Ruskeasuon (16.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12591, Huopalahdenportti

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos koskee Pikku Huopalahden pohjoisosassa sijaitsevaa Helsingin yliopiston kampusaluetta sekä katu- ja puistoalueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa yliopiston hammasklinikan ja oikeuslääketieteen laitoksen purkamisen ja Huopalahdenportin uuden asuinalueen rakentamisen.

Tavoitteena on toteuttaa uusi, monipuolinen ja urbaani asuinalue Mannerheimintien varteen, joka tukeutuu nykyisiin, hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.

Uutta asuntokerrosalaa on 101 850 k-m2. Toimitilakerrosalaa on 7 100 k-m2, josta 2 500 k-m2 saa käyttää päivittäistavarakaupan rakentamiseen. Alueelle saa rakentaa päiväkodin noin 140 lapselle (1 400 k-m2). AK-, AL- ja YL-kortteleiden keskimääräinen korttelitehokkuus on noin e=2,86. Asukasmäärän lisäys on noin 2 500.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7013), jonka mukaan asuinalueen liikennettä varten rakennetaan uusi katuyhteys alueen läpi Mannerheimintieltä Kytösuontien kautta Korppaanmäentielle.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Mannerheimintien pohjoispää muuttuu tiiviiksi rakennetuksi kaupunkibulevardiksi Vihdintielle asti. Uusi kantakaupunkimainen asuinalue vaikuttaa myönteisesti kaupunkikuvaan ja tuo lisää asukkaita ja palveluita Pikku Huopalahden pohjoisosaan.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Helsingin yliopiston hammasklinikka ja oikeuslääketieteen laitos sekä niihin liittyvät pysäköintialueet sijaitsevat nykyisellä ns. Ruskeasuon kampuksella. Suunnittelualueen rakentamattomat osat ovat pääosin luonnonmukaisia ja puustoisia. Suunnittelualue rajautuu Pikku Huopalahden asuinalueeseen sekä Mannerheimintien ja Vihdintien vilkasliikenteisiin väyliin. Mannerheimintien itäpuolella on korkeiden toimisto- ja hotellirakennusten rivistö. Kytösuontie on päättyvä katu, joka palvelee yliopiston työntekijöitä ja asiakkaita sekä Pikku Huopalahden pohjoisosan nykyisiä asukkaita. Suunnittelualueen luoteiskulma liittyy Puutarhurinlehdon puistoalueeseen, jonka poikki kulkee Pikku Huopalahteen laskeva Haaganpuro.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1987, jossa valtaosa muutosalueesta on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Pienillä osa-alueilla on voimassa neljä asemakaavaa vuosilta 1937, 1942, 1971 ja 1999.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt omistavat tontin 16742/2. Puisto- ja katualueet, Kytösuontien varrella olevat LPA-tontit sekä suojaviheralue ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta on arvioitu aiheutuvan kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa ja siitä koituu maanomistajalle merkittävää hyötyä. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 26.11.2019 – 2.1.2020

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 19.11.2019 ja lautakunta päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 6 muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaupunkikuvaan ja katunäkymiin, 1. maailmansodan linnoituslaitteiden jäänteisiin, lähialueen historiaan, alueen luontoarvoihin, puistoalueisiin, Kytösuontien kunnostukseen, liikenteeseen ja vieraspysäköintiin sekä työmaanaikaisiin haittoihin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaava-alueen lähellä sijaitsevaan Helen Oy:n huippu- ja varalämpökeskuksen toimintaan ja mahdollisiin vaaratilanteisiin tulipalon sattuessa, vesi-ja viemärijohtojen johtokujaan, vesihuoltolinjojen huomioon ottamiseen alueen suunnittelussa ja toteutuksessa, johtosiirtojen kustannuksiin, korkean rakentamisen maisemallisiin vaikutuksiin sekä muutosalueella sijaitseviin linnoituslaitteiden jäänteisiin.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Museovirasto
• Tukes

Helen Oy:llä, Helen Sähköverkko Oy:llä, Helsingin Seudun liikenne-kuntayhtymällä (HSL), kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ollut lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Asemakaavan nähtävilläolon jälkeen kaupunki jatkoi neuvotteluita Kytösuontien alueelta poistuvista LPA-alueista Kytösuon Pysäköinti Oy:n kanssa. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen vieressä olevan asemakaava-alueen 9090 nykyiset LPA-alueet. Kaupunki on vuokrannut LPA-alueet Kytösuontien Pysäköinti Oy:lle joka hallinnoi LPA-alueita ja vuokraa autopaikkoja alueen taloyhtiöille. Kytösuontien ja sen varrella olevien LPA-alueiden muutoksen vuoksi asemakaava-alueen 9090 velvoitepaikkoja jää uupumaan n. 30 kpl. Kaavaehdotusta on nähtävilläolon jälkeen muutettu siten, että LPA-tontille 16754/2 on mahdollistettu rakentaa 2-tasoinen pysäköintilaitos, johon puuttuvat velvoitepaikat saa sijoittaa.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen LPA-alueen muutoksen lisäksi muita vähäisiä muutoksia. Kaikki tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

This decision was published on 14.09.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §