V 7.11.2018, Tattariharjun eritasoliittymän asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12480)
Detaljplan och detaljplaneändring för en planskild anslutning i Tattaråsen (nr 12480)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplan för ett trafik- och skyddsgrönområde i 38 stadsdelen (Malm, Tattaråsen), ett trafik- och skyddsgrönområde i 41 stadsdelen (Storskog, Jakobacka), ett trafik-, special- och skyddsgrönområde i 47 stadsdelen (Mellungsby, Stensböle) och stadsdelsgränsen och detaljplaneändring för tomterna 28, 29 och 30 i kvarteret 38171 och ett trafik-, gatu-, park- och rekreationsområde i 38 stadsdelen (Malm, Tattaråsen), tomten 37 i kvarteret 47046, tomten 5 i kvarteret 47098, kvarteret 47099 och ett gatu- och trafikområde i 47 stadsdelen (Mellungsby, Stensböle), enligt ritning nr 12480, daterad 21.11.2017 och ändrad 12.6.2018, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplanen och detaljplaneändringen gäller områden på Lahtisleden och Borgåleden nordost om anslutningen till Ring I och områden i industriområdena Tattaråsen och Stensböle.
Detaljplanen gör det möjligt att bygga en ny planskild anslutning på Lahtisleden och att anlägga en gata mellan industriområdena Tattaråsen och Stensböle, vilket avsevärt förbättrar åtkomligheten för området. Samtidigt med planläggningen har en områdesreserveringsplan gjorts upp för trafiklederna i syfte att förbättra vägavsnittets funktion. Vägområdet har avgränsats i detaljplanen i enlighet med områdesreserveringsplanen.
I den fortsatta planeringen har namnet på Tattarbron ändrats till Luftbron och namnet på Tattarbrovägen till Luftbrovägen. Namnet på detaljplaneprojektet är detsamma som tidigare.
I detaljplaneändringen beaktas behoven av kollektivtrafik- och cykel- och körförbindelser till Malms flygplatsområde. Längs Luftbron planeras en radiell snabbspårvägsförbindelse från stadens centrum och en tvärgående stomlinje Jokern 2 från Nordsjö till Myrbacka. I området planeras cykelförbindelser som utgör en del av cykelbanenätverket. En parkbro från Stensböle friluftspark skapar en ny gång- och cykelförbindelse från Malm till Stensböle och stöder de ekologiska förbindelserna i området. I anslutning till detaljplanelösningen har det utarbetats en trafikplan (ritning nr 6772), i vilken funktionerna vid Luftbrovägen och Stensbölekanten anges.
Detaljplanelösningen har en särskild inverkan på att trafikförbindelserna och områdets åtkomlighet med alla trafiksätt förbättras avsevärt. Lahtisledens effekt som ett hinder i stadsstrukturen blir mindre.
Detaljplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål. Detaljplanelösningen motsvarar den gällande Generalplan 2002 med rättsverkningar.
Stadsplaneringsnämnden godkände principerna för planläggning av Malms flygfältsområde (stadsplaneringsnämnden 1.12.2015, ändrad 29.11.2016) som underlag för de detaljplaner, detaljplaneändringar och beslut om undantag som blir aktuella i fortsättningen.
Utgångspunkter för området och nuläge
Landskapet i planeringsområdet domineras av de storskaliga motorvägarna Lahtisleden och Borgåleden. Motorvägarnas kantområden består huvudsakligen av skogig skyddszon för landsvägen. På landsvägsområdets kanter ligger de delvis obebyggda industriområdena Tattaråsen och Stensböle. Vid Luftbrovägens dragning finns det mellan industritomterna ett skogbevuxet och bergigt parkområde med Tattaråsens underjordiska sandsilor. I trafikledernas korsningsområde finns befästningsverk från första världskriget. Norra delen av planeringsområdet utgör Tattaråsens grundvattenområde.
För området gäller flera detaljplaner från åren 1964–2009. I detaljplanerna har området anvisats som ett kvartersområde för industri- och lagerbyggnader, ett trafikområde och ett gatu- och parkområde. En del av området är inte detaljplanelagt.
