Liikuntalautakunta antaa seuraavan lausunnon kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteeseen, joka koskee harrastustakuuta – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus:

Aloitteessa toivotaan, että Helsingissä kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi aloitteessa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten harrastusten kasvaviin kustannuksiin sekä edellytetään käynnistämään selvitys siitä, miten taataan jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus.

Liikuntalautakunta pitää tärkeänä, että tunnistetaan harrastustoiminnan merkitys lasten ja nuorten terveelle kasvulle, kehitykselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. On tärkeää, että hyvin alkanutta kaupungin eri toimijoiden, toimialojen ja palveluntuottajien välistä yhteistyötä jatketaan ja vahvistetaan matalan kynnyksen harrastustoiminnan palvelujen toteuttamisessa. Liikuntalautakunta pitää myös tärkeänä, että matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien toteuttamiseen ohjataan jatkossa riittävästi resursseja. Selvityksen osalta liikuntalautakunta toteaa, että toimialauudistus ja valmisteilla oleva uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli antavat lähtökohdat aloitteessa toivotulle kartoitustyölle.

Kirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden ennen kaikkea lukemisharrastukseen mutta harrastuskirjallisuuden muodossa myös tukea moneen muuhun harrastukseen. Lisäksi kirjastojen teatteri- ja musiikki- sekä muissa tilaisuuksissa saa kosketuksen kulttuuriin, millä on kirjastoverkon tavoittavuuden ansiosta suuri alueellinen merkitys. Näistä suuri osa on suunnattu lapsille. Nuorten kannalta kiinnostavaa toimintaa on muun muassa Kirjasto 10:ssä sijaitseva Kaupunkiverstas, jossa voi käyttää esimerkiksi 3D-printtereitä, vinyylileikkureita ja muita työvälineitä; tämä toiminta siirtyy vuonna 2018 laajennettuna keskustakirjasto Oodiin.

Viimeisimmän tilaston mukaan 52 % helsinkiläisistä alle 20-vuotiaista on vuoden aikana käyttänyt kirjastokorttiaan, ts. lainannut kirjoja, käyttänyt työasemaa tai muuta rekisteröitymistä edellyttävää palvelua.

Helsingfors arbis inser vikten av en hobbygaranti för barn. Därför erbjuder Arbis kurser också för barn. Arbis kurspriser är mycket moderata och dessutom kan låginkomsttagare anhålla om sänkt kursavgift. Arbis ordnar kurser för barn och ungdomar i konst, hantverk, hushåll, teater, gymnastik, musik, historia och språk. Några av kurserna är för barn tillsammans med en förälder, vilket har visat sig vara ett omtyckt koncept.
Arbis samarbetar aktivt med både daghem och skolor för att på så sätt göra Arbis bekant som en plats för fritidsaktiviteter.

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteeseen ”Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus".

Suomenkielisen työväenopiston toiminta on tarkoitettu pääasiassa 16 vuotta täyttäneille kuntalaisille. Yli 16-vuotiaat nuoret voivat osallistua normaaliin tapaan työväenopiston eri kursseille. Päätoimiset opiskelijat saavat 50% alennuksen kurssimaksusta. Lisäksi alennuksen voivat saada työttömät työnhakijat, koulutustukea saavat työttömät, vuorottelukorvausta saavat henkilöt, varus- ja siviilipalvelumiehet, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa tai kodinhoidontukea saavat sekä henkilöt, joilla on voimassaoleva toimeentulotukipäätös. Kurssimaksusta voi hakea myös henkilökohtaista alennusta tai kokonaan vapautusta. Alle 29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset saattavat kuulua joihinkin edellä luetelluista ryhmistä ja ovat silloin oikeutettuja harrastustoimintaan joko ilmaiseksi tai alennettuun hintaan.

Työväenopiston järjestää yhdessä nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutin kanssa harrastekursseja, jotka on tarkoitettu 12-18 –vuotiaille nuorille. Nämä kurssit ovat maksuttomia. Vanhemmuuden ja perheiden tukemiseksi järjestetään erilaisia perhekursseja, joihin osallistuvat 3-10 –vuotiaat lapset yhdessä aikuisten kanssa. Lisäksi järjestetään alle 3-vuotiaille vauva-, taapero- ja muksumuskareita ja mm. vauvojen värikylpyjä, joissa aikuiset ovat mukana.

Työväenopiston tarjoaa myös runsaasti kaikille avoimia ja maksuttomia luentoja ja tapahtumia.

Suomenkielinen työväenopiston toiminta on yksi kanava nuorille matalan kynnyksen harrastustoimintaan. Työväenopisto johtokunta pitää nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan tukemista tärkeänä ja työväenopisto on avoin erilaisille yhteistyölle nuorten harrastustoiminnan tukemiseksi. Lisäksi työväenopisto kannattaa harrastusvalikon aikaansaamista.

Työväenopiston hallinnoimia tiloja voidaan vuokrata ulkopuolisille käyttäjille mm. nuorten harrastustoimintaan. Opiston yhteistyökumppanit ja monitoimitalojen käyttäjät voivat erillisellä päätöksellä vuokrata tiloja alennetulla vuokralla tai maksutta.

Esittely

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteessa ”Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus” todetaan, että harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminnan aloittamisen yksittäinen este on harrastusten kustannukset ja siksi harrastuksen aloittamisessa on tärkeää, että kunta tarjoaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja että eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan tukea lasten ja nuorten monipuolista harrastamista.

Valtuustoryhmä esittää, että Helsingissä koottaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi ryhmä edellyttää, että käynnistetään selvitys siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Kaupunginorkesterin johtokunta antoi seuraavan lausunnon:

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteen tavoitteena on lasten ja nuorten harrastustoiminnan kynnysten madaltaminen sellaiseksi, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Kaupunginorkesterin johtokunta pitää
tavoitetta tärkeänä ja kannatettavana.

Lapset ja nuoret huomioidaan orkesterin ohjelmiston ja yleisötyön suunnittelussa. Helsingin kaupunginorkesteri tarjoaa klassisesta musiikista kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden kokea elävä orkesteri.
Kaupunginorkesterin digitaaliset palvelut tarjoavat matalan kynnyksen monipuolisia sisältöjä oma-aloitteeseen harrastamiseen.

Kaupunginorkesteri ei järjestä varsinaista harrastustoimintaa vaan tekee yhteistyötä kulttuurikeskuksen, varhaiskasvatusviraston, opetusviraston, sosiaali- ja terveysviraston, kirjaston, Helsingin suomenkielisen ja ruotsinkielisen työväenopiston ja erityisesti nuorisoasiainkeskuksen kanssa nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Helsingin kaupunginorkesteri tukee taiteen perusopetusta tarjoavien musiikkioppilaitosten toimintaa tarjoamalla esiintymismahdollisuuksia musiikin harrastajille erityisesti ennen konsertteja järjestettävien Pieni alkusoitto -aulakonserttien kautta. Näin kaupunginorkesteri tuo näkyväksi taiteen perusopetuksen korkean tason omille konserttiasiakkailleen.

Kaupunginorkesterin johtokunta kannattaa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kehittämän Harrastushaun jatkokehittämistä.
Kaupunginorkesterin johtokunta näkee, että Harrastushaku toteuttaa aloitteessa toivotut tavoitteet.

Kaupunginmuseon johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavaan lausunnon lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevasta valtuustoaloitteesta:

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteen tavoitteena on lasten ja nuorten harrastustoiminnan kynnysten madaltaminen sellaiseksi että jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Kaupunginmuseon johtokunta pitää tavoitetta kaikin puolin kannatettavana.

Helsinkiläiset koululuokat ja päiväkotiryhmät voivat vierailla Helsingin kaupunginmuseossa aina maksutta ja etukäteen varattuna ryhmät saavat toivomansa opastuksen museon ohjelmavalikoimasta tai tarvittaessa räätälöitynä. Päiväkoti- ja koululaisryhmissä museossa käy vilkkaimpina kuukausina noin 1 500 lasta. Aina vapaa pääsy takaa myös perheille mahdollisuuden vierailla museossa toistuvasti ja leikki-ikäisille seuralaisineen suunnatussa Lasten kaupungissa on sen avaamisesta toukokuusta 2016 lokakuun loppuun vieraillut noin 140 000 ihmistä.

Uuden museon neljännen kerroksen ohjelmistossa huomioidaan nuoret ja siellä on ensimmäisen puolen vuoden aikana vieraillut yli 150 000 ihmistä.

Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa lapsille ja nuorille säännöllisesti maksutonta ohjelmaa heidän vapaa-aikanaan. Koulujen syys- ja talvilomilla sekä kesäkuussa museo tarjoaa matalan kynnyksen pop up -työpajoja, joissa osallistujat voivat kokeilla menneen ajan työmuotoja tai askarrella ja luoda uutta. Tarjolla on myös säännöllisesti omatoimityöpajoja ja muita maksuttomia tapahtumia esim. Helsinki-päivänä 12.6., taiteiden yönä ja adventtina.

Museo viestii aktiivisesti kaupunkilaisille, että se tarjoaa alustan harrastustoiminnalle. Osallisuus ja vuorovaikutus ohjaavat sekä näyttely- ja ohjelmistotiimin että oppimis- ja hyvinvointipalvelut -tiimin toimintaa. Kutsuvat ja monipuoliset yleisötilat, Aikakone, kolme interaktiivista näyttelyä ja Kuvaselaamo ovat vapaasti kaikkien kaupunkilaisten käytössä viikon jokaisena päivänä. Kaupunginmuseossa voi tavata ystäviä ja kokoontua omaehtoisen harrastamisen merkeissä. Lapset ja nuoret huomioidaan museon näyttely- ja ohjelmatuotannossa, mutta laajan ja säännöllisesti harjoitetun pitkäkestoisen harrastustoiminnan järjestämiseen museon resurssit eivät yksin ole riittäneet. Teemme mielellämme yhteistyötä esimerkiksi muiden nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden kanssa ja uskomme että yhdessä heidän kanssaan kykenemme aikaansaamaan ja tarjoamaan yhdessä uudella toimialalla monipuoliseen kulttuuritarjontaan liittyviä harrastusmahdollisuuksia. Tällainen voisi olla vaikkapa yhteinen kulttuurikerho, jonka kautta voitaisiin hyödyntää eri kulttuuripalveluiden tarjontaa.

Taidemuseon johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavaan lausunnon lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevasta valtuustoaloitteesta:

Helsingin taidemuseo pitää lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämistä tärkeänä. Taidemuseo ei järjestä varsinaista ohjattua ilmaista harrastustoimintaa, mutta tarjoaa näyttelyillään ja julkisen taiteen teoksillaan hyvät puitteet kuvataideharrastukselle. Helsingin taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy kaikille alle 18-vuotiaille.

Taidemuseo tarjoaa kuitenkin maksullisia opastus- ja taidepajapalveluita näyttelyihinsä ja julkiseen taiteeseen. Palvelut tuotetaan osin ostopalveluna, ja ne ovat erikseen tilattavia. Kouluille ja oppilaitoksille tarjotaan eri ikäisille räätälöityjä opastuksia ja pajoja subventoituun hintaan. Taidemuseossa on myös lauantaisin ja tapahtumapäivinä kaikille avointa ohjattua taidepajatoimintaa, joka on ilmaista alle 18-vuotiaille.

Taidemuseo tekee mielellään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseksi. Taidemuseon Jakomäkeen suuntautuvan Taidetta sataa Jakomäkeen -projektin puitteissa on syyskaudella 2016 kokeiltu ohjattua iltapäiväkerhotoimintaa Jakomäen ala-asteen oppilaille yhteistyössä Helsingin mallin rahoitusta saaneiden toimijoiden, Kaupunginteatterin ja Itä-Helsingin bändikoulun kanssa. Taidemuseo on antanut syksyllä 2016 taidepajatilastaan kiintiön nuorisoasiainkeskuksen ohjaamille erityisnuorisoryhmille.

Taidemuseo viittaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan antamaan lausuntoon, jossa todetaan johtamisjärjestelmän uudistamisen tuomat mahdollisuudet yhteiselle kehitystyölle: ”Meneillään oleva johtamisjärjestelmän ja toimialarakenteen uudistaminen luo yhteiselle suunnittelulle ja tekemiselle yhä vahvemmat edellytykset, kun kulttuurin, nuorison ja liikunnan palveluiden nykyiset seitsemän virastoa ovat 1.6.2017 alkaen yhtä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. Aloitteessa edellytetty harrastusmahdollisuuksien nykytilan kartoittaminen on luonteva osa tulevan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluiden yhteistä kehitystyötä.”

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa toivotaan, että Helsingissä olisi kattava harrastusvalikko, josta jokainen lapsi ja nuori voisi löytää mielenkiintoisen harrastuksen kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan piiristä. Lisäksi aloitteessa kiinnitetään huomiota harrastusten kasvaviin kustannuksiin.

Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että tunnistetaan harrastustoiminnan merkitys lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle. On tärkeää, että kaupungin eri hallintokunnat jatkavat jo olemassa olevaa yhteiskehittelyä yhdessä kaupallisten ja yleishyödyllisten toimijoiden kanssa harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Koululla on suuret mahdollisuudet avata lapsille ja nuorille harrastetoiminnan merkitystä ja mahdollisuuksia. Koulujen järjestämä kerhotoiminta on perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista toimintaa, joka kuuluu peruskoulun tehtäviin. Koulun kerhotoiminnalla voidaan erityisesti tukea perusopetuslakiin kirjattuja kasvatustavoitteita; tukea lapsen ja nuoren tasapainoista kasvua ja kehitystä. Kaikille oppilaille suunnattu maksuton koulun kerhotoiminta on yksi keino, jonka avulla peruskoulu voi vähentää lasten ja nuorten välistä epätasa-arvoa. Yhtenä koulun kerhotoiminnan tavoitteena on lapsen ja nuoren pitkäjänteisen harrastuneisuuden herättäminen.

Opetussuunnitelmassa kerhot voidaan nähdä koulujen oppimisympäristöjen rikastajina ja laventajina. Vapaaehtoisuuteen perustuva ja asiantuntijuudella ohjattu kerho on eräänlainen rajapintoja yhdistävä kokonaisuus. Toisaalta se on turvallinen paikka omien rajojen koettelemiseen ja uudenlaisten asioiden oppimiseen, toisaalta kerhoissa voidaan luontevalla tavalla yhdistää koulun opetussuunnitelmaan perustuva toiminta jokapäiväisen elämän asioihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee erityisavustuksella koulujen kerhotoimintaa. Helsingin kaupungin kouluissa koulun kerhotoimintaan osallistuu vuonna 2016 noin 14 000 koululaista.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013–2016 yhteydessä käynnistyi tiivis yhteistyö opetusviraston, nuorisoasiainkeskuksen, liikuntaviraston, kulttuurikeskuksen ja kirjastojen kanssa yhteisen harrastustoiminnan hakupalvelun kehittämiseksi. Nuorisoasiainkeskuksen Harrastushaku-palvelussa on kattavasti löydettävissä Helsingin ja pääkaupunkiseudun harrastetarjontaa ympäri vuoden.

Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että hyvin käynnistynyttä yhteistyötä jatketaan edelleen. Kaupungin toimialauudistuksen yhteydessä on mahdollisuus löytää uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Kehittämistyössä tulee hyödyntää jo olemassa olevia laajoja toimijaverkostoja ja viranomaisyhteistyötä.

Opetuslautakunta kehottaa opetusvirastoa yhdessä muiden virastojen kanssa selvittämään toimintamallia ja toimenpiteitä, joiden avulla jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Lisäksi on selvitettävä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Monipuolinen harraste- ja kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten tervettä kasvua, hyvinvointia ja oppimista. Jokaisella lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Harrastustakuun ja -valikon ajatukset pohjaavat Helsingin kaupungin strategiaohjelman tärkeään tavoitteeseen, jonka mukaan taidekasvatus sekä kulttuuri- ja liikuntaharrastukset on pidettävä korkeatasoisina, ja ryhmälähtöiseen harrastustoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrää tulisi lisätä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastukseen.

Aloite harrastustakuusta on sekä olemassa olevaan ja kysynnän mukaan kehittyvään harrastustarjontaan liittyvä että vahvasti viestinnällinen.

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet

Yhtäältä tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Helsingin kaupungin lapsille ja nuorille suunnatut palvelut ja harrastusmahdollisuudet on pidettävä jatkossakin monipuolisina ja laadukkaina. Lasten, nuorten ja perheiden muuttuvat harrastuksiin liittyvät toiveet ja tarpeet on turvattava ja kaupunki jatkaa yhteistyötä erilaisten palvelutuottajien kanssa. Lasten ja nuorten etu on, että harrastustarjonta vastaa kysyntää ja kaupunkilaisten vaatimuksia esimerkiksi liittyen itse sisältöön, hintaan, laatuun, harrastusmahdollisuuksien alueelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen.

Kulttuurikeskuksen toimipaikoissa (Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Savoy-teatteri, Stoa ja Vuotalo) järjestetään vuosittain kaikkiaan noin 1 700 esitystä, 1 500 taidekurssia ja 150 näyttelyä, jotka tavoittavat kymmeniä tuhansia helsinkiläislapsia ja -nuoria. Kirjastot ympäri kaupunkia ovat helposti saavutettavia tiloja, joissa pääsee etenkin kirjallisen kulttuurin ääreen ja lukuharrastuksen alkuun. Tarinoiden maailmaan houkutellaan järjestämällä lukupiirejä, kirjailijavierailuita ja teatteriesityksiä. Kirjastot järjestävät myös loma- ja vapaa-ajan toimintaa. Työpajoissa ja kerhoissa askarrellaan, tehdään käsitöitä ja pelataan lauta- ja konsolipelejä. Kirjastot ja kulttuurikeskukset ovat turvallisia ja elämyksellisiä paikkoja, joissa jokainen lapsi ja nuori voi viettää aikaansa yksin tai kavereiden seurassa.

Yhä monipuolisen perustarjonnan lisäksi lapsia ja nuoria aktivoidaan Helsingissä erilaisin hankkein ja kokeiluin, kuten nuorisoasiainkeskuksen Hyvä vapaa-aika -kehittämishanke ja RuutiBudjetti. Alueensa nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden yhteinen toimintamalli Operaatio Pulssi on ollut käynnissä vuodesta 2009 alkaen. Pulssin puitteissa 12–18-vuotiaat ovat voineet löytää nuorille kohdennettua maksutonta ja edullista tekemistä, kokeilla uusia harrastuksia ilman aiempaa kokemusta, osallistua budjetointiin ja päästä vaikuttamaan omalla alueellaan järjestettävään nuorten toimintaan. Ideana on nimenomaan ollut, että koko ikäluokka pääsee osallistumaan suunnitteluun ja harrastustarjontaan, mikä on tuonut mukaan uusia nuoria ja mahdollistanut harrastamisen yhä useammalle. Alueellisesti Operaatio Pulssi on jakautunut toiminnassaan läntiseen (Malminkartano, Kannelmäki, Haaga, Maunula) ja koilliseen (Pukinmäki, Malmi, Tapanila, Jakomäki), ja kaupungin hallintokuntien lisäksi toimintaan ovat osallistuneet alueen koulut, seurakunnat ja järjestöt.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestetään ja koordinoidaan jo nyt eri hallintokuntien (kuten kirjaston, kulttuurikeskuksen, nuorisotoimen ja opetusviraston) yhteistyönä. Meneillään oleva johtamisjärjestelmän ja toimialarakenteen uudistaminen luo yhteiselle suunnittelulle ja tekemiselle yhä vahvemmat edellytykset, kun kulttuurin, nuorison ja liikunnan palveluiden nykyiset seitsemän virastoa ovat 1.6.2017 alkaen yhtä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. Aloitteessa edellytetty harrastusmahdollisuuksien nykytilan kartoittaminen on luonteva osa tulevan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluiden yhteistä kehitystyötä. Uusi toimialamalli tukee kulttuurin, nuorison ja liikunnan yhä tiiviimpää strategistakin yhtenäisyyttä – mitä tulee esimerkiksi osallistamisen, asiakas- ja yleisötutkimuksen, tiedon jakamisen ja hyödyntämisen sekä palveluiden markkinointiviestinnän kysymyksiin.

Palvelut näkyviksi

Toisaalta harrastusvalikkoa esittävä aloite onkin leimallisesti viestinnällinen. Eritoten sähköisiä tapahtumakalenteri- ja hakupalveluita on kehitettävä edelleen mahdollisimman tiiviisti yhdessä kaikkien kaupungin toimijoiden kanssa. Yhtä tärkeää kuin moninaiset asiakaslähtöiset harrastusmahdollisuudet on, että palvelut osataan tehdä oikealla tavalla näkyviksi. Jotta harrastusvalikko toimisi ja täyttäisi tehtävänsä, sen tulisi olla kaupunkilaisten keskuudessa riittävän tunnettu, käytettävyydeltään hyvä ja sisällön suhteen mahdollisimman avoin myös yksityisille palvelun tarjoajille. Googlen kanssa on turha kilpailla mutta samalla logiikalla verkkoasiakas on tottunut toimimaan, kaikkien palveluiden tulee löytyä yhdellä haulla tai ne jäävät löytämättä.

Nuorisoasiainkeskuksen kehittämä Harrastushaku-sivusto (www.harrastushaku.fi) on avoin ja maksuton palvelu, johon on kuluvan vuoden aikana tuotu yli 1700 lähinnä nuorille suunnattua harrastusta. Vuonna 2015 hakuja tehtiin yhteensä 125 000. Sisältöä Harrastushakuun tuottavat tällä hetkellä nuorisoasiainkeskuksen lisäksi muun muassa kulttuurikeskus, liikuntavirasto ja muut kaupungin hallintokunnat, nuorisojärjestöt sekä Espoon ja Vantaan nuorisotoimet ja -järjestöt. Nuorisoasiainkeskuksen tavoite on kehittää Harrastushakua edelleen, panostaa sivuston tunnettuuteen ja tehdä siitä pääkaupunkiseudun johtava palvelu uusien harrastusten löytämiseksi. Sivusto on jo nyt periaatteessa avoin myös laajempien kohderyhmien palveluille, joten jatkossa mikään ei estä sisältöjen laventamista lapsista ja nuorista myös kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden aikuiskohderyhmiin.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näkee järkevänä olla mukana nuorisoasiainkeskuksen Harrastushaku-palvelun kehitystyössä ja yhdistää voimia mahdollisuuksien mukaan jo ennen uuteen toimialarakenteeseen siirtymistä. Harrastushaku-palvelun jatkokehittelyssä tulee panostaa käytettävyyden lisäksi eritoten rajapintoihin, joiden kautta harrastussisällöt saataisiin automaattisesti ilman manuaalista lisätyötä muista kaupungin tietojärjestelmistä (kuten kulttuurikeskuksen oma toiminnanohjausjärjestelmä) mukaan Harrastushakuun.

Rajapintojen suunnittelu- ja kehitystyö on syytä tehdä tiiviissä yhteydessä kaupungin kanslian hallinnoiman Linked events -projektin kanssa. Linked events on vuonna 2013 Forum Viriumin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä käynnistynyt yhdenmukaisen tapahtumatiedon rajapintahanke, jonka tavoitteena on joustava, hyvin määritelty ja täysin avoin rajapinta, josta kuka tahansa voi hakea haluamansa tapahtumatiedot jatkojakeluun ja esimerkiksi minkä tahansa tapahtumakalenterisovelluksen hyödynnettäväksi ilman kustannuksia. Kulttuurikeskuksen ja kirjaston yksittäiset tapahtumat löytyvät Linked events -rajapinnasta mutta kurssimuotoiset harrastukset eivät. Kehitystyötä onkin jatkettava, jotta Harrastushaku-palvelu voi hyödyntää Linked eventsiä, ja jotta avoimen rajapinnan varaan tulee mahdolliseksi kehittää muitakin kaupunkilaista helpottavia tapahtuma- ja harrastushakusovelluksia.

Taiteen perusopetus

Myös taiteen perusopetuksella on tärkeä paikkansa taiteen ja kulttuurin harrastustarjonnassa ja lasten ja nuorten osallistumisessa. Opetussuunnitelmiin perustuva taiteen perusopetus tapahtuu kouluajan ulkopuolella ja on tyypillisesti sisällöltään laajaa ja tavoitteellista. Opetusta säätelee laki, se on luvanvaraista ja ensisijaisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Helsingissä taiteen perusopetusta annetaan muun muassa musiikkiopistoissa sekä kuvataide-, tanssi- ja sirkuskouluissa, joista kaupungin toiminta-avustusta saa 40 toimijaa, joista 15 taideoppilaitosta on lisäksi tuntiperusteisen valtionosuusavustuksen piirissä.

Kulttuurikeskuksen tuore selvitys Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistarpeet Helsingissä (2016) osoittaa (selvitys luettavissa kulttuurikeskuksen internetsivuilla), että taiteen perusopetuksen saavutettavuutta on syytä kehittää. Selvityksessä havaitaan suuria alueellisia eroja taiteen perusopetuksen saatavuudessa ja siihen osallistumisessa. Lisäksi huomionarvoista on julkisen rahoituksen ja samalla oppilasmäärien painottuminen musiikin opetukseen sekä tyttöjen osuuden korostunut osuus monissa taiteenlajeissa.

Selvitys tarjoaa perustellut lähtökohdat taiteen perusopetuksen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Helsingissä on tavoitteena mahdollistaa hyvä harrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle. Taiteen perusopetuksen saavutettavuutta tulee vahvistaa keskustan ulkopuolella, ja oppilaitosten toimintaedellytyksiä on parannettava muun muassa kehittämällä kulttuurin ja taiteen avustusperusteita ja turvaamalla avustusten jakautuminen tasapuolisesti. Lisärahalla taiteen perusopetukseen olisikin mahdollista saada lisää harrastustakuuajatuksen mukaista matalan kynnyksen alueellista toimintaa.

Nuorisoasiainkeskuksen Hyvä vapaa-aika -tutkimushankkeessa on noussut esiin useita syitä nuorten harrastamattomuudelle. Kyse ei ole välttämättä harrastuksen hinnasta tai edes laadusta. Harrastamista ei aina mielletä vapaa-ajaksi, se kilpailee ajasta kavereiden ja perheen kanssa. Myös harrastuksiin halutaan kaveri mukaan. Harrastamisen kulttuuri myös periytyy, eikä koulua välttämättä miellettä houkuttelevaksi tilaksi viettää vapaa-aikaa. Harrastaminen on tietenkin sitä helpompaa mitä lähempänä kotia tarjontaa on.

Varhaiskasvatuslautakunta antoi Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteesta lasten ja nuorten harrastustoiminnan takaamisesta seuraavan lausunnon:

Varhaiskasvatuslautakunta pitää tärkeänä aloitteessa toivottua kynnysten madaltamista lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Siinä mainitun selvityksen laadinnassa on tärkeää ottaa huomioon varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten kehitystason erityispiirteet.

Varhaiskasvatusvirasto tutustuttaa omalta osaltaan harrasteisiin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, leikkipuistoissa ja kerhoissa. Alle kouluikäisten lasten lisäksi toiminnan piiriin kuuluu 1-2 -luokkien sekä kaikkien kehitysvammaisten ja autismikirjon peruskoululuokkien koululaisia iltapäivä- ja loma-ajan toiminnassa. Eri ikävaiheissa harrasteisiin tutustuminen tapahtuu erilaisin tavoittein ja menettelyin päivittäisessä, varhaiskasvatussuunnitelman mukaisessa toiminnassa.

Harrastusmahdollisuuksiin tutustumisessa apuna on laaja yhteistyöverkosto, joka on laajenemassa. Varhaiskasvatuksella on runsaasti yhteisiä hankkeita Helsingin mallin hengessä kulttuurilaitosten, taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden sekä liikunta-alan ja ympäristökasvatustahojen kanssa. Muotoina ovat esimerkiksi museo-, kuvataide-, tanssi- ja draamatyöpajat, vanhempi-lapsi -liikuntaohjelmat, lähiliikuntapaikkojen ja luontokohteiden tarjonta, liikuntajärjestöjen pikkulapsitoiminta, lasten hiihto-, luistelu-, retkeily-, kaupunkiviljely-, kalastus-, jne. toiminta sekä kirjastoyhteistyö satudiplomeineen. Lasten leikkeihin on toisinaan mahdollista kytkeä eri oppilaitosten projekteja luovissa aineissa ja peruskoulun oppilaiden työelämään tutustumisjaksoja varhaiskasvatuksen yksiköissä voidaan kytkeä koululaisten harrastusten näkyväksi tekemistä lapsille.

