Pohjois-Pasilan Eteläisen Postipuiston asemakaavan (nro 12565) muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.4.2023 (87 §) Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutoksen nro 12565. Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila, Keski-Pasila) kortteleita 17097–17102 sekä katu-, puisto- ja rautatiealueita.

Kaupunki vastaanotti 22.5.2023 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) 17.5.2023 päivätyn maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen kaavasta. MRL:n mukaan oikaisukehotuksen johdosta kaupunginvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

Oikaisukehotusmenettely edellyttää, että valtuusto joko muuttaa kaavaa oikaisukehotuksen johdosta tai päättää, ettei asemakaavan hyväksymispäätöstä muuteta. Kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun näkemyksen mukaan asemakaavan määräyksiä voidaan täydentää oikaisukehotuksen johdosta. Palvelu esittää, että 12.3.2019 päivättyä ja 25.2.2020 muutettua asemakaavan muutosta nro 12565 muutetaan lisäämällä kaavakarttaan kortteleita 17137 (tontit 2 ja 3) ja 17138 (tontit 1 ja 2) koskevat merkinnät, joilla osoitetaan ne julkisivut ja asunnot, joihin kohdistuu seuraava lisättävä asemakaavamääräys: ”Merkinnän osoittamalla välillä kaikkien asuntojen tulee avautua melulta suojassa olevan sisäpihan suuntaan.”

ELY-keskuksen oikaisukehotus

ELY-keskus toteaa, että pelkästään rantaradalle aukeavien asuntojen kohdalla keskiäänitaso päivällä on 64–66 dB ja enimmäistasot 84 dB. Junaliikenne rantaradalla on hyvin tiheää. Korkeat enimmäistasot vaikuttavat terveyden lisäksi myös merkittävästi asuntojen viihtyisyyteen ja mahdollisuuksiin tuulettaa asuntoa melun takia.

Ratapihan ja Postiljooninkadun suuntaan aukeavien asuntojen kohdalla keskiäänitasot päivällä ovat 63–66 dB ja yöllä 57–61 dB. Lisäksi julkisivuihin kohdistuu raitiotieliikenteestä tai ratapihan toiminnoista 84–86 dB enimmäistasot. Korkeat keskiäänitasot sekä usein toistuvat voimakkaat enimmäistasot vaikuttavat terveyden lisäksi myös merkittävästi asuntojen viihtyisyyteen ja mahdollisuuksiin tuulettaa asuntoa melun takia. Lisäksi on huomioitava, että ratapihan toimintoihin liittyy runsaasti sellaisia häiriötekijöitä, joita on lähes mahdoton mallintaa tai arvioida etukäteen, mutta jotka todennäköisesti lisäävät melutapahtumien lukumäärää sekä vaikuttavat merkittävästi alueen ja ko. kortteleiden asuntojen viihtyisyyteen negatiivisella tavalla.

Edellä kerrotun perusteella ELY-keskus katsoo, että kaava-alueen vaativissa meluolosuhteissa asuntojen tulee avautua myös valtioneuvoston ohjearvot alittavaan suuntaan, mikäli julkisivun osalle kohdistuu 65 dBA tai yli keskiäänitaso. Kaavaan tulee lisätä tätä koskeva yleismääräys.

ELY-keskus tuo esiin, että kyseessä on uudisrakentamiskohde, joten talosuunnittelulla pystytään minimoimaan asukkaille aiheutuva terveyshaitta. ELY-keskus vaati asemakaavaa oikaistavaksi edellä esitetyn mukaisesti niin, että asunnot avautuvat myös valtioneuvoston ohjearvot alittavaan suuntaan edellä mainituissa tilanteissa.

Perustelut kaavan muuttamiselle

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena on, että alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 800 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Kaava alue on osa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka jatkuu Metsäläntielle saakka.

Eteläisen Postipuiston aluetta suunnitellaan Helsingin yleiskaavan 2016 mukaisesti sekoittuneeksi liike- ja palvelukeskustaksi sekä asuntopainotteiseksi kantakaupunkialueeksi. Alueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan alue on yksinomaan toimitilarakennusten korttelialuetta. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut miltään osin.

Eteläisen Postipuiston asemakaava-alueen eteläosaan on suunniteltu alueen liikekeskusta. Alueen päivittäistavarakauppa sijaitsee asemakaavassa Sähketorin laidalla, ja sen päällä on asuinrakentamista. Lähinnä asemaa sijaitsevissa rakennuksissa tulee asemakaavan mukaan olla liiketilaa maantasokerroksessa.

Tuleva toimitilarakentaminen sijoittuu hyvin tiiviisti aseman yhteyteen ja radan varteen. Se muodostaa vastinparin Ilmalan aseman eteläpuolella sijaitsevalle Ilmalanrinteelle. Kaikkein eteläisimmässä kärjessä toimitilatontilla voi olla hotelli.