Vägområdena är i huvudsak i statens ägo. Helsingfors stad äger resten av detaljplaneområdet. Planläggningen inleddes på initiativ av staden.
Planeringsfaser och växelverkan
Deltagandet och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.
Anmärkningar
En anmärkning gjordes mot detaljplaneförslaget.
Utlåtanden
Helen Elnät Ab, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), stadsmuseet och räddningsnämnden gav utlåtande om detaljplaneförslaget.
Helen Elnät Ab konstaterade i sitt utlåtande att Helen Elnät i norra delen av ändringsområdet i detaljplanen har en medelspänningskabel (20 kV) på ett 500 meters avsnitt. I detaljplanen ska en beteckning för ett ledningsområde tilläggas i vägområdet och skyddsgrönområdet.
HRT angav i sitt utlåtande att trafikplanen saknar hållplatsreserveringar för den busstrafik som eventuellt kompletterar spårvägstrafiken. Hållplatsreserveringar ska anvisas på både Tattarbron och Stensbölekanten. I detaljplanen ska man dessutom förbereda sig för mellanfasarrangemang i en situation där det ännu inte finns någon spårväg. Då behöver busstrafiken från centrum mot Malms flygfältsområde en hållplats på Tattarbrovägen.
HRM konstaterar i sitt utlåtande att det också finns en tryckhöjningsstation i anslutning till grundvattentäkten. Detaljplanebeteckningen ska kompletteras till formen grundvattentäkt och tryckhöjningsstation. Ledningsgränder för vattentjänstnätet har delvis betecknats men de saknas till vissa delar. För vattenledningen till grundvattentäkten/tryckhöjningsstationen och vidare därifrån har det inte betecknats någon ledningsgränd. För vattenledningen ska en minst sex meter bred ledningsgränd betecknas. Dessutom ska en serviceförbindelse till grundvattentäkten/tryckhöjningsstationen betecknas i detaljplanen.
NTM-centralen framförde i sitt utlåtande att det är möjligt att placera de markfyllnader som beror på parkbron på vägområdet om det säkerställs att de inte medför olägenheter för vägunderhållet eller dagvattenarrangemangen. Det ska preciseras i detaljplanematerialet om bullerskyddet anvisat på västra kanten av Lahtisleden i norra delen av detaljplaneområdet gäller det nuvarande bullerskyddet, byggande av ett nytt bullerskydd eller förbättring av det nuvarande bullerskyddet. Det är möjligt att beteckna fornminnena i vägområdet på det angivna sättet och objekten skyddade med stöd av lagen om fornminnen beaktas i den mer detaljerade planeringen. Om det inte går att hitta en annan plats för grundvattentäkten kan den lämnas i vägområdet. Det är skäl att ange grundvattenområdets gränser i detaljplanen. Man ska trygga en förbindelse i trädkronorna över motorvägen. Den i detaljplanebeskrivningen upptagna förbindelsen som ska bevaras och utvecklas för flygekorrar ska anges som en förpliktande beteckning i detaljplanen.
I detaljplanebestämmelserna ska bestämmelser om bullerbekämpning i affärslokaler och kontorsrum i kvartersområdena med beteckningen T och TT tilläggas. I fråga om butikslokaler ska detaljplanbestämmelsen preciseras så att den i Etapplandskapsplan 2 för Nyland bestämda gränsen för detaljhandelsenheter av regional betydelse inte överskrids. Det är skäl att precisera detaljplanebestämmelserna så att byggandet av en butikslokal binds till den byggda våningsytan så att det tjänar det huvudsakliga användningsändamålet. Sålunda kan inte bara butikslokaler förläggas till området.
Stadsmuseet angav i sitt utlåtande att också förbindelsevägens avsnitt i Stensböle söder om Lahtisleden ska betecknas på detaljplanekartan med beteckningen smd.
Räddningsnämnden framförde i sitt utlåtande att spårvägarnas omgivning ska planeras så att den vid behov kan användas för larmutryckning.
Kostnader
Detaljplanelösningen medför följande kostnader för staden, exklusive mervärdesskatt
|
Detaljplanen hänför sig i fråga om Lahtisleden till den pågående planeringen av förbättringsåtgärderna på Lahtisleden. I områdesreserveringsplanen har det beräknats att det utöver det ovannämnda uppstår kostnader för Lahtisleden, Borgåleden och Ring I på totalt cirka 43 miljoner euro. Hur kostnaderna fördelas mellan väghållaren och staden avgörs under den fortsatta planeringen.
Ändringar i detaljplanen och i förslaget till detaljplaneändring
Det som ingår i utlåtandena och anmärkningen har beaktats i ändamålsenliga delar med hänsyn till detaljplanemålen. I förslaget till detaljplan har det gjorts ändringar för vilka det redogörs i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan Tehdyt muutokset.
Till slut
I anslutning till detaljplanelösningen har det utarbetats en trafikplan (ritning nr 6772, bilaga 3), i vilken funktionerna vid Luftbrovägen och Stensbölekanten anges.
Beslutsförslaget stämmer överens med stadsmiljönämndens justerade framställning.
Kaupunginhallitus 22.10.2018 § 652
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju) liikenne- ja suojavirheraluetta, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikenne- ja suojaviheraluetta, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) liikenne-, erityis- ja suojaviheraluetta sekä kaupunginosan rajaa koskevan asemakaavan ja 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju) korttelin 38171 tontteja 28, 29 ja 30 sekä liikenne-, katu-, puisto- ja virkistysaluetta, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikennealuetta, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) korttelin 47046 tonttia 37, korttelin 47098 tonttia 5, korttelia 47099 sekä katu- ja liikennealuetta koskevan asemakaavan muutoksen 21.11.2017 päivätyn ja 12.6.2018 muutetun piirustuksen numero 12480 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että siihen lisätään 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikennealue.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 12.06.2018 § 324
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.11.2017 päivätyn ja 12.6.2018 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12480 hyväksymistä. Asemakaava koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju) liikenne- ja suojaviheraluetta, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikenne- ja suojaviheraluetta, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) liikenne-, erityis- ja suojaviheraluetta sekä kaupunginosan rajaa ja asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju) korttelin 38171 tontteja 28, 29 ja 30 sekä liikenne-, katu-, puisto- ja virkistysaluetta, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) liikennealuetta, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) korttelin 47046 tonttia 37, korttelin 47098 tonttia 5, korttelia 47099 sekä katu- ja liikennealuetta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä toimialajohtajan asian nro 18 kokouksen asiana nro 6.
28.11.2017 Ehdotuksen mukaan
21.11.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795
Topi Vuorio, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37193
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37252
Pelastuslautakunta 09.01.2018 § 11
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon koskien Tattarisillan eritasoliittymän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta nro 12480:
Raitiotiekiskojen ympäristö tulee suunnitella siten, että sitä voidaan tarvittaessa käyttää hälytysajoon.
Esittelijä
Lisätiedot
Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.1.2018
Kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tattarisillan eritasoliittymän asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Malmin (38. ko), Mellunkylän (47. ko) ja Suurmetsän kaupunginosissa (41. ko). Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Asemakaava-alueeseen kuuluu Lahdenväylän ja Porvoonväylän alue Kehä 1:n liittymästä koilliseen sekä alueita Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueilla. Asemakaava mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Uusi Tattarisillantie yhdistää Kivikonlaidan ja Tattariharjuntien toisiinsa, mikä parantaa merkittävästi alueen saavutettavuutta.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu Tattarisillan eritasoliittymän liikennesuunnitelma. Katualueille varataan tila raitioliikenteelle. Alueen poikki on suunnitteilla säteittäinen pikaraitiotieyhteys Helsingin keskustasta ja kehämäinen Raide-Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen.
Lahdenväylälle ja Porvoonväylälle laadittiin samanaikaisesti kaavoituksen kanssa aluevaraussuunnitelma, jossa pyritään tieosuuden toimivuuden parantamiseen. Tiealue on asemakaavassa rajattu aluevaraussuunnitelman mukaan. Asemakaavan muutoksessa otetaan huomioon julkisen liikenteen, pyöräilyn ja autoilun yhteystarpeet Malmin lentokentän alueelle.
