Detaljplan och detaljplaneändring för Fallkullakilen (nr 12380)
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna dels detaljplan för en del av kvarteret nr 38339, gatuområden och områden för närrekreation i 38 stadsdelen (Malm, Malms flygfält), delar av kvarteren nr 39282 och 39284, gatuområden och områden för närrekreation i 39 stadsdelen (Staffansby, Mosabacka) och gatuområde i 41 stadsdelen (Storskog, Parkstad), dels detaljplaneändring för tomten nr 2 i kvarteret nr 38332 och gatu-, park-, skyddsgrön- och järnvägsområden i 38 stadsdelen (Malm, Malms flygfält), kvarteret nr 39312 och gatu-, park-, skyddsgrön- och järnvägsområden i 39 stadsdelen (Staffansby, Mosabacka), gatu- och järnvägsområden i 41 stadsdelen (Storskog, Parkstad) och stadsdelsgränsen enligt ritning nr 12380, daterad 26.4.2016 och ändrad 28.3.2017, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. Nya kvarter med numren 38339 och 39280–39284 bildas.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Bostäder för ca 1 250 boende har planerats nära Mosabacka station. Det nya bostadsområdet omfattar urbana bostadskvarter för flervåningshus i 4–8 våningar. En tomt för en dagligvarubutik har planerats vid ingången till stationen. Fokus har under planeringen särskilt legat på att skapa en bra miljö för gående och cyklister och på att organisera dagvattenhanteringen på ett sätt som främjar stadsbilden.
Det får byggas ny våningsyta på 52 000 m² på bostadstomterna. Minst 600 m² av denna våningsyta ska bestå av affärslokaler. Dessutom får det byggas affärslokaler på 1 200 m² vy i kvartersområdet för affärsbyggnader. Exploateringstalet varierar mellan 0,98 och 2,01 men är ca 1,8 på största delen av tomterna.
Markanvändningen vid stationen effektiviseras betydligt när detaljplanen genomförs. Att byggande sker nära stationen är fördelaktigt för staden eftersom den effektiva kollektivtrafiken kan utnyttjas. Det finns redan ett servicenät och infrastruktur i närheten av området. Två parkeringsanläggningar och en butik har planerats på platser som är utsatta för buller, vibrationer, stomljud och luftföroreningar.
Detaljplanelösningen strider inte mot de riksomfattande målen för områdesanvändningen eller delgeneralplanen med rättsverkningar, och den bidrar till att stadens strategiska mål nås. Detaljplanelösningen är dessutom i överensstämmelse med målen i den nya generalplanen (stadsfullmäktige 26.10.2016).
Flera detaljplaner gäller för området: nr 5343 från 1964, nr 7406 från 1976, nr 7779 från 1978, nr 9855 från 2000 och nr 9974 från 1995. Norra delen av planeringsområdet, vilken gränsar till Storskogsvägen, saknar detaljplan. Nordöstra hörnet är delvis järnvägsområde och skyddsgrönområde. En del av området utmed stambanan är park. Mellan Lavvägen och området reserverat för en bana finns skyddsgrönområde. Grönområdena har stråk och öppna diken men är i övrigt oanlagda.
Staden får genom detaljplanelösningen investeringskostnader på sammanlagt ca 15 mn euro i prisnivån i januari 2016 (exklusive moms). Kostnaderna fördelar sig på följande sätt:
| Grundberedning och ledningsflyttningar | 5 mn euro |
| Gator och trafikområden | 6 mn euro |
| Broar | 1 mn euro |
| Parker och rekreationsområden | 1 mn euro |
| Stickelbackabäcken och dagvattenbassänger | 2 mn euro |
| Sammanlagt | 15 mn euro |
Kostnaderna för att bygga den nya våningsytan uppgår till ca 280 euro/m². Byggrätten medför inkomster för staden när denna säljer och utarrenderar tomter. Inkomsterna beräknas till ca 25 mn euro.
Planeringsfaser och växelverkan
Staden tog själv initiativet till detaljplanelösningen. Största delen av marken är i stadens ägo. En del av marken utmed banområdet är i statens ägo. Parkeringstomten 38332/2 är utarrenderad till Helsingin Asumisoikeus Oy.
Deltagandet och växelverkan arrangerades i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.
