Päätös on ehdotuksen mukainen.

Asteritien itäpäässä pääradan varressa oleville tonteille ja niiden viereiselle puistokaistaleelle on suunniteltu asuntojen täydennysrakentamista. Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) mahdollistaa omaleimaisten urbaanien kerrostaloasuntojen rakentamisen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien ääreen. Uuden asuinkorttelin kokonaisrakennusoikeus on 4 950 k-m², josta uutta asuinkerrosalaa on 3 850 k-m². Pysäköinti sijoitetaan maan alle.

Suunnittelussa on huomioitu tontilla sijaitsevan rauhoitetun jalopähkinäpuun säilymisedellytykset.

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

Kaavaratkaisu poikkeaa voimassa olevasta yleiskaavasta siten, että mahdollistetaan Pukinmäen ja Malmin asemien seudulle kerrostalotäydennysrakentaminen tonteilla, jotka Helsingin Yleiskaava 2002:ssa on pientalovaltaista aluetta, asuminen. Tämä edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on asuntovaltaista aluetta A2 ja A3. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteiden mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Tonteilla 37085/1 ja 2 on kaksi huonokuntoista erillispientaloa, rehevää puutarhakasvillisuutta ja luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu jalopähkinäpuu. Tonttien naapureina on asuinkerrostaloja ja Asteritien kääntöpaikan eteläpuolella on yksi paritalo. Suunnittelualueen kaakkoispuolella kallioleikkauksen takana kulkee päärata ja pohjoispuolella alueellinen kokoojakatu Pukinmäenkaari. Pukinmäen ja Malmin asemat ovat molemmat lähimmillään alle 600 m. päässä.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1981-1987) ja niissä alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, puistoksi sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. Rautatiealue on mukana teknisistä syistä. Rautatiealueella ei tehdä muutoksia.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• Liikennevirasto
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
• kiinteistöviraston geotekninen osasto
• kiinteistöviraston tonttiosasto
• pelastuslaitos
• rakennusvalvontavirasto
• rakennusvirasto
• ympäristökeskus

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kannanotto kohdistui maankäytön tehostamiseen, mikä tukee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n kärkitavoitteiden toteutumista erinomaisesti.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kannanotto kohdistui aluetta palveleviin vesijohtoihin ja viemäreihin. Niitä ei tarvitse siirtää.

Kiinteistöviraston geoteknisen osaston kannanotto kohdistui tontin maaperään ja perustamisolosuhteisiin. Rakennukset voidaan perustaa pääosin maan- tai kallionvaraisesti. Korttelin etelä- ja länsiosien rakentaminen edellyttää todennäköisesti louhintaa. Pohjavesiolosuhteet eivät aiheuta erityisolosuhteita kellarirakentamiselle. Pääradan läheisyys ja kaukolämpötunneli pystykuiluineen tulee huomioida louhinnan ja perustusten suunnittelussa. Pääradan tärinä on huomioitava.

Pelastuslaitoksen kannanotto kohdistui uudisrakennusten paloteknisiin ratkaisuihin, joista tulee laatia erillinen palotekninen suunnitelma, joka hyväksytetään pelastusviranomaisella.

Rakennusviraston kannanotto kohdistui suunnittelualueeseen kuuluvan puistokaistaleeseen. Kaavatyössä olisi hyvä tutkia puistoalueen liittämistä osaksi tonttia. Puiston merkitys viheralueena on arvioitu vähäiseksi.

Ympäristökeskuksen kannanotto kohdistui tontin täydennysrakentamisen kannalta hyvään sijaintiin ja saavutettavuuteen pääradan varrella. Ympäristökeskus kannattaa täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Tontin itäkulmassa kasvavan luonnonsuojelulain nojalla juurineen rauhoitetun mantsurianjalopähkinän elinedellytysten turvaaminen maankäytön tehostuessa pitää selvittää. Jatkosuunnittelua varten tulee selvittää juna- ja katuliikenteen meluhaitat. Rautatieliikenteen tärinä- ja runkomeluhaitat tulee arvioida. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tulee tarkastaa käyttöhistoriatietojen perusteella.

Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevissa viranomaisten kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että on tehty tarpeelliset selvitykset, arvioinnit ja tarkistukset, joiden perusteella on laadittu tarpeelliset kaavamerkinnät ja -määräykset. Rakennusryhmän etäisyyttä suojellusta puusta on kasvatettu.

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kannanotot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevia mielipidekirjeitä saapui 7 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asukastilaisuudessa, puhelimitse ja erillisessä suunnittelijatapaamisessa.

Mielipiteet kohdistuivat pääasiassa rakentamisen määrään ja liikennejärjestelyihin. Tontin tehokkaampaan rakentamiseen suhtauduttiin pääasiassa myönteisesti. Kaupunkirakenteen tehostamisen määrää pidettiin sopivana. Uuden rakentamisen niveltymistä naapurustoon pidettiin hyvänä. Epäilyä ja huolta aiheutti uuden rakentamisen ja tulevien asuntojen määrän suhde vakiintuneeseen pientalojen vehreään maisemaan ja nykyisten asukkaiden olosuhteisiin. Todettiin, että yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi, asumiseen. Tontin pihajärjestelyjä atriumtaloratkaisuineen ei pidetty hyvinä. Talojen julkisivuarkkitehtuuria vierastettiin. Tonttiliittymän sijainti Asteritien puolella jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Liikenteen lisääntyminen rakennusaikana ja sen jälkeen, pysäköintipaikkojen riittävyys ja turvallisuuskysymykset Asteritien ja Ukkostien suunnalla huolettivat, koska lähialueella on kaksi päiväkotia ja paikoitellen näkemäesteitä sekä huolimattomasti pysäköityjä autoja. Kevyen liikenteen yhteydelle Pukinmäenkaaren puolelle nähtiin myös tarvetta. Todettiin, että juurineen suojellun luonnonmuistomerkin Mantshurian jalopähkinäpuun ja muidenkin arvokkaiden puiden elinolosuhteiden säilymisen edellytykset tulisi selvittää. Rakennustyö, louhinta ja räjäytykset voivat vaurioittaa puita ja naapuritaloja. Pukinmäki-seura totesi, että tontilla on paikallishistoriallista arvoa ja kerrostumia mm. tanssikoulun ja pienimuotoisen teollisen toiminnan muodossa. Jatkossa tätä historiaa voisi mahdollisesti hyödyntää.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä siten, että on laadittu tarpeelliset selvitykset ja arvioinnit. Näiden perusteella on laadittu tarpeelliset kaavamerkinnät ja -määräykset. Rakennusten etäisyyttä suojellusta puusta on kasvatettu.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipidekirjeet sekä vuorovaikutusraportti ovat liitteenä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamiseen liittyvästä Asterintien katualueen muutoksista aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa arviolta 150 000 euroa.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Liikennevirasto
• Museovirasto
• Uudenmaan ELY-keskus
• Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL)
• kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto
• pelastuslautakunta
• rakennuslautakunta/rakennusvalvontavirasto
• yleisten töiden lautakunta/rakennusvirasto
• ympäristölautakunta/ympäristökeskus
• sekä muut mahdolliset tahot

Kaavaehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kiinteistövirasto käynnistänee kaupunginhallituksen 9.6.2014 (§ 685) tekemän päätöksen mukaisen maankäyttösopimusmenettelyn yksityisten maanomistajien kanssa.

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Rakennusvirasto 22.9.2016

Lisätiedot

Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335

Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 21.9.2016

Lisätiedot

Harri Ruotsala, projektipäällikkö, puhelin: 310 70871

Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 09.09.2016 § 25

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

This decision was published on 19.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 216, 217, 218, 219, 220, 221, 222, 223, 224, 225, 226, 227, 228, 229, 230, 231, 232, 233, 234, 235, 236, 237, 240, 242, 243, 244, 245, 246 ja 247 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 220 (Kustannusten osalta), 222 (Kustannusten osalta), 228 (Kustannusten osalta), 229 (Kustannusten osalta), 230 (Kustannusten osalta) ja 231 (Kustannusten osalta) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.