V 8.11.2017, Kalasataman keskus 2:n asemakaavan muuttaminen (nro 12438)

Asemakaavoituspalvelu on tarkistanut 28.2.2017 päivättyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10593, korttelin 10620 tontin 6 ja korttelin 10621 tontin 6 sekä katualueiden asemakaavan muutosehdotusta nro 12438. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti liitteestä ja kaavaselostuksesta.

Asemakaavoituspalvelun mielestä kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten hallintokuntien kanssa ja niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kalastaman keskuksen kahta tornia, keskuksen länsipuolella sijaitsevia yhtä korttelia ja katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muutoksen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa Lautatarhankadun muuttamisen jalankulku- ja pyöräilykaduksi sekä Festarikujan rakentamisen.

Tavoitteena on Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että toimistotorni muutetaan asuinkäyttöön ja hotellitorni muutetaan toimiston ja huoneistohotellin tarpeisiin. Nykyinen toimitilakortteli muutetaan hotellirakennusten korttelialueeksi ja mahdollistetaan arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttaminen kortteliin. Keskuksen läheisyydessä jalankulun ja pyöräilyn ympäristöä kehitetään.

Uutta asuntokerrosalaa on 10 930 k-m2. Asukasmäärän lisäys on noin 240 asukasta.

Kaavaratkaisu edistää Kalasataman keskuksen sekä viihtyisän ja sujuvan jalankulkuympäristön toteutumista.

Helsingin kaupunki omistaa katualueet ja suunnitellun hotellitontin korttelin 10593. Kalasataman keskuksen korttelialueet ovat osittain kaupungin ja osittain yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja siitä saatiin lausunnot. Esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen läheisyydessä sijaitseviin vaaralliseksi luokiteltaviin kemikaaleja varastoiviin ja käsitteleviin kohteisiin, kaupungille aiheutuviin investointeihin, hälytysajoyhteyksiin, hotellin paloturvallisuuteen ja pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn mahdollistamiseen, huoneistohotellin kaavamääräyksiin, Suvilahden saavutettavuuteen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan, raideliikenteen häiriöttömyyden ja toimintavarmuuden turvaamiseen. Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Muistutuksia ei esitetty.

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteiden mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue sijoittuu rakentuvan Kalasataman keskiöön. Alueella on tällä hetkellä Kalasataman keskuksen työmaa, metroasema, Lautatarhankatu, Junatie sekä Sörnäisten rantatieltä johtavaa luiskaa penkereineen. Joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset Kalasataman metroaseman takia.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 2013–2014) ja niissä alue on merkitty hotellirakennusten ja toimistorakennusten korttelialueeksi sekä katualueeksi. Kalasataman keskuksen maanalaisessa asemakaavassa alue on osoitettu yleisen pysäköintilaitoksen ja väestönsuojelun tiloille.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.2.2017 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 7.4.–8.5.2017.

Muistutukset

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausunnot

Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

• Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL)

• kaupunginmuseo

• kiinteistölautakunta

• pelastuslautakunta

• yleisten töiden lautakunta

• ympäristökeskus

• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto kohdistui alueen läheisyydessä sijaitseviin vaaralliseksi luokiteltaviin kemikaaleja varastoiviin ja käsitteleviin kohteisiin. Yleisten töiden lautakunnan lausunto kohdistui kaavasta kaupungille aiheutuviin investointeihin. Pelastuslautakunnan lausunto kohdistui hälytysajoyhteyksiin, hotellin paloturvallisuuteen ja pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn mahdollistamiseen. Kiinteistölautakunnan lausunto kohdistui huoneistohotellin kaavamääräyksiin. Kaupunginmuseon lausunto kohdistui Suvilahden saavutettavuuteen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan. Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) lausunto kohdistui raideliikenteen häiriöttömyyden ja toimintavarmuuden turvaamiseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) lausunto kohdistui vesihuollon järjestämiseen alueella.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helen Sähköverkko Oy ja ympäristökeskus.

Rakennusvalvontavirasto ei vastannut lausuntopyyntöön. Kaavaehdotuksesta on neuvoteltu rakennusvalvontaviraston kanssa erillisin neuvotteluin.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia, jotka eivät olennaisesti muuta kaavaehdotuksen sisältöä. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä ja kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden, asemakaavan kuvauksen sekä liitteenä olevan seurantalomakkeen osalta.