Kaava turvaa tiealueella sijaitsevan kriisiajan vedenottamon käytön jatkumisen. Alueelle on sijoitettu uusi varaus teknisen huollon alueeksi esimerkiksi lumen vastaanottokäyttöön rakentamattomien teollisuustonttien paikalle Lahdenväylän varrelle Kivikon teollisuusalueelle sekä uusi puistosilta Kivikon ulkoilupuistosta Lahdenväylän yli.
Tiealueet ovat suurilta osalta valtion omistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa loput kaava-alueesta. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964-2009.
Porvoonväylän länsipäässä kaistojen välissä ja Porvoonväylän molemmilla puolilla Kivikossa ja Jakomäessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia (1914-1918) linnoituslaitteita, jotka kuuluvat tukikohta IV:n asemiin 7-9. Kyseessä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osin betonoitu. Kokonaisuuteen kuluu betonista valettuja avoimia ja katettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita, joiden katot on räjäytetty. Heti Porvoonväylän eteläpuolella on suuri piikkilankaesteen suojavalli (tukikohta IV:este). Kivikon linnoituslaitteet kuuluvat osana laajempaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009/Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet) kokonaisuuteen. Pieni osa Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (RKY2009/Malmin lento-asema) kuuluu asemakaava alueeseen.
Suunnitellun Tattarisillantien kohdalla Lahdenväylän eteläpuolella ja kapealla metsävyöhykkeellä Lahdenväylän pohjoispuolella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisen yhdystien jäänteitä. Suunniteltu tie ja silta tuhoavat kyseiset tiejäännökset. Kaava-alueella ja aivan lähellä Lahdenväylän ympäristössä on sijainnut vielä lisää linnoitteita, mutta ne sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella (tukikohta IX:10, 11, 17 ja tykkipatteri 71) tai ne ovat tuhoutuneet jo aiemmin kaava-alueella (tukikohta IX: 14-15) ja ulkopuolella (tukikohta IX:13, 16 ja 18).
Ensimmäisen maailmasodan aikaiset linnoitusrakenteet ja niihin liittyvät tykkitiet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muinaismuistolain (295/1963) mukaan siten lain suojaamia. Ensisijaisena lähtökohtana on aina niiden säilyttäminen.
Linnoitteisiin ja tykkiteihin kohdistuvista kajoavista suunnitelmista järjestettiin asemakaavoituksen, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa yhteinen maastokatselmus 8.5.2017, jossa sovittiin jatkotoimenpiteistä ja toimintatavoista. Asemakaavoitus on teettänyt sen jälkeen sovitusti arkeologisen esiselvitystyön, joka täydentää merkittävästi aikaisempia inventointeja. Esiselvitystyössä on osa tuhoutuneiksi luokitelluiksi kohteista osoittautunut aikaisempien maakäyttöhankkeiden yhteydessä vain peitetyiksi ja täytetyiksi. Myöskään kaikkia yhdysteitä tai piikkilankaesteitä ei ole huomioitu aiemmissa inventoineissa.
Arkeologisen esiselvitystyön tarkentavien rajausten perusteella säilytettävien kiinteiden muinaisjäännösten kohdille asemakaavassa on sm-määräys: ”Alueen osa, jossa sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Alueelle tulee laatia kunnostus- ja hoitosuunnitelma”.
Riittävien arkeologisten tutkimusten jälkeen poistettavista muinaisjäännöksistä tai niiden osista sovittiin kevään 2017 neuvotteluissa. Pieni osa tukikohta IV:7:n Lahdenväylän eteläpuolella sijaitsevasta osuudesta tulee suunnitelman mukaan jäämään Lahdenväylän uusien järjestelyiden alle. Poistuvaa osuutta on pienennetty suunnitteluratkaisuilla. Ratkaisua tullaan tarkentamaan tiesuunnitelman tekemisen yhteydessä. Tukikohta IX:n yhdystien säilynyt Lahdentien pohjoispuolinen osuus on jäämässä Tattarisillantien ja -sillan alle. Sen ja edellä mainitun tukikohta IV:7:n mahdollisesti tuhoutuvien osien kohdilla on smd-määräys: ”Rakentamisen alle jäävä osa muinaismuistolain suojelemasta linnoitusalueesta. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa linnoituslaitteiden arkeologinen tutkiminen ja lähiympäristön kartoittaminen”. Tutkimuskustannukset kuuluvat hankkeeseen ryhtyvälle.