Alle kouluiässä vasta tutustutaan moniin eri harrastusmuotoihin leikin kehyksessä. Lapsen maailma on vielä kokonaisvaltainen. Taidelajit eivät ole eriytyneitä - eivät myöskään leikki ja oppiminen tai kiinnostuksen kohteet eri liikuntamuotoihin ja maailman moniin ilmiöihin. Harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa on olennaista, ettei näitä leikin ulottuvuuksia rikota kovin varhaisella yhteen tai muutamaan harrastukseen systemaattisesti rajautumalla. Pienille koululaisille järjestetään koulujen loma-aikoina leikkipuistoissa teemallisia päiväleirejä, joissa syntyy kosketuksia erilaisiin harrastusaloihin.

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tarjotaan tasapuolisesti kaikille lapsille monipuolisia harrastekokemuksia toiminta-aikana ilman lisämaksua. Lasten ja nuorten harrastusvalikon kartoittaminen tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista. Päiväkotien ulkoilualueet ja niihin liittyvät lähiliikuntapaikat sekä leikkipuistot tarjoavat tiloja harrastajille. Useita varhaiskasvatuksen sisätiloja on vuokrattavissa nimelliseen hintaan, vähitellen lisääntyvästi myös uuden Varaamo-palvelun kautta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Varhaiskasvatuksen eri muodoissa tapahtuva monipuolinen harrastustoiminta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toiminta pitää sisällään laajasti sekä liikunta- että kulttuurikasvatuksen eri muotoja.

Nuorisolautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Aloitteessa toivotaan Helsinkiin kattavaa harrastusvalikkoa sekä kartoitusta kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksista, tiloista, tarjoajista, tapahtumista ja tuista. Lisäksi aloitteessa edellytetään, että käynnistetään selvitys siitä, miten taataan jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus.

Nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että kokoomuksen ryhmäaloite tunnistaa harrastustoiminnan ja kansalaistoiminnan merkityksen. Harrastuksissa nuori pääsee kehittämään ja käyttämään taitojaan, hänen elämäänsä tulee uusia ystäviä ja luotettavia aikuisia ja hänen itseluottamuksensa vahvistuu. Myös jatkossa on varmistettava, että Helsingin kaupunki sekä kaupalliset että yleishyödylliset toimijat tuottavat rikkaan kirjon erilaisia mahdollisuuksia nuorille. Nuorisolautakunta katsoo, että nuorisoasiainkeskuksen kehittämän Harrastushaun kehittäminen olisi viisain ratkaisu aloitteessa toivottuun harrastusvalikkoon. Nuorisolautakunta lisäksi katsoo, että valmisteilla oleva uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli sekä toimialauudistus edellyttävät aloitteessa toivottua kartoitustyötä. Selvityksen osalta nuorisolautakunta pitää tärkeänä, että myös jatkossa kaupunki hyödyntää ja tuottaa tutkimustietoa nuorten harrastustoiminnasta.

Lasten harrastamisen tila

Yleinen kuva lasten ja nuorten harrastamisesta on myönteinen. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n tuoreen Nuorista Suomessa -julkaisun mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Harrastavien nuorten määrä on kasvanut vuodesta 2013. Kaikista vapaa-ajan aktiviteeteista yleisin on elokuvissa (tai teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä) käyminen, jota sanoo ainakin joskus tekevänsä useampi kuin kolme neljästä. Lukemista harrastaa noin puolet, ja viikoittainen tai päivittäinen harrastaminen on yleistä. Digitaalisten pelien suosio on laskenut. Vuonna 2013 niitä harrasti kaksi kolmesta, mutta vuonna 2016 niitä pelasi 10-29-vuotiaista vähintään viikottain 44 prosenttia ja lisäksi pelaaminen vähenee mitä vanhemmaksi nuori tulee. Vuonna 2013 tanssia harrasti 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä 9 prosenttia. Kuvataiteita tai kuvien käsittelyä tietokoneella harrasti 21 prosenttia. Soittamista ja laulamista harrasti 30 prosenttia. Kirjoittamista harrasti 19 prosenttia, missä on kasvua kolmessa vuodessa peräti 7 prosenttia Kasvua selittänee nettikirjoittelun yleistyminen. Valo- ja videokuvauksen harrastaminen kasvoi 2010-luvun alussa voimakkaasti kuvaamiseen sopivien mobiililaitteiden nopean yleistymisen myötä, mutta viime vuosina harrastajien määrä on pysähtynyt reiluun 40 prosenttiin.

Perheiden tiukka taloudellinen tilanne näkyy myös lasten harrastusmahdollisuuksissa, vaikka se on usein viimeisiä säästämisen paikkoja vanhemmille. 34 prosenttia nuorista sanoo joutuneensa jättämään jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia, vieraskielisistä nuorista luku on peräti 47 prosenttia. 18 prosenttia nuorista on puolestaan joutunut lopettamaan harrastuksen rahanpuutteen takia, vieraskielisistä 27 prosenttia.

Myönteistä on myös se, että liikunnan suosio on kasvussa. Vuoden 2016 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan nuorista 91 prosenttia sanoo harrastavansa jotain liikuntaa. 20–29-vuotiaista päivittäistä vähintään 30 minuuttia kestävää kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa harrastaa nuorista vain 10 prosenttia, vähintään viidesti viikossa liikkuvia on sentään 27 prosenttia. Teini-iässä osa nuorista, ennen kaikkea pojista, lopettaa harrastuksen, mutta 20 ikävuoden jälkeen liikuntaa harrastavien nuorten osuus ikäluokasta jälleen kasvaa. Perheen koettu taloudellinen tilanne heijastuu liikunta-aktiivisuuteen Suomessa erityisen selkeästi. Hyvin toimeentulevien perheiden pojat liikkuivat noin yhdeksän prosenttia ja tytöt noin kuusi prosenttia yleisemmin kuin heikosti toimeentulevien perheiden nuoret. Sekä nuorisoasiainkeskus että liikuntavirasto ovatkin lisänneet merkittävästi matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia (esimerkiksi FunAction, EasySport, Nutafudis).

Nuorisoasiainkeskuksen toimet harrastusten lisäämiseksi

Strategiaohjelman mukaan Helsingin “tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus harrastukseen”. Lisäksi strategiaohjelma velvoittaa lisäämään ryhmälähtöiseen harrastustoimintaan osallistuvien nuorten määrää. Pienryhmien eli ryhmälähtöisen harrastustoiminnan lisääminen on nostettu nuorisoasiainkeskuksessa kaupunginvaltuustolle raportoitavaksi sitovaksi toiminnalliseksi tavoitteeksi. Vuonna 2016 nuorisoasiainkeskus tulee järjestämään noin 1 900 maksutonta tai hyvin edullista harrastusryhmää helsinkiläisille nuorille. Harrastusmahdollisuuksien takaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on kirjattu myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013–2016.

Helsingissä on kartoitettu ja suunniteltu nuorille edullisia tai ilmaisia harrastustoimintoja Operaatio Pulssi -toiminnan avulla vuodesta 2009 Länsi-Helsingin (Malminkartano, Kannelmäki ja Haaga) ja 2013 Koillis-Helsingin (Malmi, Tapanila, Pukinmäki ja Jakomäki) alueilla sekä nuorisoasiainkeskuksen osallistuvan budjetoinnin avulla vuodesta 2013. Molempien toimintojen ansiosta harrastusmahdollisuuksien kirjo seuraa nuorten nopeastikin vaihtuvia toiveita, mahdollistaa uusien harrastusten kokeilun sekä harrastamisen myös niille, joilla ei jo ole harrastuksia. Olennaista osallistuvassa budjetoinnissa ja Operaatio Pulssissa on, että koko ikäluokka pääsee vaikuttamaan harrastustarjontaan, eivät vain nykyiset aktiivit. Mukana toiminnan toteuttajina ovat kaupungin hallintokunnat, alueiden koulut, seurakunnat ja järjestöt. Operaatio Pulssin harrastuskyselyissä suosituimpia ovat joukkueurheilulajit nuorten vapaamuotoisille porukoille ja muu yhdessä tekemistä mahdollistava toiminta, kuten ruoanlaittokurssit, elokuvaillat ja nuorten tapahtumat.

Nuorisoasiainkeskuksen toimintaa suunnitellaan osallistuvan budjetoinnin avulla koko Helsingin laajuudella ensimmäistä kertaa tänä vuonna 2016. Kaupunginvaltuusto on päättänyt (16.3.2016) vakinaistaa osallistuvan budjetoinnin osaksi nuorisotoimen ja opetustoimen toimintaa. Osallistuvassa budjetoinnissa nuoret ideoivat, suunnittelevat ja neuvottelevat vuosittain alueiden nuorisotyön painopisteistä seuraavalle toimintavuodelle. Osa ehdotuksista koskee harrastustoimintaa. Vuonna 2015 yhteensä 6 727 nuorta oli mukana suunnittelemassa ja päättämässä vuoden 2016 nuorisotyön alueellisista toimintasuunnitelmista ja resurssien suuntaamisesta. Nuorten harrastustoimintaa koskevat aloitteet ja toimenpidesuunnitelmat koskivat Pulssi -toiminnassakin nousseita nuorten vapaamuotoisten porukoiden joukkueurheilumahdollisuuksia, ulkokenttien käyttömahdollisuuksia ja kunnostamisia sekä urheilusalivuoroja nuorten omille peliporukoille. Useammalla alueella ääniä keräsi vuoden 2015 äänestyksissä nuorten ehdottamat Air Soft -taistelupelimahdollisuudet, nuorten tuottamat tapahtumat alueen muille asukkaille, ja videopelimahdollisuudet sekä hyödylliset kurssit kuten YouTube-videoiden tekokurssi Myllypuron alueella. Laajemmista harrastamisen esteistä on RuutiBudjetissa noussut nuorten toive halvemmista tai ilmaisista joukkoliikennelipuista, mikä voisi edesauttaa nuorten harrastusmahdollisuuksien saatavuutta kaupungissa.

Selvitystyö harrastamattomuudesta

Helsingin kaupunginhallitus myönsi vuonna 2012 nuorisoasiainkeskukselle erillisrahoituksen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushankkeelle vuosiksi 2013–2017. Hankkeessa on kokeiltu toimintamallia, jossa koko yläkoulun ajan luokalla on oma nimetty nuoriso-ohjaaja. Nuoret ovat hankkeessa seitsemännen luokan alusta peruskoulun päättymisen jälkeisen syksyn loppuun asti. Nuorille tarjotaan mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia ilman sitoumusta ja osallistua monipuoliseen ohjattuun harrastustoimintaan vapaa-ajallaan. Tavoitteena on, että jokaisella nuorella olisi jokin mielekäs harrastus tai oma juttu vapaa-ajalla.

Viiden eri yläkoulun rehtorit valitsivat kouluistaan toiminnalle yhden tai kaksi kohdeluokkaa ja näille vertailuluokat, jotka osallistuivat vain tutkimukseen. Yhteensä hankkeeseen osallistui 12 yläkoululuokkaa eli noin 170 nuorta. Hankkeessa saadaan uutta tietoa nuorten vapaa-ajan rakentumisesta ja sen merkityksistä. Tavoitteena on selvittää laadukkaan vapaa-ajan toiminnan vaikutuksia nuoren hyvinvointiin ja oppimiseen. Hanke päättyy kesällä 2017.

Hyvä vapaa-aika -hankkeen tutkimustulosten mukaan nuoren lähipiirin vapaa-ajanvieton perinteet vaikuttavat jopa taloudellisia tekijöitä enemmän siihen, mitä hän harrastaa. Perheillä on yhteisiä harrastuksia ja lapset ohjataan harrastamaan samaa, mitä itse nuorena harrastettiin. Ohjaajan tuella lähipiirin perinteitä laajentava harrastuskulttuuri tulee nuorelle tutuksi ja nuoren oma valinta merkitykselliseksi. Jos nuori ei ole kuullutkaan jostain harrastuksesta tai jos hän on oppinut, ettei sen tekeminen sovi esimerkiksi pojille tai yli 15-vuotiaille, sitä on vaikea haluta. Tutkimus- ja kehittämishanke myös osoittaa, että maksuttomat harrastukset eivät aina ratkaise asiaa. Hankkeen nuorista vain joka kolmas aloitti hankkeen tukemana uuden, maksullisen harrastuksen ja vain muutamilla uudet harrastukset ovat olleet kalliita. Ohjaajien tuki avasi kaupungin maksuttomien harrastusmahdollisuuksien ovet konkreettisesti.

