Asemakaavan muutos nro 12748, Oulunkylä tontit 28229/1 ja 2, Lampuotilantie 34 ja 36, Asunto Oy Maunulanmäki
Detaljplaneändring för Landboasvägen 34 och 36 i Månsas i Åggelby (nr 12748)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för tomterna 1 och 3 i kvarteret 28220 i 28 stadsdelen (Åggelby, Månsas) enligt ritning nr 12748, daterad 29.3.2022, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplanelösningens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller två flervåningshustomter som tillhör ett bostadsaktiebolag på Landboasvägen 34 och 36. Detaljplanelösningen gör det möjligt att bygga tre nya flervåningshus. De befintliga byggnaderna bevaras.
Avsikten med detaljplaneändringen är att möjliggöra kompletteringsbyggande på tomterna i närheten av Jokerbanan. I detaljplanen har man i synnerhet strävat efter att anpassa de nya byggnaderna till stadsbilden och miljön.
Den nya bostadsvåningsytan uppgår till 6 560 m². Tomternas totala våningsyta uppgår till 15 460 m². Tomternas exploateringstal (e) är 0,95. Antalet invånare ökar med ca 150.
Beslut som detaljplanelösningen bygger på
Enligt Generalplan 2016 för Helsingfors är området ett bostadsdominerat område med beteckningen A3, vars kvarterseffektivitet är 0,4–1,2.
Enligt den underjordiska generalplanen 2021 för Helsingfors finns det inga underjordiska reserveringar i området. Detaljplanen stämmer överens med generalplanerna.
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål genom att främja bostadsproduktion vid goda kollektivtrafikförbindelser.
Staden äger tomterna och stadsstyrelsen har 6.6.2022 godkänt att tomterna reserveras (en ny plantomt 28220/4) för Lehto Oy, som genomför byggnadsprojektet. Avsikten är att reserveringsratagaren och staden senare undertecknar ett långfristigt arrendeavtal.
Områdets utgångspunkter och nuläge
För området gäller en detaljplan från 1960.
Staden äger tomterna. Detaljplaneändringen har utarbetats på ansökan och innehållet i detaljplanen har diskuterats med sökanden.
Kostnader för detaljplanen
Genomförandet av detaljplanen medför inga kostnader för staden, men detaljplaneändringen höjer områdets värde. Värdet av den nya byggrätt som planläggs uppgår grovt uppskattad till ca 5 miljoner euro.
Den nuvarande arrendetagaren Asunto Oy Maunulanmäki och reserveringstagaren har 8.6.2020 undertecknat ett projekt- och samarbetsavtal. Enligt avtalet betalas ersättningen för kompletteringsbyggande till arrendetagaren av reserveringstagaren i stället för av staden.
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplanen, liksom också bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
Under beredningen av detaljplanen har man samarbetat med olika instanser inom stadsmiljösektorn och dessutom med följande myndigheter:
- Vattenförsörjningen vid samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
- kultur- och fritidssektorn, stadsmuseet
Myndigheternas ställningstaganden om programmet för deltagande och bedömning samt beredningsmaterialet gällde bl.a. minskningen av Månsasparken och synligheten av de nya byggnaderna i stadsbilden.
Påpekandena i ställningstagandena har beaktats i planläggningsarbetet så att projektet minskades och byggnadernas maximivåningstal ändrades från sex till fem. De nya byggnaderna placeras så att Månsasparken förblir så stor som möjligt. Detaljplanen kräver att byggandet ansluter sig till allmänna områden snyggt och med högklassiga material. Dessutom har det skrivits in att tomtdelen mot Månsasparken ska planteras.
Åsikter
Åsikterna om programmet för deltagande och bedömning samt beredningsmaterialet gällde bl.a. minskningen av Månsasparken, den massiva parkeringslösningen i två våningar samt flervåningshusens våningstal och placering. Dessutom föreslogs alternativa sätt att ordna parkeringen.
Åsikterna har beaktats i planläggningen så att projektet har minskats och byggnadernas maximivåningstal har ändrats från sex till fem. Även det område av parken som enligt planen fogas till tomten är mindre än tidigare
Det kom in fem åsikter. En åsiktsskrivelse var undertecknad av sammanlagt 15 personer.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt
Detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt 16.12.2021–27.1.2022, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen.
Det gjordes 4 anmärkningar mot detaljplaneförslaget.
Påpekandena i anmärkningarna gällde bl.a. bostädernas besittningsform, placeringen och skuggningen av de nya byggnaderna, trafiken, fåglarnas säkerhet och materialets svåröverskådlighet.
HRM och stadsmuseet gav utlåtanden om detaljplaneförslaget. Påpekandena i museets utlåtande gällde bl.a. projektets anpassning till miljön.
Dessutom meddelade Helen Elnät Ab att det inte har någonting att yttra.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges sammanfattningar av anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget samt bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att planen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter det offentliga framläggandet har diskuterats med berörda parter.
Närmare motivering
Detaljplanens konsekvenser och den närmare motiveringen till planen framgår av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Kaupunginhallitus 13.06.2022 § 447
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) korttelin 28220 tonttien 1 ja 3 asemakaavan muutoksen 29.3.2022 päivätyn piirustuksen nro 12748 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 29.03.2022 § 195
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 29.3.2022 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12748 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) korttelin 28220 tontteja 1 ja 3.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- As Oy Maunulanmäki: 10 000 euroa
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Sari Ollila. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Sari Ollila, arkkitehti, puhelin: 310 37373
Heikki Salko, liikenneinsinööri, puhelin: 310 26548
Anu Kiiskinen, tiimipäällikkö, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 38419
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 27.1.2022
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Lampuotilantie 34 ja 36 16.12.2021 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Oulunkylässä, Lampuotilantien eteläpuolella. Suunnittelualueeseen kuuluvat Lampuotilantie 34 ja 36 tontit sekä pieni kaistale niiden eteläpuolella sijaitsevaa Maunulanpuistoa. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu uusien asuinkerrostalojen sijoittaminen suunnittelualueelle. Osa puistosta muuttuisi tontiksi.
Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa (2016) suunnittelualue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A3 (tehokkuus e=0,4-1,2), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Puiston osalla on voimassa Maunulan ensimmäinen, 27.3.1958 vahvistunut asemakaava ja tonteilla sijaitsevien kolmen asuinkerrostalon suunnitelmat on jo vuonna 1958 laatinut arkkitehti Pentti Petäjä (1919-2000). Kerrostalotonttien voimassa olevaa asemakaavaa on muutettu tämän jälkeen, mutta 21.10.1960 vahvistunut asemakaavan muutos on periaatteiltaan ensimmäisen asemakaavan mukainen. Tasakattoisten, nelikerroksisten talojen julkisivumateriaaliksi on alkuperäisissä piirustuksissa merkitty valkoinen asbestisementtilevy, ulokkeiksi toteutetuissa parvekkeissa betolevy. Aikakauden ihanteiden mukaisesti julkisivut ovat jäsentelyltään horisontaaliset ja julkisivuissa vuorottelevat ikkunanauhat umpinaisten nauhamaisten vyöhykkeiden kanssa. Julkisivut on sittemmin lisälämmöneristetty ja parvekkeet suurennettu. Maunulanpuisto on laajuudeltaan kuitenkin pitkälti säilynyt ensimmäisen asemakaavan mukaisena, joskin puiston länsiosaan 1970-luvun alkupuolella Puu-Maunulan talojen paikalle rakennetut asuinkerrostalot ovat muuttaneet puiston reunaman rakennetummaksi. Myös puiston jäsentely on vuosikymmenten kuluessa muuttunut, esimerkiksi vesiaiheen paikka on hieman siirtynyt. Puiston vähemmän muokattu pohjoisosa, johon Lampuotilantie 34 ja 36 tontit rajautuvat, on edelleen säilyttänyt puustoisen luonteensa, vaikkakin jossain määrin harventuneena.
Asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Olevien kerrostalojen lisäksi suunnittelualueelle muodostettavalle uudelle tontille on osoitettu kolme uutta rakennusalaa. Niistä kaksi on sijoitettu olevien lamellitalojen eteläpuolelle siten, että hieman porrastetut rakennusalat sijoittuvat olevien talojen välisten pihojen, ei päätyjen, kohdalle. Yksi rakennusala on sijoitettu tontin luoteiskulmaan, Maunulantien ja Lampuotilantien kulmaukseen. Muodostettavaan uuteen tonttiin on esitetty liitettäväksi pieni kaistale puistoa tontin kaakkoisreunassa. Olevien talojen osalla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on talojen pohjoispäädyssä viisi, muutoin neljä. Uusilla rakennusaloilla suurin sallittu kerrosluku on viisi. Rakentamiseen ja kaupunkikuvaan liittyen on esitetty seuraavia määräyksiä: ”Rakennuksen julkisivujen on oltava pääosin paikalla muurattua tiiltä, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai puuverhottuja. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Tontilla 4 rakennuksen tulee muodostua kahdesta osasta, joita erottaa lasinen yhdysosa sisäänkäynteineen. Tontilla 4 puiston puolella saa maantasokerroksiin rakentaa vain asuntoja. Puiston puolella parvekkeet eivät saa ulottua rakennusalan ulkopuolelle ja niiden tulee muodostaa yhtenäinen julkisivupinta. Yksittäisiä parvekkeita tai parvekelinjoja ei saa kannattaa maasta. Uusissa rakennuksissa ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee integroida rakennukseen eikä niitä saa sijoittaa katolle erillisiin rakennusosiin.”
Nykyisessä tilanteessa suunnittelualue on ilmeeltään hyvin vehreä. Asemakaavan muutoksen ehdotuksessa korttelialuetta kiertää puin ja pensain istutettava alueen osa, jonka leveys vaihtelee siten, että vyöhyke on leveimmillään uusien rakennusalojen kohdalla ja niiden välissä. Tämän lisäksi on pihoja ja ulkoalueita koskien esitetty: ”Rakentamatta jäävätä tontinosat tulee istuttaa ja niillä oleva elinvoimainen puusto säilyttää. Tonttien piha-alueet tulee rakentaa yhteiskäyttöisiksi. Tontin korkeuserojen käsittely ja liittyminen katu- ja puistoalueisiin on tehtävä huolitellusti ja laadukkain materiaalein. Tontti tulee rajata katualuetta vasten pensasaidalla. Tukimuurit ja muurit on rakennettava luonnonkivipintaisina tai paikallavalettuina betonimuureina. Pysäköintialueet tulee jakaa osiin puin ja pensain. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata.” Kaupunkitilan vehreän ilmeen kannalta kaupunginmuseo pitää määräyksiä erittäin tärkeinä ja tarpeellisina.
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo totesi, että suunnittelualueen arvot liittyvät erityisesti alueen toteutuneeseen, Maunulan ensimmäisen asemakaavan mukaiseen kaavalliseen ratkaisuun niin tonttien kuin puiston osalla. Maunulanpuisto on alueen keskeisiä julkisia viheralueita, joiden merkittävyys ja virkistysarvo vain kasvavat ympäröivien alueiden täydennysrakentamisen myötä. Nykytilanteessa puistoalueiden pienentäminen on aina valitettavaa ja se tulee minimoida. Mahdollinen täydennysrakentaminen ei siten olennaisesti saa muuttaa tonttien ja puiston pohjoisosan luonnetta, vaan alueen vehreän ilmeen tulee säilyä. Täydennysrakentaminen ei myöskään saa nousta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Pirkkolan ja siihen liittyvän Lampuotilantien omakotialueen, näkymään. Uudisrakennusten korkeuden ja mittakaavan tulee noudattaa suunnittelualueen olemassa olevaa, säilyvää rakennuskantaa ja muodostaa yhdessä niiden kanssa tasapainoinen kokonaisuus.
Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo toteaa, että ehdotuksen mukaisten asuinkerrostalojen rakentaminen väistämättä muuttaisi suunnittelualuetta nykytilanteeseen nähden selvästi rakennetummaksi, myös Lampuotilantien omakotialueen suunnasta tarkasteltaessa. Kaupunginmuseo pitää siten erityisen tärkeänä sekä pensasaidan että puiden istutusmääräystä ja sen noudattamista, jotta kyseinen nivelkohta ja näkymä Maunulanpuiston suuntaan säilyttää vehreyttään. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta esitettyä pienempi rakennusoikeus mahdollistaisi siten puustoisten alueiden ja ympäristön vehreän luonteen säilymisen esitettyä paremmin. Muutoin kaupunginmuseo toteaa, että sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta esiin tuomat seikat ja tavoitteet on riittävällä tavalla otettu huomioon esillä olevassa Lampuotilantie 34 ja 36 asemakaavan muutoksen ehdotuksessa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 9.12.2019
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 30.08.2021 § 35
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12748 pohjakartan kaupunginosassa 28 Oulunkylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12748
Kaupunginosa: 28 Oulunkylä
Kartoituksen työnumero: 21/2021
Pohjakartta valmistunut: 6.7.2021
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
This decision was published on 05.07.2022
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens besöksadress fram till 24.12.2021 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolens besöksadress från och med 27.12.2021 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Sörnäsgatan 1 |
00580 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 260 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154