Lahdenväylän eteläpuolella Kivikossa uuden sillan kohdalla ja sen länsipuolella TT- ja ET –tonttien alueella on esiselvitystyön mukaan säilyneenä edellisen tien jatkona olleet tunnetun ja tuntemattoman yhdystien osuudet, joita ei ole merkitty asemakaavaan smd—määräyksellä kuten tulee merkitä. Kaupunginmuseo esittää, että merkintä lisätään kaavakartalle.
Kaava-alueen eteläpuolella Lahdenväylän tiealueen toimivuuden parantamiseksi tehdyssä aluevaraussuunnitelmassa tukikohdan IX:11 rakenteisiin voi uuden ajorampin (E2R4-rampin luiska) takia kohdistua toimenpiteitä, jotka tulee huomioida aikanaan.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen.
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.10.2017 § 41
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan12480 pohjakartan kaupunginosissa 38 Malmi, 41 Suurmetsä ja 47 Mellunkylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12480
Kaupunginosa: 38 Malmi, 41 Suurmetsä, 47 Mellunkylä
Kartoituksen työnumero: 30/2017
Pohjakartta valmistunut: 7.9.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Asemakaava-alue on yli 2 km pituinen nauhamainen alue pääosin moottoritien aluetta (Lahdenväylä, Porvoonväylä). Alueen koosta ja maankäytöstä johtuen asemakaava on tarkoituksenmukaista esittää poikkeuksellisesti mittakaavassa 1:2000, jolloin asemakaava on esitettävissä kokonaisuudessaan yhdellä tulostearkilla.
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Nimistötoimikunta 23.08.2017 § 5
Arkkitehti Valtteri Heinonen esitteli Tattarisillan eritasoliittymän asemakaavan muutokseen liittyvää vihersillan nimeämisasiaa Tattariharjun ja Kivikon osa-alueiden rajalla.
Nimistötoimikunta päätti esittää suunnitteilla olevalle sillalle nimeä
Kivikon puistosilta–Stensböle parkbro
(silta)
Perustelu: Liitynnäinen, Kivikon osa-alueen mukaan.
Helsingissä on aiemmin nimetty Latokartanon, Myllypuron ja Kivikon osa-alueiden rajalle Viikin puistosilta–Viks parkbro (nimistötoimikunta 9.11.2005, vahvistunut 6.7.2007).
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 14.11.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tattarisillan eritasoliittymän osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Malmin (38. ko), Mellunkylän (47. ko) ja Suurmetsän kaupunginosissa (41. ko). Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Suunnittelualueeseen kuuluu Lahdenväylän ja Porvoonväylän alue Kehä 1:n liittymästä koilliseen sekä alueita Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueilla. Asemakaava mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Uusi Tattarisillantie yhdistää Kivikonlaidan ja Tattariharjuntien toisiinsa ja Lahdenväylään, mikä parantaa merkittävästi alueen saavutettavuutta.
Katualueille varataan tila raitioliikenteelle. Alueen poikki on suunnitteilla säteittäinen pikaraitiotieyhteys Helsingin keskustasta ja kehämäinen Raide-Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen.
Lahdenväylälle ja Porvoonväylälle laaditaan samanaikaisesti kaavoituksen kanssa aluevaraussuunnitelma, jossa pyritään tieosuuden toimivuuden parantamiseen. Tiealueiden laajuustarvetta tutkitaan aluevaraussuunnitelmassa. Osa nykyisestä tiealueesta on asemakaavoittamatonta.
Alueelle suunnitellaan pyöräily-yhteydet osaksi baanaverkostoa. Alueelle tutkitaan lumen vastaanottopaikan sijoittamista rakentamattoman teollisuustontin paikalle Lahdenväylän varrelle. Kivikon ulkoilupuistosta suunnitellaan uuden puistosillan rakentamismahdollisuuksia Lahdenväylän yli. Silta muodostaisi uuden jalankulku- ja pyöräilyreitin Malmin ja Kivikon välille ja tukisi ekologisia yhteyksiä.
Kivikon teollisuusalueella teollisuustonttien rajoja tarkistetaan. Rakennusviraston maanalainen hiekkasiilo Tattariharjuntien läheisyydessä pyritään säilyttämään toiminnassa.
Tiealueet ovat suurilta osalta valtion omistuksessa. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964-2009.
Porvoonväylän länsipäässä kaistojen välissä ja Porvoonväylän molemmilla puolilla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteita, jotka kuuluvat tukikohta IV:n asemiin 7-8. Kyseessä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osin betonoitu. Kokonaisuuteen kuluu betonista valettuja avoimia ja katettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita, joiden katot on räjäytetty. Porvoonväylän eteläpuolella on suuri piikkilankaesteen suojavalli. Linnoituslaitteet kuuluvat osana laajempaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009/Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet) kokonaisuuteen.
Suunnitellun Tattarisillantien kohdalla Lahdenväylän itäpuolella ja kapealla metsävyöhykkeellä Lahdenväylän länsipuolella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkitien jäänteitä. Suunniteltu tie ja silta tuhoavat kyseiset tiejäännökset.
Ensimmäisen maailmasodan aikaiset linnoitusrakenteet ja niihin liittyvät tykkitiet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muinaismuistolain (295/1963) mukaan siten lain suojaamia. Ensisijaisena lähtökohtana on aina niiden säilyttäminen.
Linnoitteisiin ja tykkiteihin kohdistuvista kajoavista suunnitelmista täytyy järjestää neuvottelu Museoviraston kanssa ennen seuraavaa kaavavaihetta. Säilytettävistä kohteista neuvotellaan Helsingin kaupunginmuseon kanssa.
Pieni osa Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (RKY2009/Malmin lento-asema) kuuluu suunnittelualueeseen.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja asemakaavan muutosluonnokseen.
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
Rakennusvirasto 11.11.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1267-00/16 sekä kaavaluonnoksesta (Tattarisillan eritasoliittymä, asemakaava ja asemakaavan muutos kaupunginosissa 38. Malmi, 41. Suurmetsä ja 47. Mellunkylä) 11.11.2016 mennessä.
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee liikenne-, katu- ja suojaviheralueita Lahdenväylällä ja Porvoonväylällä Kehä I liittymästä koilliseen sekä katu-, puisto-, virkistys-, ja tonttialueita Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueilla. Asemakaava mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen uuden siltayhteyden avulla. Lisäksi kaavamuutoksessa tutkitaan uuden lumenvastaanottopaikan sijoittamista rakentamattoman teollisuustontin paikalle Lahdenväylän varrelle ja uuden puistosillan rakentamismahdollisuutta Kivikon ulkoilupuistosta Lahdenväylän yli.
Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa Lahden ja Porvoon väylille laaditaan aluevaraussuunnitelmaa tieosuuden toimivuuden parantamiseksi. Kaavamuutosalueen katualueilla varataan tila raitioliikenteelle: Tattarisillan poikki on suunnitteilla pikaraitiotieyhteys Helsingin keskustasta sekä runkolinja Raide-Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen. Tiealueet ovat pääosin valtion omistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa loput kaava-alueesta.
Puistosilta
Puistosillan rakentamismahdollisuuden tutkiminen osana kaavamuutosta on hyvä lähtökohta. Puistosiltayhteys on tarpeellinen viheralueiden kytkeytyneisyyden ja ekosysteemipalveluiden kehittämisen näkökulmasta. Vihersilta tarvitsee toimiakseen ekologisena yhteytenä riittävästi tilaa kasvillisuudelle. Sillalle pitää olla mahdollista istuttaa myös puita. Siltayhteyden mitoituksen lisäksi yhtä tärkeää on huomioida viherverkoston ketjun toimivuus sillan molemmissa päissä. Puistosilta sijoittuu länsipäässä tärkeälle pohjavesialueelle. Siltarakenteiden sijoittuminen ja vaikutukset alueella sijaitsevaan lähde- ja pohjavesialueeseen tulee selvittää jo kaavoitusvaiheessa. Lisäksi kaavamuutoksen ja aluevaraussuunnitelman yhteydessä on hyvä tutkia alustavasti mahdollisuuksia kehittää Lahdenväylän maasiltaosuuden alittavaa yhteyttä ja sen toimivuutta osana ekologista käytävää.
Kaavamuutostyön yhteydessä tulee määritellä, mitä toimintoja ja liikkumismuotoja puistosillalle suunnitellaan. Tällöin on mahdollista arvioida sillan mitoitusta, alustavaa toteutusta ja kunnossapitomahdollisuuksia. Esimerkiksi hiihtoyhteyden vaatima tilavaraus ja toimivuus muun ympärivuotisen kunnossapidon kanssa vaikuttavat sillan mitoitukseen ja jatkoyhteyksien kehittämistarpeisiin kaavamuutosalueen ulkopuolella.
Lumenvastaanottopaikka
Lumenvastaanottopaikaksi esitettävän alueen halutaan näkyvän asemakaavassa yksiselitteisenä. Malmin nykyisestä lumenvastaanottopaikasta on käytetty kaavamerkintää E-1, erityisalue lumenvastaanottopaikkaa varten. Rakennusvirasto esittää käytettäväksi sitä tai vastaavaa merkintää uudelle rakennettavalle lumenvastaanottopaikalle.
Lumenvastaanottoon liittyvä hulevesien käsittelyalue tulee osoittaa kaavassa mahdollisimman laajaksi. Alueella sijaitseva kosteikko ottaa tällä hetkellä vastaan Tattariharjun teollisuusalueen hulevesiä ja tasaa mahdollisissa tulvatilanteissa jonkin verran Viikinojasta tulevaa vesimäärää. Lumenvastaanottopaikan sulamisvesien myötä hulevesien käsittelytarve kasvaa sekä määrällisesti että laadullisesti.
Rakennusvirasto esittää uuden lumenvastaanottopaikan ja hulevesien käsittelyalueen rakentamisen vaikutusten selvitysten käynnistämistä jo kaavamuutosvaiheessa. Uuden lumenvastaanottopaikan tulee olla käytettävissä ennen nykyisen Malmin lumenvastaanottopaikan poistumista käytöstä.
Tattarisilta ja sen ympäristö
Tattarisillantien ja Tattariharjuntien risteysalueen läheisyydessä sijaitsevan kapean viheralueen tulee osoittaa kaavassa EV-merkinnällä suojaviheralueeksi. Teknisten järjestelmien sijainnin takia viheraluetta on tarve edelleen kehittää järjestelmien käyttö ja toimivuus huomioiden.
Kaavaselostuksessa todetaan, että hiekan ja suolan varastointiin käytettävät kalliosiilot pyritään säilyttämään. Tattariharjun kalliosiilot ovat koillisen Helsingin ainoat kalliossa sijaitsevat hiekka- ja suolasiilot. Rakennusvirasto katsoo, että kaavamuutoksen lähtökohtana on siilojen ja niiden käytön sekä huoltoyhteyksien säilyminen. Jos siiloja ei pystytä säilyttämään, tulee niille osoittaa vastaava korvaava sijainti kaavamuutoksen yhteydessä. Uusi paikka voi sijaita tämän kaavamuutosalueen ulkopuolella. Tattarisillantien alustavassa liikennesuunnitelmassa osa kalliosiiloista huoltoluukkuineen on jäämässä tulevan katuyhteyden alle.
Tattarisillan liikenneratkaisussa tulee tutkia Lahdenväylän ramppien sijoittumista siten, että sillan kannen liikuntasauma ei asetu risteysalueelle. Lahdenväylän ramppien pengertämisen tilanvaraukset tarkastellaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Pengerretyt rampit ovat kunnossapidon kannalta helpommat hoitaa, koska vilkasliikenteinen moottoriväylä asettaa haasteita tukimuurien kunnossapidolle. Mikäli rampit esitetään rakennettavaksi tukimuureilla, on ne sijoitettava siten, että muurien korkeudet tulevat mahdollisimman mataliksi ja niiden ympäristöön jää tilaa kunnossapitoa varten. Asemakaavassa tulee esittää ramppien ja pengerten tilanvaraukset. Sillan ja ramppien tilanvarauksien tulee olla riittävät lumen auraukseen, jotta liikenne sujuu myös talven kunnossapidon yhteydessä.
Tattarisillantien sijoittuminen, vaikutukset ja muutostarpeet nykyiseen katu- ja viherympäristöön myös kaavamuutosalueen ulkopuolella, tulee selvittää kaavoitusvaiheessa, erityisesti Kivikon puolella. Esimerkiksi asemakaava-alueen eteläpuolella, Kivikon liikuntapuistossa sijaitsee Kivikon frisbeegolfrata, jonka radat tulevat lähelle kaava-aluetta. Frisbeegolfradan, samoin kuin muiden alueen viherpalveluiden, kehittäminen on ollut esillä rakennusvirastossa.
Lisätiedot
Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 28.10.2016
Maaperätiedot
Suunnittelualue sijoittuu korkeustasolle noin +17,5…+35,0. Maanpinnan korkeus on alimmillaan noin 1,5 km pitkällä Kehä I:n ja Porvoonväylän välisellä osuudella. Maanpinnan korkeus kasvaa voimakkaasti suunnittelualueen pohjoisosissa sekä alueen itä- ja lounaispuolilla. Kehä I:n ja Porvoonväylän välinen osuus suunnittelualueesta sijoittuu pääosin savikolle. Savikerroksen paksuus on suurimmillaan noin 13 m. Paikoin saven päälle sijoittuu 0…2 m kerros turvetta ja paikoin kitkamaatäytteitä. Savikerroksen alla on silttiä sekä moreenia. Kairaussyvyydet vaihtelevat 0…34 metrin välillä. Mm. suunnittelualueen pohjois- ja kaakkoisosissa pohjamaa on hiekkaa sekä moreenia. Nykyisten väylien ympärillä esiintyy myös avokallioita. Poraamalla tehtyjä kalliovarmistuksia on tehty vain muutamia. Suunnittelualueen pohjoisosa sijoittuu Alppikylän tärkeälle pohjavesialueelle, jossa sijaitsee lähteitä sekä pohjavedenottamo. Pohjavesialueen rajaus esitetään liitekartassa. Pohjatutkimuksia suunnittelualueella on tehty runsaasti eri vuosikymmenten aikana.
Alueen rakennettavuus
Suunnittelualueelle sijoittuva nykyinen Lahdentie on perustettu osittain maan varaan ja osittain paalulaatalla. Myös tuleva eritasoliittymä voidaan savialueilla toteuttaa paalulaattarakenteena. Vaihtoehtoisesti syvästabilointia voidaan käyttää savialueiden pohjanvahvistusmenetelmänä, kun täyttökorkeus saven yläpintaan nähden on suuruusluokalleen enintään noin 3 m. Turvekerrokset poistetaan täytettäviltä alueilta, mutta esim. viheralueilla niiden massastabilointi voi olla mahdollista. Kitkamaa- ja kallioalueilla rakenteet toteutetaan maan- tai kallionvaraisina.
Savialueiden alueellinen stabiliteetti on tarkastettava maa-ainestäyttöjä suunniteltaessa. Myös alueelle mahdollisesti sijoitettavan lumenkaatopaikan osalta täytyy ottaa huomioon tarvittavat pohjanvahvistustarpeet sekä alueellisen stabiliteetin aiheuttamat rajoitteet.
Tattarisillantien toteutuksessa on otettava huomioon kadun alle sijoittuvat nykyiset kalliotilat.
Alueen rakentamisessa on otettava huomioon pohjavesialueen suojeluun liittyvät toimenpiteet.
Lisätiedot
Markku Savolainen, projektinjohtaja, puhelin: 310 71368
This decision was published on 17.11.2018
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Timo Lindén, stf. stadssekreterare, telefon: 09 310 36550