Perheen harrastuskulttuurin lisäksi kavereiden kanssa vietettävä aika on erittäin tärkeää: nuori voi harrastaa mitä vain, jos tärkeät kaveritkin niin tekevät. Nuorten mielestä parasta on omaehtoinen toiminta ystävien kanssa ja sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika. Kavereiden kanssa ei välttämättä tehdä mitään erityistä, vaan hengataan. Nuoret arvostavat kaverisuhteita niin paljon, että niiden katsotaan luovan elämään enemmän tyytyväisyyttä kuin työ, koulutus ja aineellinen hyvinvointi.

Hyvä vapaa-aika -hankkeessa on saatu lisätodisteita sille, että maksuttomien ja edullisten harrastusten lisäksi on lisättävä vanhempien tietoa harrastusmahdollisuuksista, helpotettava uusien asioiden kokeilua sekä vahvistettava nuorisotyön ja koulun yhteistyötä harrastusmahdollisuuksien varmistamisessa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Myös koulussa osan työajastaan toimiva nuoriso-ohjaaja vahvistaa harrastamisen kulttuureita ja tukee nuorten vapaa-aikaa myös muuten kuin taloudellisesti. Laajemman joukon kanssa toimittaessa vältetään yksittäisten nuorten leimaaminen erityistä tukea tarvitseviksi tai esimerkiksi erityisen köyhiksi (vrt. esim. taloudellisin perustein jaettavat harrastussetelit).

Harrastushaku.fi harrastusvalikkona

Nuorisoasiainkeskuksen kehittämä Harrastushaku on avoin ja maksuton palvelu kaikille toimijoille, jotka tuottavat nuorille suunnattuja harrastuspalveluja pääkaupunkiseudulla. Harrastushaku-palvelussa oli viime vuoden aikana 125 000 hakua. Vuoden 2016 aikana Harrastushaku-palveluun on tuotu yhteensä 1739 harrastusta ja lokakuussa 2016 palvelusta on haettavissa 726 erilaista nuorille suunnattua harrastusta. Harrastushaku-palveluun sisältöä tuottavat nuorisoasiainkeskuksen lisäksi mm. nuorisojärjestöt, kaupungin muut hallintokunnat ja Espoon ja Vantaan kaupunkien nuorisotoimet ja järjestöt. Harrastushaku-palveluun tullaan liittämään vuoden 2017 keväällä verkkomaksumahdollisuus palvelukokonaisuuden parantamiseksi. Nuorisoasiainkeskus panostaa Harrastushaku-palvelun tunnettavuuteen myös markkinoinnillisin keinoin sekä viestimällä koulujen ja järjestöjen kautta.

Nuorisolautakunta pitää viisaana palvelun kehittämistä pääkaupunkiseudun johtavaksi paikaksi löytää uusia harrastuksia. Harrastushaku-tietojen julkaisu avoimena datana tekee mahdolliseksi myös muille rakentaa käyttöliittymiä kaupungin kokoaman tiedon varaan.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli

Aloitteessa ehdotetaan, että Helsingissä kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2016 tulevassa hallintosäännössä on kirjattuna Helsingin osallisuuden uudet periaatteet, joissa korostetaan myös tukea omaehtoiselle toiminnalle. Keväällä 2017 valmistuu kaupunginkanslian toimesta selvitys siitä, miten Helsinki voisi helpottaa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia kuntalaisille. Vuoden 2017 aikana tullaan jokaisella toimialalla selvittämään, millä tavoin se voisi vielä nykyistäkin paremmin tukea kansalaistoimintaa ja omaehtoista toimintaa. Osallisuusmalliin sisältyy myös linjaus eri hallintokuntien asiakastilojen nykyistä merkittävämmästä avaamisesta kuntalaisten käyttöön sekä maksupolitiikan selkeyttämisestä. Nyt pilottivaiheessa oleva sähköinen Varaamo-tilanvarauspalvelu antaa kuntalaisille merkittävästi nykyistä paremmat mahdollisuudet kaupungin tilojen löytämiseen ja hyödyntämiseen. Nuorisoasiainkeskuksen vuoden 2017 tavoitteena on, että kaikki asiakastilat ovat varattavissa Varaamo-palvelun kautta.

Eläintarhan johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevasta Lasse Männistön valtuustoaloitteesta (esityksen liite 1):

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitteessa esitetään, että Helsingissä kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että Helsinki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Korkeasaaren eläintarha ei järjestä harrastustoimintaa.

Koulujen lomakaudella järjestetään mahdollisuuksien mukaan leiritoimintaa.

Helsinkiläiset koululuokat ja päiväkotiryhmät voivat vierailla Korkeasaaressa ympäri vuoden maksutta. Korkeasaaressa toimii myös luontokoulu, joka on helsinkiläisille kouluille maksuton. Korkeasaaren eläintarhan pyrkii hinnoittelulla varmistamaan sen, että helsinkiläisillä perheillä on mahdollisuus vierailla Korkeasaaressa. Korkeasaaren eläintarha tekee yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatusviraston, nuorisoasiainkeskuksen sekä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Korkeasaaressa toimii varhaiskasvatusviraston järjestämä maksuton leikkitoiminnan kerho, joka on tarkoitettu kotihoidossa oleville lapsille. Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotoimintaryhmät sekä soten vastaanottokeskukset hyödyntävät Korkeasaaren ympäristöä omassa toiminnassaan.