinen kelpoisuus. Kunnan luottamushenkilöt määritellään kuntalaissa.

sv: ungdomsrådet, en: Youth Council

Nuorisoneuvosto on kuntalain mukainen kaupunginhallituksen asettama vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa sekä kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa.

Nuorisoneuvostoon kuuluu 30 vaaleilla valittua 13–17-vuotiasta helsinkiläistä nuorta. Vaalit järjestetään joka toinen vuosi. Nuorisoneuvosto antaa kaksi kertaa vuodessa lausunnon nuorten aloitteista kaupunginvaltuustossa.

sv: ungdomsinitiativ, en: young people's initiative

Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13–17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuori voi tehdä aloitteen yksin tai yhdessä useamman nuoren kanssa. Nuorten aloitteet voivat koskea esimerkiksi paikallisia tai koko kaupunkia koskevia asioita, oman asuinalueen julkisia palveluita tai muita nuorten elämään liittyviä aiheita. Nuorten aloitteita kootaan Helsingissä Ruuti-palveluun.

sv: övertagningsrätt, en: power to reconsider a matter

Otto-oikeus tarkoittaa asian ottamista ylemmän toimielimen käsiteltäväksi tilanteessa, jossa sen alainen toimielin tai viranhaltija on jo tehnyt asiasta päätöksen.

Kaupunginhallitus tai pormestari voi ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen toimielin tai viranhaltija on tehnyt päätöksen ja kansliapäällikkö voi ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen.  Samoin toimialalautakunta tai apulaispormestari voi ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen toimielin tai viranhaltija on tehnyt päätöksen ja toimialajohtaja voi ottaa toimialalautakunnan käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Toimielin, jolla on otto-oikeus, voi etukäteen päättää, ettei se käytä otto-oikeutta tiettyihin päätöksiin tai että otto-oikeuden käyttöaika on säädettyä lyhyempi. Otto-oikeuden piiriin eivät kuulu kaikki kunnassa käsiteltävät asiat, ainoastaan sellaiset, joissa toimivaltaa on kuntalain nojalla siirretty alemmille viranomaisille. Otto-oikeuden ulkopuolelle jäävät myös erilaiset lupa-asiat, kuten rakennusluvat ja muut ympäristöluvat, sekä yksilön sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja oppilaan opetusta koskevat asiat.

sv: förslag om återremiss, en: motion to refer the matter back

Palautusehdotus tarkoittaa, että ehdotetaan asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Jos asian käsittelyn aikana on tehty kannatettu palautusehdotus, tulee keskustelu rajata asian palautukseen. Kannatetusta palautusehdotuksesta äänestetään ja se joko hyväksytään tai hylätään.

Ks. Toivomusponsi.

sv: borgmästare, en: Mayor

Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin vaalikaudeksi kerrallaan joko valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja lisäksi hänen tehtävänään on johtaa kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö. Helsinki siirtyi pormestarimalliin vuonna 2017.

sv: bordläggningsförslag, en: motion to defer

Pöydällepanoehdotus tarkoittaa, että ehdotetaan asian käsittelyn siirtämistä myöhempään kokoukseen.

sv: gruppmotioner, en: group initiatives

Valtuustoryhmä voi tehdä ryhmäaloitteen. Ryhmäaloitteen avulla valtuustoryhmä voi nostaa erityiseksi kokemansa aiheen valtuuston käsittelyyn. Siinä ei ole allekirjoitusrajoja, kuten tavallisessa valtuutetun aloitteessa, joten pienetkin valtuustoryhmät saavat ryhmäaloitteen kautta aloitteeseen annetun vastauksen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuustoryhmä voi tehdä kahdeksan ryhmäaloitetta valtuustokauden aikana. Kaikki ryhmäaloitteeseen annetut vastaukset tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

sv: budgetmotion, en: budget initiative

Valtuutetun aloite, joka koskee määrärahan ottamista seuraavan vuoden talousarvioon, on talousarvioaloite. Siihen kaupunginhallitus vastaa kyseisen vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Valtuusto käsittelee vastauksia päättäessään talousarviosta. Talousarvioaloitteessa ei ole allekirjoitusrajaa.

sv: kommittéer, en: commissions

Kaupunginhallitus asettaa toimikuntia erilaisten toimialojen rajat ylittävien teemojen seurantaan - esim.erkiksi kaksikielisyystoimikunta, tasa-arvotoimikunta, yhdenvertaisuustoimikunta - tai toteuttamaan tiettyä erityistä tehtävää - esimerkiksi henkilöstökassatoimikunta, historiatoimikunta, nimistötoimikunta. Toimikunnilla ei ole suoranaista päätöstoimivaltaa. Tarkastuslautakunta voi asettaa toimikuntia tarkastustyönsä järjestämisen avuksi.

sv: hemställningskläm, en: resolution

Kaupunginvaltuuston jäsen voi esittää, että valtuusto hyväksyisi toivomusponnen valtuuston hyväksymään asiaan. Toivomusponsilla voidaan ohjata valtuuston tekemien päätösten täytäntöönpanoa tai esittää kaupunginhallitukselle pyyntö selvittää ponnessa tarkoitettu asia ja mahdollisesti valmistella se valtuuston päätettäväksi. Ponnen on liityttävä käsiteltävään asiaan eikä se saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa sitä. Kannatetusta toivomusponsiehdotuksesta äänestetään. Ponnen on saatava vähintään 43 ääntä, jotta se voidaan hyväksyä.

sv: påverkansorgan, en: influencing bodies

Vaikuttamistoimielimet ovat toimielimiä, joiden tehtävänä on edistää edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet toimivat tietyn erityisryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavina, joiden kautta erityisryhmä voi välittää näkemyksensä kunnan päätöksentekoon.

sv: beredning, en: preparation

Valmistelulla tarkoitetaan asioiden selvittämistä päätöksentekoa varten. Jokaisen asian käsittelyssä on ennen päätöksentekoa valmisteluvaihe, jonka laajuus ja pituus riippuu asian luonteesta ja koosta.

Toimielimissä asiat valmistellaan toimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla. Esittelijä vastaa valmistelusta ja tekee asiassa toimielimelle päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat. Se tarkoittaa, että kaikki valtuustoon menevät asiat käsitellään ensin kaupunginhallituksessa. Valtuusto ratkaisee ne kaupunginhallituksen ehdotuksen pohjalta tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Kaupunki viestii asukkailleen vireillä olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä sekä tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

sv: fullmäktigemotion, en: councillor’s initiative

Valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Aloite on jätettävä kokouksen aikana kirjallisesti puheenjohtajalle. Jos aloitteessa on vähintään 25 valtuutetun allekirjoitus aloitteeseen vastaa kaupunginhallitus ja vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa. Jos aloitteessa on vähemmän allekirjoittajia, aloitteeseen vastaa kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta sen mukaan, kenen toimivaltaan tai alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetyt toimenpiteet kuuluvat. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, joissa esitetyt toimenpiteet kuuluvat kaupunginvaltuuston toimivaltaan tai käsittelevät useamman toimialan asioita.  

sv: Funktionsrättsrådet, en: Council on Disability

Vammaisneuvosto on kuntalain mukainen kaupunginhallituksen asettama vaikuttamistoimielin, jonka tarkoituksena on vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen. Kuntalain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Siirry vammaisneuvoston sivulle.

sv: äldrerådet, en: Elderly Citizens Council

Vanhusneuvosto on kuntalain mukainen kaupunginhallituksen asettama vaikuttamistoimielin, joka seuraa kaupungin toimintaa eläkeikäisten helsinkiläisten näkökulmasta. Neuvosto tekee aloitteita ja esityksiä asioissa, jotka liittyvät eläkeikäisten helsinkiläisten hyvinvointiin ja terveyteen, vaikuttamismahdollisuuksiin, elinympäristöön ja asumiseen sekä liikkumiseen ja palveluihin. Siirry vanhusneuvoston sivulle.

sv: motförslag, en: counter-proposals

Vastaehdotuksella ehdotetaan, että päätös tehtäisiin sen mukaisesti kokouksen esityslistalla olevasta pohjaehdotuksesta poiketen. Keskustelun aikana tehdyistä vastaehdotuksista äänestetään keskustelun päätyttyä lähtökohtaisesti vastakkain. Jos vastaehdotus on riippumaton muista vastaehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään erikseen. Ehdotukset raukeavat, jos niitä ei ole käsittelyn kuluessa kannattanut yksikään toinen toimielimen jäsen. Rauenneista ehdotuksista ei äänestetä.

sv: tjänsteinnehavare, en: office holder

Viranhaltija on virkasuhteessa kuntaan. Viranhaltijoita kaupungilla ovat esimerkiksi kansliapäällikkö, toimialajohtaja, palvelujen johtajat ja päälliköt. Perustuslain mukaan tehtävien sisältäessä merkittävää julkisen vallan käyttöä, niitä on hoidettava virkasuhteessa. Kunnassa on töissä viranhaltijoiden lisäksi henkilöitä, joiden työhön ei kuulu julkisen vallan käyttöä. Tällaiset henkilöt työskentelevät virkasuhteen sijaan työsuhteessa eli toimessa. Julkista valtaa sisältävän tehtävän hoitamista varten pitää perustaa virka.

Lisätietoja Suomi.fi-palvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

sv: anhängiggörande, en: initiation

Päätöksenteko alkaa aina vireilletulosta. Asia tulee vireille, kun kaupungin viranomainen on saanut asian vireille panemiseksi tarkoitetun asiakirjan tai kun viranomainen alkaa omaehtoisesti valmistella asiaa päätöksentekoon. Asian vireilletulon jälkeen viranomaisella on velvollisuus käsitellä asia ja antaa siihen ratkaisu. Hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa vireilletulo voi alkaa suullisesti, kun asia on esitetty viranomaiselle ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu.

sv: röstningar, en: voting

Päätöksestä äänestetään, jos keskustelun kuluessa on tehty esityslistalla olevasta pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Äänestystä ei tarvita, jos toimielin toteaa kannattavansa poikkeavaa ehdotusta yksimielisesti.

Toimielinten äänestyksissä noudatetaan niin sanottua parlamentaarista äänestysjärjestystä. Kerrallaan asetetaan vastakkain kaksi ehdotusta. Päätös tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei lain tai hallintosäännön mukaan tarvita määräenemmistöä.  Esimerkiksi valtuustokäsittelyssä toivomusponsi hyväksytään vain, mikäli sitä kannattaa yli puolet valtuustosta eli se saa vähintään 43 ääntä.

Äänestyksissä toimielinten jäsenet voivat äänestää joko “jaa”, “ei” tai “tyhjä”. Jos äänestyksessä on vastakkain esittelijän alkuperäinen päätösehdotus ja tähän tehty poikkeava ehdotus, esittelijän ehdotusta kannatetaan yleensä jaa-äänellä ja poikkeavaa ehdotusta kannatetaan ei-äänellä. Jos vastakkain on kaksi alkuperäisestä poikkeavaa ehdotusta, toimielimen puheenjohtaja määrittää kumpaa ehdotusta kannatetaan jaa-äänellä ja kumpaa ei-äänellä. Ponsiehdotusten kohdalla pontta kannatetaan äänestämällä jaa.