Vuorovaikutusraportti on liitteenä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Asemakaavan ja sen mukaisten käyttötarkoituksen muutosten toteuttaminen ei edellytä varsinaisia kynnysinvestointeja kaupungilta. Nykyisille katualueille tehtävät muutokset lautatarhankadulla ajoneuvoliikenteestä pyöräilyn ja jalankulun käyttöön voidaan toteuttaa erillisenä kokonaisuutenaan, mikäli pyritään laatutason nostamiseen. Asemakaavamuutosalueella sijaitseva Festarikujan alikulkutunneli voidaan toteuttaa asemakaavasta riippumattomana erillisenä hankkeena. Festarikujasta on laadittu rakennusvirastossa hankesuunnitelma ja asiaa on aiemmin käsitelty yleisten töiden lautakunnassa.

Kaupunki saa tuloja tonttien myymisestä. Tonttien 10620/6 ja 10621/6 (tornit 7 ja 8) määräosien myymisestä on aiemmin sovittu Kalasataman keskuksen toteutussopimuksessa ja käyttötarkoituksen muutoksesta aiheutuvia mahdollisia kauppahinnantarkistuksia käsitellään erikseen. Korttelin 10593 tontista on tehty suunnitteluvaraus ja sen luovutusehdoista sovitaan erikseen.

Jatkotoimenpiteet

Kalasataman keskuksen toteuttamisesta on laadittu erillinen toteutussopimus alueen rakennuttajan ja Helsingin kaupungin kesken, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 (§ 685) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12438 pohjakartan kaupunginosassa 10 Sörnäinen. Pohjakartta täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12438
Kaupunginosa: 10 Sörnäinen
Kartoituksen työnumero: 35/2016
Pohjakartta valmistunut: 5.9.2016
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa:

Kaavoitus-, suunnittelu- ja toteuttamistyössä on kuitenkin huomioitava seuraavat asiat:

Jos edellä mainittuja ei pystytä takaamaan, suunnittelun ja rakentamisen tulee edetä vuorovaikutuksessa liikennelaitoksen edustajien kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa koskien Kalasataman keskus 2 -asemakaavaehdotusta. Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee asiaa perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee korttelia 10593, korttelin 10620 tonttia 6, korttelin 10621 tonttia 6 sekä katualueita. Kaavaratkaisu koskee Kalasataman keskuksen kahta tornia, keskuksen länsipuolella sijaitsevaa yhtä korttelia sekä katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muutoksen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa Lautatarhankadun muuttamisen jalankulku- ja pyöräilykaduksi sekä Festarikujan rakentamisen Junatien alle yhdistämään Suvilahden ja Tukkutorin alueita toisiinsa.

Kaavatilanne

Ympäristöministeriön vuonna 2008 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Vuonna 2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta sekä tiivistettävää aluetta. Helsingin yleiskaavan 2002 mukaan suunnittelualue on pääosin keskustatoimintojen aluetta, Suvilahden alue on merkitty hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Helsingin uudessa vahvistamattomassa yleiskaavassa alue on liike- ja palvelukeskustan aluetta. Alueella on voimassa myös Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava, jonka mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta, palvelujen ja hallinnon aluetta sekä katualuetta. Suvilahden rakennukset on tässä osayleiskaavassa varustettu merkinnällä: ”suojellaan rakennuslainsäädännöllä”. Alueella voimassaolevien asemakaavojen mukaan alue on hotellirakennusten ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä katualuetta.

Suvilahden alueen kulttuurihistorialliset arvot

Kaavamuutosalue rajautuu lounaispuolellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Suvilahden entisen sähkö- ja kaasulaitoksen alueeseen, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Alue on otettu 2000-luvulla kulttuurikäyttöön ja se muodostaa myös festivaalialueen. Suvilahden alue on vakiintunut helsinkiläisen kaupunkikulttuurin keskukseksi.

Kaupunginmuseon lausunto

Kaupunginmuseo on lausunut asiasta aiemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Tuolloin todettiin, että kaavamuutoksen yhtenä tavoitteena tulee olla Suvilahden alueen luonteva liittäminen ympärille kehittyvään kaupunginosaan sekä Suvilahden kulttuurikeskuksen toiminnan edellytysten vahvistaminen.

Kaupunginmuseo katsoo, että Suvilahden saavutettavuuden edistäminen jalankulkijoille ja pyöräilijöille on hyvä asia, koska se edistää samalla sekä Suvilahden että Tukkutorin ja Teurastamon alueen kulttuuriympäristön säilymistä saavutettavuudellaan ja mielekkäällä käyttötarkoituksellaan. Festarikujan rakentamisen yhteydessä tulee huomioida sen sovittaminen Suvilahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja teollisuusympäristöön. Kaasukellon ja sähkövoimalan välinen puistoalue toimii rajaavana suojavyöhykkeenä Sörnäisten rantatieltä Itäväylälle vievälle rampille, joten sen säilyminen Festarikujan rakentamisen yhteydessä on suotavaa.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa suunnitelmiin.

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) Kalasataman keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12438 seuraavan lausunnon:

Suunnitelma kaavaselostuksen mukaan

Asemakaavan muutos koskee korttelia nro 10593, tornitontteja 10620/6 ja 10621/6 sekä katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muutoksen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa Lautatarhankadun muuttamisen jalankulku- ja pyöräilykaduksi sekä Festarikujan rakentamisen.

Tavoitteena on Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että toimistotorni muutetaan asuinkäyttöön ja hotellitorni muutetaan toimiston ja huoneistohotellin tarpeisiin. Nykyinen toimitilakortteli muutetaan hotellirakennusten korttelialueeksi ja mahdollistetaan arkkitehtikilpailun voittaneen hotelliehdotuksen toteuttaminen kortteliin. Keskuksen läheisyydessä jalankulun ja pyöräilyn ympäristöä kehitetään.

Kaavaratkaisun myötä kerrosala säilyy ennallaan, mutta uutta asuntokerrosalaa on 10 930 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 240 asukasta. Tontti 10620/6 mahdollistaa 26-kerroksisen hybriditornin, johon rakennetaan kauppakeskuksen päälle toimistotiloja ja huoneistohotelli. Tontille 10621/6 rakennetaan asuntoja 24-kerroksiseen torniin. Lisäksi tontille on rakennettava tilat päiväkotia varten.

Alueen pysäköinti sijoittuu kokonaisuudessaan keskuksen maanalaiseen yhteiskäyttöiseen pysäköintilaitokseen. Kaavaratkaisu edistää Kalasataman keskuksen sekä viihtyisän ja sujuvan jalankulkuympäristön toteutumista.

Maanomistuksesta ja varaustilanne

Helsingin kaupunki omistaa katualueet ja suunnitellun hotellitontin korttelin nro 10593. Kalasataman keskuksen korttelialueet ovat osittain kaupungin ja osittain SRV:n yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kalasataman keskus on SRV:n projekti samoin kuin suunniteltu 15 000 k-m²:n suuruinen hotellitontti 10593/4 on varattu 31.12.2018 asti SRV:lle kaupunginhallituksen päätöksellä.

Lausunto

Asemakaavan muutos vauhdittaa Kalasataman keskuksen ja sitä ympäröivän alueen toteutumista. Kaavamuutoksen myötä poistuu 12 000 k-m²:n suuruinen toimistotontti, jonka tilalle tulee 15 000 k-m²:n suuruinen hotellitontti. Kalasataman keskuksen ympärillä on voimakasta kysyntää sekä 0hotelleille että toimistoille. Jatkossa Kalasataman toteuttamiskelpoisten toimistotonttien muuttamista hotellikäyttöön tulee harkita entistä tarkemmin, sillä toimistokysyntä ei näytä suuntautuvan pienen kerrostasoalan takia korkeisiin torneihin. Kalasatamassa on tällä hetkellä vireillä lisäksi kaupunkiympäristön toimialan toimitalo, Keskon pääkonttori ja Lindström Investin toimistohankkeita.

AL-tontin huoneistohotellin kaavamääräystä tulisi tarkentaa siten, että se velvoittaa huoneistohotellin rakentamiseen.

Asemakaavaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, joten kaavaehdotuksesta ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa.

Pelastuslautakunta antoi Kalasataman keskus 2 -nimisestä asemakaavan muutoksesta nro 12438 seuraavan lausunnon:

Pelastuslaitokselle tulee mahdollistaa hälytysajoyhteys Lautatarhankatua pitkin metroasemalle ja sähkönsyöttöasemalle.

Kalasatamakeskuksen länsipuolinen hotellirakennus on metrimääräisen korkeutensa puolesta sellainen, että paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn mahdollistamiseksi rakennus on varustettava seuraavilla järjestelyillä:

Rakennus on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla.

Yksi rakennuksen hisseistä on varustettava laittein, jotka mahdollistavat hissin käytön tulipalotilanteessa. Hissin kori on mitoitettava paarikuljetukseen sopivaksi.

Rakenteellista paloturvallisuutta ja pelastushenkilöstön toimintakykyä koskeva jatkosuunnittelu tulee käydä pelastusviranomaisen kanssa tarvittavin erillisneuvotteluin.

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asemakaavan muutos koskee Kalasataman keskuksen kahta tornia, keskuksen länsipuolella sijaitsevia yhtä korttelia ja katualueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoituksen muutoksen ja hotellin rakentamisen keskuksen länsipuolella olevaan kortteliin. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa Lautatarhankadun muuttamisen jalankulku- ja pyöräilykaduksi sekä Festarikujan rakentamisen.

Asemakaavan ja sen mukaisten käyttötarkoituksen muutosten toteuttaminen ei edellytä varsinaisia kynnysinvestointeja kaupungilta. Nykyisille katualueille tehtävät muutokset Lautatarhankadulla ajoneuvoliikenteestä pyöräilyn ja jalankulun käyttöön voidaan toteuttaa erillisenä kokonaisuutenaan, mikäli tavoitteena on laatutason nosto.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

www.hel.fi/ksv

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 12438 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:n kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1269-00/16 ja kaavaluonnoksesta, Sörnäinen, Hermannin rantatie 3 ja 9.

HKL:n kantana on, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaluonnoksessa tulee ottaa huomioon alueen läheisyydessä liikennöivä metro ja siitä aiheutuvat mahdolliset melu- ja tärinähaitat.

Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ohjeen ”Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla vuosina 2020, 2050 ja 2100” mukaiset korkeimmat merivedenpinnan tasot.

Hotellitontin osalta (K10593) rakennustöillä ei saa aiheuttaa muutoksia pohjavedenpinnan korkeuteen eikä virtaussuuntaan. Alueella käytettävän perustamistaparatkaisun toteutettavuus tulee tarkastella alueen pohjavesivirtausmallin avulla (SRV/ Pöyry/ Riku Hakoniemi). Käytettävä ratkaisu ei saa aiheuttaa muutoksia virtaussuunnissa myöskään työnaikaisesti. Työnaikaisella pohjavedenpinnan muutoksella voi olla vaikutusta pohjaveden virtaussuuntiin ja siten haitta-aineiden kulkeutumiseen.

Kalasataman keskuksen alueella tapahtuvat tornien (korttelit 10620 ja 10621) käyttötarkoituksen muutokset eivät vaikuta rakennusten perustamistapaan. Näiden osalta kaava ei muutu geoteknisestä näkökulmasta. Rakennuskohde on erittäin ahdas ja ympäröivä infra täydentyy korttelin ympärillä jatkuvasti. Ahtaus tulee ottaa huomioon käytettävissä perustamisvaiheen ratkaisuissa. Kohde sijoittuu pääasiallisesti täyttö- ja kitkamaa-alueelle. Maanalaisten rakenteiden osalta ohjeistus aiemmassa kaavassa on hyvä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1269-00/16 ja kaavaluonnoksesta, Sörnäinen, Hermannin rantatie 3 ja 9. Määräaika on 25.11.2016.

Kalasataman keskuksen kahden tornin käyttötarkoitusta on suunniteltu muutettavan ja keskuksen viereiseen kortteliin suunnitellaan hotellia. Suunnitelmissa on myös ajoneuvoliikenteen poistaminen Lautatarhankadulta sekä Festarikujan rakentaminen.

Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1269-00/16 tai kaavaluonnoksesta.