Detaljplaneförslaget hölls offentligt framlagt 20.5–20.6.2016. En anmärkning framställdes, och två skrivelser kom in utanför den tid detaljplaneförslaget hölls framlagt.
Anmärkning och skrivelser
Det påpekas i anmärkningen att området norr om Storskogsvägen är utsatt för trafikbuller från gatan. Enligt den ena skrivelsen bör möjligheten till en spårförbindelse österut bevaras, och enligt den andra bör vattenkvaliteten och livsbetingelserna för öring tryggas i Stickelbackabäcken.
Utlåtanden
Utlåtanden om detaljplaneförslaget gavs av Helen Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Trafikverket, bostadsproduktionsbyrån, affärsverket HST, fastighetsnämnden, idrottsverket, ungdomscentralen, utbildningsverket, räddningsnämnden, byggnadstillsynsverket, social- och hälsovårdsverket, barnomsorgsverket, nämnden för allmänna arbeten och miljönämnden.
Trafikverket vill bevara möjligheten till fler spår i det område norr om Mosabacka station som förvaltas av verket.
Utlåtandet från byggnadstillsynsverket handlar bl.a. om parkeringen och anvisningar för byggplaneringen.
Nämnden för allmänna arbeten motsätter sig en supercykelväg utmed Stickelbackabäcken och tar upp behovet av bullerbekämpning.
Räddningsnämnden framhåller att räddningsvägarna på innergårdarna bör planeras antingen så att genomfart är möjlig eller så att räddningsfordonen kan vända på gårdarna.
Miljönämnden anser med tanke på det kraftiga bullret att detaljplanebestämmelserna bör kompletteras så att bostäder inte får vetta enbart mot stambanan eller Storskogsvägen.
Utlåtandet från bostadsproduktionsbyrån gäller bl.a. byggnadsytor, affärslokaler, gemensamma lokaler, räddningsmöjligheter och parkering.
Fastighetsnämnden påpekar att detaljplanen kräver ett markavtal mellan staden och staten och att det arrendeområde som består av den i den gällande detaljplanen angivna tomten 38332/2 måste ändras.
Ingenting särskilt lyfts fram i de andra utlåtandena. Helen Ab, barnomsorgsverket, social- och hälsovårdsverket, utbildningsverket, ungdomscentralen, idrottsverket och affärsverket HST meddelar att de inte har något att säga.
Utlåtandena finns i sin helhet i beslutshistorien och refereras i rapporten över växelverkan (bilaga 3). Genmälena ingår i sin helhet i rapporten.
Ändringar i förslaget till detaljplan och detaljplaneändring
Det som tas upp i anmärkningen, skrivelserna och utlåtandena har beaktats i ändamålsenliga delar förutsatt att saken inte strider mot detaljplanemålen. Ändringarna beskrivs närmare i avsnittet Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet i detaljplanebeskrivningen (bilaga 2).
Ändringarna är inte väsentliga, och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt.
Beslutsförslaget är i överensstämmelse med en justerad framställning från stadsplaneringsnämnden.
Kaupunginhallitus 29.05.2017 § 609
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi, Malmin lentokenttä) osaa korttelia 38339 sekä katu- ja lähivirkistysalueita, 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) osaa kortteleita 39282 ja 39284 sekä katu- ja lähivirkistysalueita sekä 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) katualuetta koskevan asemakaavan sekä 38. kaupunginosan (Malmi, Malmin lentokenttä) korttelin 38332 tonttia 2 sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja rautatiealueita, 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila), korttelia 39312 sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja rautatiealueita, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola), katu- ja rautatiealueita sekä kaupunginosan rajaa koskevan asemakaavan muutoksen 26.4.2016 päivätyn ja 28.3.2017 muutetun piirustuksen numero 12380 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit 38339 ja 39280 - 39284.