Asuinkorttelit sijoittuvat asemakaavassa alueen keskiosaan ja Keskuspuiston reunaan. Lähes umpinaiset korttelit henkivät kantakaupunkimaisuutta. Rakennukset ovat vaihtelevan korkuisia korostaen katutilan näkymiä ja päätteitä. Asuinkortteleissa on kansipihoja, joiden alla on pysäköintiä. Kortteleissa on myös maanvaraisia pihan osia, joille voi istuttaa suuria puita.

Alueen keskellä kulkee kävelypainotteinen katu (Kustinpolku), joka ulottuu Ilmalan asemalta koko Pohjois-Pasilan nauhakaupungin halki pohjoiseen. Kävelykadun urbaani tilasarja tuottaa mielenkiintoisia näkymiä.

Kustinpolulta johtaa hoidettu puistoakseli, Eckerönpuisto, Keskuspuistoon. Puiston eteläreunalla on päiväkoti, jonka leikkipiha rajautuu puistoakseliin. Ympäröivät korkeammat korttelit reunustavat puistoa, matalaa päiväkotirakennusta sekä leikkipihaa.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6923), jonka mukaan alueen katuverkko rakentuu ratapihan reunaa kulkevan alueellisen kokoojakadun (Postiljooninkadun), asemalle ja palveluihin johtavan paikallisen kokoojakadun (Sähkekadun) sekä alueen sisäosassa kiertävän tonttikatulenkin (Filatelistinkatu - Postisoudunkatu) varaan. Alueella varaudutaan raitiotiehen Sähkesiltaa ja Sähkekatua pitkin Postiljooninkadulle. Alueen eteläreunalla on pyöräilyn laatukäytävä, joka johtaa etelästä Rantaradan vartta kohti Haagaa ja Pitäjänmäkeä.

Yksi kaavaratkaisun lähtökohta on säilyttää Postin toimistotalo nykyisellä paikallaan. Kaavamerkintä muuttuu Y-1:stä KTY:ksi, mikä sallii talon käyttötarkoituksen nykyisten postitoimintojen sijaan laajemmin kaikkeen toimistotyyppiseen työhön.

Asemakaava-alueen eteläosassa Sähketorin ja Ilmalan aseman kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota luontevien jalankulkuyhteyksien järjestämiseen asemalaiturille samoin kuin Sähketorin ja Postiljooninkadun välille.

Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on AK-tonttien osalta e=3,0 ja KTY-tonttien osalta e= 5,5.

Kaava-alueelta on laadittu kattava ympäristömeluselvitys, jossa on mallintamalla selvitetty ulko-oleskelualueille ja rakennusten julkisivuille kohdistuvat melutasot, jotka aiheutuvat tie- ja raideliikenteestä sekä ratapiha-alueelle sijoittuvasta toiminnasta. Ratapiha-alueen melulähteinä arvioitiin esimerkiksi tasoristeys ja junasiirtohälyttimet sekä alueella mahdollisesti talvisin lumenaurauksessa toimiva kuormaaja, joiden melupäästöt oli mitattu alueelta aiemmin laadittujen meluselvitysten yhteydessä.

Selvitysten tulosten perusteella kaavassa on annettu äänitasoerovaatimukset, joilla on varmistettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 annettujen melutason ohjearvojen alittuminen asuntojen sisätiloissa. Lisäksi asuinrakennusten julkisivuille määrättyjen äänitasoerovaatimusten mitoitusperusteena on käytetty meluselvityksessä esitettyjen suositusten mukaisesti arvoja LAmax 45 dB (raideliikenteen enimmäisäänitaso asuintiloissa yöllä) sekä LAeq 25 dB (kuormaajan pienitaajuinen melu asuintiloissa yöllä). Meluselvityksen mukaan edellä kuvatuin perustein annetut äänitasoerovaatimukset mahdollistavat huonetilojen vapaan sijoittelun asuinrakennusten sisällä, sillä äänitasoerovaatimukset on annettu ohje- ja suositusarvojen mukaisesti.

Asemakaavamääräyksellä on varmistettu melutason ohjearvojen saavuttaminen myös leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla sekä oleskeluparvekkeilla. Meluselvityksen mukaan umpinaiset asuinkorttelit muodostavat melulta hyvin suojatut sisäpihat, joilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona sekä päivällä että yöllä. Oleskeluparvekkeet on mahdollista sijoittaa tai tarvittaessa suojata siten, että niillä saavutetaan melutason ohjearvot.