Esittelijä
Lisätiedot
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.03.2017 § 154
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 26.4.2016 päivätyn ja 28.3.2017 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12380 hyväksymistä. Asemakaava koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Malmin lentokenttä) osaa korttelia 38339 sekä katu- ja lähivirkistysalueita, 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) osaa kortteleita 39282 ja 39284 sekä katu- ja lähivirkistysalueita sekä 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) katualuetta. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Malmin lentokenttä) korttelin 38332 tonttia 2 sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja rautatiealueita, 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila), korttelia 39312 sekä katu-, puisto-, suojaviher- ja rautatiealueita, 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola), katu- ja rautatiealueita sekä kaupunginosan rajaa (muodostuvat uudet korttelit 38339 ja 39280–39284).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
26.04.2016 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Johanna Mutanen, arkkitehti, puhelin: 310 37299
Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285
Juha Ruonala, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37416
Anu Lämsä, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu ja hulevedet, puhelin: 310 37479
Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu/melu ja tärinä, puhelin: 310 37311
Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu/geotekniikka, puhelin: 310 37325
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu/kunnallistekniikka, puhelin: 310 37251
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu/kaavatalous, puhelin: 310 37252
Kiinteistölautakunta 25.08.2016 § 352
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Fallkullan Kiilaa koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12380 seuraavan lausunnon:
Lautakunta toteaa, että kaupunki omistaa kaavamuutoksen kohteena olevan alueen lähes kokonaan. Suomen valtio omistaa muutosalueeseen kuuluvan maapohjan junaradan sekä sen välittömään läheisyyteen ulottuvan alueen osalta.
Muutosehdotus mahdollistaa alueen asuntotonteille uutta kerrosalaa 53 200 k-m², josta vähintään 600 k-m² tulee rakentaa liiketiloiksi. Liikerakennusten korttelialueella on 1 200 k-m² liiketilaa. Nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukainen käyttötarkoitus muuttuisi puistoalueesta pääosin asuinkäyttöön.
Asemakaavan muutosalueeseen ei kohdistu varauksia.
Kaavan toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyitä kaupungin ja Suomen valtion välillä. Lisäksi nykyisen kaavan mukaisen tontin 38332/2 vuokra-alue on muutettava.
Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.
Esittelijä
Lisätiedot
Tuukka Toropainen, kiinteistölakimies, puhelin: 09 310 34244
Asuntotuotantotoimisto 1.8.2016
Fallkullan kiilan alueella ratavarauksesta luopuminen on mahdollistanut uusien asuinkortteleiden kaavoittamisen pääradan ja Suurmetsäntien rajaamalle kolmiomaiselle peltoaukealle nykyisen kaupunkirakenteen jatkoksi. Tämän hetken alustavan tiedon mukaan valtaosa uusista tonteista olisi tulossa ATT:n rakennutettavaksi: korttelit 39281 – 39284 kokonaisuudessaan sekä korttelin 39280 tontit 1 - 3 ja korttelin 39312 tontti 4. Lausunto koskee ainoastaan näitä osia kaava-alueesta.
AK-tonteille on tarkoitus toteuttaa kohtuuhintaista asumista eri hallintamuotoihin: vuokra-, asumisoikeus- ja puolihitas-asuntoja. Pysäköinti on pääosin keskitetty LPA-tonteille kolmikerroksisiin pysäköintilaitoksiin. Kaava-alue on savimaata, joten rakennuksiin on tehtävä paaluperustus ja piha-alueille stabilointi. Rakennuskustannusten kannalta on edullista, että pehmeälle maaperälle on kaavoitettu suhteellisen tehokkaita kortteleita, joissa asuinrakennusten kerrosluku valtaosin on viisi tai enemmän.
Kaareva ja säteittäinen katuverkko tuottaa vaihtelevan muotoisia asuinkortteleita, joissa rakennusalat kiertävät tontin laitoja. Myös rakennusalojen syvyysmitta vaihtelee voimakkaasti. Olisi asuntosuunnittelun kannalta toivottavaa, että rakennusala kapeimmillaankin mahdollistaisi normaalin yhteen parvekesuuntaan aukeavan lamellirunkoratkaisun. Mitoituksen lähtökohtana pitäisi olla kauttaaltaan noin 12,5 m syvä lämmin runko, jonka lisäksi tarvitaan parvekevyöhykkeen mitta. Rakennusaloja olisi hyvä tarkistaa ainakin kapeimmissa kohdissa (korttelin 29281 Smoltinkaaren puoleiset sisänurkat ja korttelin 39280 sisänurkka Jäkälätien ja Smoltinkaaren risteyksessä, etenkin näkemäalueen korkeudella) sekä lisäksi kaavamääräystä, joka sallisi pihan puolella parvekkeiden rakentamisen kokonaisuudessaan rakennusalan ulkopuolelle. On hyvä, että katuun kiinni rakentamista edellytetään ainoastaan Smoltinkaaren ja Jokipoikasenkaaren ulkokaarella.
Tiiviissä kaupunkirakenteessa, joka lännessä rajautuu rataan ja pohjoisessa vilkasliikenteiseen väylään, on turvattava edellytykset suunnata asunnot kussakin sijainnissa parhaisiin mahdollisiin näkymiin ja ilmansuuntiin. Esim. korttelissa 39282 pohjoislaidan asunnot parvekkeineen todennäköisesti halutaan avata korttelipihalle, Smoltinkulun varrella taas kadulle. Asunnot tulee voida pelastaa sekä korttelipihoilta että kaikilta katualueilta, myös jalankululle ja pyöräilylle varatulta kaaren osalta sekä Smoltinkululta. Pelastaminen rajoitukset vaikeuttavat nyt erityisesti Joutsenpuiston varren rakennusten suunnittelua: parhaalle paikalle puiston laitaan ja hyvään ilmansuuntaan tulisi voida suunnitella asuntojen parvekevyöhyke ja pelastuspaikat sijoittaa puistoon. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on esimerkiksi järjestää parvekkeiden yhteyteen ylimääräiset poistumisportaat, mutta ratkaisu on kallis, vähentää asumisviihtyvyyttä sekä hukkaa parasta ja näkyvintä julkisivupintaa. Mahdollisuudet sijoittaa pelastusreitti myös puistoon tulisikin vielä selvittää.
Olisi toivottavaa, että kaavamääräyksissä ei ohjattaisi epäsuorastikaan rakennuksen tilaohjelmaa. Asumista palvelevien yhteisten tilojen taas mitoitusta linjaavat virastojen yhteistyönä laadittu ohje ”Yhteistilojen rakennuttaminen asuinrakennushankkeissa” (2015) sekä kohteen erityistarpeet.
Kaavaehdotuksen edellyttämät asuinkortteleihin sijoittuvat liiketilat ovat kooltaan kohtuullisia. Ehdotamme, että kaavamääräys sallisi ko. kerrosalan toteuttamisen vaihtoehtoisesti joko liiketilana tai asuntoon liittyvänä työtilana. Tällä tavoin tilojen käyttöä voidaan toteuttaa monipuolisemmin.
Pysäköintilaitosten vaiheittainen rakentaminen ei liene tarpeen, jos ne tulevaisuudessa palvelevat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ainoastaan ATT:lle mahdollisesti varattavia tontteja. Vaiheittain rakentaminen rajoittaa suunnitteluratkaisuja, nostaa kustannuksia ja aiheuttaa toteutuessaan väistöpaikkojen tarvetta aiempien vaiheiden paikkoja käyttäville. ATT:n tavoitteena on alueen rakentuminen kohtuullisen tiiviissä aikataulussa ja pysäköintilaitosten toteuttaminen kerralla valmiiksi. Tätä tukee myös pysäköintilaitoksiin määritelty viherkattovaatimus. Pysäköintilaitosten ylimmissä kerroksissa voisi riittää autopaikkojen (ei ajoväylien) kattaminen. Kasvualustan paksuuden tarkka määrittely kuuluu rakennussuunnitteluvaiheeseen, etenkin kun Suomen ilmastossa toimivat viherkattoratkaisut eivät vielä ole vakiintuneet.
Tontin 39312/4 pysäköintipaikat on asemakaavassa osoitettu pihakannen alle. Mikäli tontille tulee vuokra-asuntoja, autopaikkatarve on 80% kaavan muutoin edellyttämistä paikoista. Kalliin kansirakenteen vaihtoehtona olisi hyvä olla myös näiden paikkojen sijoitusmahdollisuus LPA-tontin 39280/2 pysäköintilaitokseen. KL-tontin tarvitsema autopaikkamäärä ja asiaan liittyvät rahoitus- ym. yhteisjärjestelyt aikatauluineen ovat tärkeitä lähtötietoja pysäköintilaitoksen tarkempaan suunnitteluun. Kaavaan olisi hyvä lisätä mahdollisuus hyödyntää uudessa ”Asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeessa” mainittu nimeämättömän vuorottaispysäköinnin pysäköintipaikkojen vähennys.
Lisätiedot
Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331
Ympäristölautakunta 28.06.2016 § 231
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.
Asemakaavan suunnittelualue sijaitsee pääradan ja Suurmetsäntien meluvaikutuspiirissä. Osa asuinkäyttöön osoitetuista rakennuksista sijoittuu liikenneväylien välittömään läheisyyteen ja voimakkaalle melualueelle. Asemakaavassa on annettu tonteille määräykset meluhaittojen hallinnasta, jossa melutorjuntaa toteutetaan muun muassa ääneneristävyysvaatimuksilla ja parvekkeiden lasitusmääräyksillä. Myös lentomelu on otettu kaavassa huomioon. Pääradan ja Suurmetsäntien puolella asuinrakennuksiin kohdistuvat melutasot ovat paikoin 70 dB. Voimakkaan melun vuoksi asuntojen ei tule avautua ainoastaan pääradan tai kadun suuntaan. Tältä osin kaavamääräyksiä tulee täydentää.
Esittelijä
Lisätiedot
Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32080
Pelastuslautakunta 14.06.2016 § 79
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12380 (Fallkullan kiila):
Asuinrakennusten sisäpihoille sijoitettavat pelastustiet tulisi suunnitella siten, että reitti on läpiajettava tai sisäpihalla on pelastusajoneuvon kääntömahdollisuus.
Esittelijä
Lisätiedot
Pulmu Waitinen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31237
Yleisten töiden lautakunta 07.06.2016 § 274
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutoksen yhtenä suunnitteluperiaatteena on ollut hulevesien hallinta ja Longinojan ekologisen tilan säilyminen. Tämä on hyvä lähtökohta asemakaavalle.
Kaavaselostuksessa annetut suositukset Longinojan siirron yhteydessä tehtävästä rakennetummasta uomasta ja tonttien vesien johtamisesta Smoltinkulun ja Joutsenpuiston hulevesiaiheisiin tulee selvittää huolellisesti jatkosuunnittelun yhteydessä. Myös uoman muokkauksen vaikutukset Longinojan vedenlaatuun ja taimenkantaan tulee selvittää yhteistyössä ennen toteutussuunnittelun käynnistymistä.
Alueen baanayhteyden toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty Longinojan varren ulkoilureittiä. Suunnitelmaselostuksen liikennesuunnitelmassa baanayhteys on esitetty myös Longinojan varteen. Longinojan lähiympäristön kehittäminen ekologisena käytävänä edellyttää, että ojan ympäristöön jää riittävä vihervyöhyke. Tämän vuoksi rakennettua jalankulun ja pyöräilyn reittiä ei voi tuoda ojan lähelle. Baanayhteydelle sopivampi linjaus tulee löytyvä tällä kohtaa katuverkostosta. Näin paikoin kapea Ojanvarsipuisto virkistysreitteineen säilyy Longinojan suojavyöhykkeenä.
Kaavaselostuksessa on kuvattu alueen esteettömyystasoksi "normaalitaso". Joukkoliikenneasemien ympäristöt ovat esteettömyyden erikoistason aluetta, ja tällä kaava-alueella myös Sammaltori. Muuten alue on esteettömyyden perustason ympäristöä.
Kaavamääräyksissä ei ole määräyksiä rakentamisen toteutusjärjestyksestä. Koska joidenkin rakennuksien melunsuojaus perustuu lähempänä rataa tai Suursuontietä sijaitseviin kortteleihin rakennuksineen, tulee määräyksissä ottaa kantaa toteutusjärjestykseen ja mahdollisiin väliaikaisiin melunsuojaustoimenpiteisiin. On mahdollista, että osa korttelialueista rakentuu myöhemmin. Yleisten töiden lautakunta katsoo, että asemakaavan muutosalueen koilliskulman lähivirkistysalueen meluntorjunta täytyy huomioida jatkosuunnittelun yhteydessä.
Asemakaavan laadinnan yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastossa arvioitiin Fallkullan kiilan rakentamiskustannuksiksi katujen, liikennealueiden ja siltojen osalta 6 miljoonaa, Longinojan siirron ja hulevesijärjestelyjen osalta 2 miljoonaa ja viheralueiden osalta 1 miljoonaa euroa.
Käsittely
Esittelijän muutos: Lisätään kappaleen 6 viimeiseksi virkkeeksi:
- "Yleisten töiden lautakunta katsoo, että asemakaavan muutosalueen koilliskulman lähivirkistysalueen meluntorjunta täytyy huomioida jatkosuunnittelun yhteydessä."
Esittelijä
Lisätiedot
Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Nimistötoimikunta 09.12.2015 § 62
Nimistötoimikunta keskusteli edelleen Tapanilassa sijaitsevan nk. Fallkullan kiilan alueen nimistöstä. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Jokipoikasenkaari–Stirrbågen (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kalat); jokipoikanen = lohen ja taimenen joessa elävä poikanen;
Jokipoikasentie–Stirrvägen (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kalat); liitynnäinen, Jokipoikasenkaaren mukaan;
Joutsenpuisto–Svanparken (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (linnut); liitynnäinen, Joutsentien mukaan;
Sammaltori–Mosstorget (aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (luonnonkasvit); liitynnäinen, Sammalpolun mukaan;
Smoltinkaari–Smoltbågen (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kalat); smoltti = lohen tai taimenen joesta mereen vaeltava poikanen;
Smoltinkuja–Smoltgränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (kalat); liitynnäinen, Smoltinkaaren mukaan;
ja
Smoltinkulku–Smoltgången (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (kalat); liitynnäinen, Smoltinkaaren mukaan.
Purokunnostukset ovat vahvistaneet meritaimenkantaa Longinojassa viime vuosina.
Nimistötoimikunta esittää lisäksi, että Longinojan (Stickelbackabäcken) nimi lisätään uoman nimeksi tekeillä olevan asemakaavaan. Nimistötoimikunta on käsitellyt Longinojan nimiasiaa aiemmin mm. 5.4.2006 ja 12.12.2012.
18.11.2015 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Rakennusvirasto 7.5.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Tapanilan Fallkullan kiilan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 22.5.2015 mennessä.
Kaavamuutosalue sijaitsee Tapanilan aseman itä- ja pohjoispuolella, Malmin, Tapaninkylän ja Suurmetsän kaupunginosien risteyskohdassa. Aluetta rajaavat pohjoisessa Suurmetsäntie, idässä Joutsentie ja Jäkälätie, etelässä Jäkäläpolku ja lännessä päärata. Alueelle on suunnitteilla kerrostalovaltaista asumista sekä mahdollisesti päivittäistavarakauppa aseman sisäänkäynnin läheisyyteen.
Longinoja on yksi tärkeimmistä koillisen alueen ekologisista käytävistä, jonka kunnostamiseen on panostettu viime vuosina. Suunnittelussa tulee tarkastella alueen rakentamisen vaikutuksia vesistöön ja ekologisten yhteyksien säilymiseen myös suunnittelualueen ulkopuolella. Kaavamuutosalueen avo-ojia tulee pyrkiä säilyttämään ja varaamaan niille riittävästi tilaa.
Suunnittelussa tulee tarkastella suunnittelualueen ja mahdollisen Malmin lentokentän rakentamisen yhteisvaikutuksia Longinojan vesistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ekologisiin yhteyksiin.
Alueella tulee kiinnittää huomiota hulevesien hallintaan Helsingin kaupungin hulevesistrategian periaatteiden mukaisesti ja laatia hulevesienhallintasuunnitelma.
Tapanilan aseman liityntäpysäköintitarve ja HSY:n aluekeräyspisteen sijoittuminen on tarkasteltava suunnittelun yhteydessä.
Rakennusviraston yhteyshenkilöt asemakaavan laadinnassa ovat aluesuunnittelijat Anni Tirri ja Petri Arponen.
Lisätiedot
Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
This decision was published on 16.06.2017
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
I ett beslut som gäller godkännande av generalplan, detaljplan och byggnadsordning får ändring genom kommunalbesvär sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av kommunmedlemmarna
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part och andra med rätt att anföra besvär anses har fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Kommunalbesvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut som besvärsskriften gäller
- till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks
- på vilka grunder ändring söks
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandlingen av ärendet.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 09 31036024
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 36045