Lisäksi asemakaavaa varten on laadittu myös mittauksiin perustuva runkomelu- ja tärinäselvitys, jonka perusteella kaavassa on annettu jatkosuunnittelumääräyksiä runkomelun ja tärinän huomioon ottamiseksi.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista, ja on oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Vastaus oikaisukehotukseen

Asemakaavoituspalvelu katsoo, että kaupunginvaltuuston 5.4.2023 hyväksymä asemakaavan muutos täyttää hyväksytyssä muodossaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä. Kaavamääräyksillä on varmistettu melutason ohjearvojen saavuttaminen sisällä asunnoissa ja ulkona leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla sekä oleskeluparvekkeilla. Julkisivujen äänitasoerovaatimusten määrittelyssä on lisäksi otettu huomioon tavanomaisten päivä- ja yöajan keskiäänitasojen lisäksi lyhytaikaisten melutapahtumien keskiäänitasot, melutapahtumien enimmäisäänitasot ja pienitaajuinen melu sekä näille sovellettavat sisämelun ohje- ja suositusarvot. Tällä menettelytavalla nimenomaan mahdollistetaan huonetilojen vapaa sijoittelu rakennusten sisällä ja varmistetaan asumisen terveellisyys sekä hyvä asuinviihtyisyys myös niissä tilanteissa, joissa asunto avautuu ainoastaan melulähteen suuntaan.

Helsingin kaupungilla ja kaava-alueen maanomistajilla on tavoitteena edistää alueen asemakaavan mukaista toteutumista ja mahdollistaa alueen esirakentaminen tulevien vuosien aikana. Asemakaavan muutos pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti lainvoimaiseksi. Lisäviivästyksien välttämiseksi asemakaavoituspalvelu esittää asemakaavaan oikaisukehotuksessa esitettyä vaatimusta vastaavaa muutosta. Asemakaavoituspalvelu on 6.9.2023 lisännyt asemakaavakarttaan

• kortteleihin 17137 (tontit 2 ja 3) ja 17138 (tontit 1 ja 2) merkinnän osoittamaan ne julkisivut, joihin kohdistuu asemakaavan meluselvityksen perusteella keskiäänitaso ≥ 65 dB, ja merkintään liittyvän määräyksen: ”Merkinnän osoittamalla välillä kaikkien asuntojen tulee avautua melulta suojassa olevan sisäpihan suuntaan.”

Kaavaselostusta on päivitetty vastaavasti. Kaavan meluselvitys osoittaa, että kortteleiden sisäpihoilla ja niiden suuntaan avautuvilla julkisivuilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

Oikaisukehotuksen johdosta tehtävää muutosta ei ole pidettävä ennakkotapauksena tällaisen suunnittelukysymyksen tai sitä koskevan laintulkinnan osalta.

Hyväksytty asemakaava luo terveellisyydelle, turvallisuudelle ja viihtyisyydelle edellytykset, joita ehdotettu muutos parantaa entisestään. Ehdotettu kaavamerkinnän ja siihen liittyvän kaavamääräyksen lisääminen ei muuta asemakaavaa olennaisesti, eikä sen vuoksi ole tarpeen asettaa asemakaavaa ehdotuksena uudelleen nähtäville. Merkinnän ja määräyksen vastaavuus oikaisukehotuksessa esitettyyn vaatimukseen on käyty läpi ELY-keskuksen kanssa järjestetyssä työneuvottelussa.

Asemakaavan muutos esiteltiin ELY-keskukselle 7.6.2023 pidetyssä kokouksessa, jossa todettiin yllä esitetyn, määrätyille julkisivuille ja asuntoihin kohdennetun muutoksen asemakaavassa takaavan riittävän melusuojan. Kohdennettu kaavamääräys tuottaa kokonaisuudessaan paremman lopputuloksen kuin oikaisukehotuksen mukainen alkuperäinen vaatimus yleismääräyksestä.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä 5.4.2023 (87 §) ei valitettu. MRL:n 196 §:n mukaan Uudenmaan ELY-keskuksella on oikeus hakea muutosta nyt käsiteltävänä olevaan päätökseen siinä tapauksessa, ettei se tyydy kaupunginvaltuuston uuteen päätökseen. Muilla on muutoksenhakuoikeus vain siltä osin kuin 5.4.2023 hyväksyttyä kaavaa on tällä päätöksellä muutettu.

Kaupunginvaltuusto 05.04.2023 § 87

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

Kaupunginhallitus 13.03.2023 § 164

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 25.02.2020 § 98

Esitys

Käsittely

12.03.2019 Ehdotuksen mukaan

31.10.2017 Ehdotuksen mukaan

24.10.2017 Pöydälle

Sosiaali- ja terveystoimiala 16.1.2020

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.1.2020

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 01.02.2019 § 4

29.08.2017 Ehdotuksen mukaan

Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Maa- ja kallioperä 19.6.2017

05.04.2017 Käsitelty

31.01.2017 Ehdotuksen mukaan

17.01.2017 Ehdotuksen mukaan

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Infra- ja kalustoyksikkö 12.12.2016

22.11.2016 Ehdotuksen mukaan

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 18.3.2016

Rakennusvirasto 2.3.2016

31.3.2014 Lausunto annettu

7.4.2014 Lausunto annettu

Esittelijä

Lisätiedot

Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276

Anna-Maija Sohn, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37448

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250

Harri Verkamo, projektinjohtaja (liikenne), puhelin: 310 37127

Lankiniemi Valtteri, insinööri, puhelin: 310 22467

Inka Lappalainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 21344

This decision was published on 29.09.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §