Valtuutettu Ulla-Marja Urhon toivomusponsi kouluista ja päiväkodeista isosti tiivistettävissä kaupunginosissa Helsingin uudessa yleiskaavassa
Valtuutettu Ulla-Marja Urhon toivomusponsi kouluista ja päiväkodeista isosti tiivistettävissä kaupunginosissa Helsingin uudessa yleiskaavassa
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymän toivomusponnen (Ulla-Marja Urho) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Hyväksyessään 26.10.2016 Helsingin uuden yleiskaavan - Kaupunkikaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että isosti tiivistettävissä kaupunginosissa selvitetään ajoissa riittävät tilat kouluille ja päiväkodeille." (Ulla-Marja Urho)
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnen johdosta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan, opetuslautakunnan ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnot.
Yleistä suunnitteluprosessista
Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että maankäytön toteuttamisella on suuri vaikutus alueellisen ikärakenteen ja palvelutarpeiden kehittymiseen. Asuinrakentaminen heijastuu suoraan päiväkoti- ja koulupalveluihin. Näiden palveluiden tulisi sijaita hyvin saavutettavilla paikoilla ja lähellä asukkaita.
Julkisten palveluiden suunnittelussa eri sektoreiden välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys. Yhteistyötä tarvitaan tiedon tuottamisessa, tiedon välittämisessä sekä suunnitteluprosessien ja investointien aikatauluttamisessa. Yleiskaavan valmistelun ja yleiskaavan toteuttamisohjelman valmistelun yhteydessä on luotu hyvä yhteistyön pohja eri toimialojen kesken palveluverkkojen suunnittelun edellyttämälle tiedon tuottamiselle.
Palveluiden suunnittelussa keskeisessä roolissa on kymmenen vuoden alueellinen ikärakenne-ennuste. Yleiskaavan toteuttamisohjelman avulla pyritään tarkentamaan lähtötietoja kaavoituksen ajastamisesta ja määrästä, jolloin ne tarkentavat myös kaupungin rakentamisennustetta sekä väestöarvioita. Tavoitteena on ollut alueellisen ikärakenne-ennusteen ulottaminen pidemmälle aikavälille, jolloin saadaan pitempiaikaisia suuntaviivoja alueiden kehittymiselle. Tämä on tärkeää palveluverkon suunnittelun kannalta, sillä esimerkiksi uuden koulun suunnittelu ja valmistuminen saattaa kestää 5–10 vuotta.
Alueille, joille kaavoitetaan paljon uusia asuntoja, arvioidaan päiväkoti- ja ala-astekoulueverkon osalta nykytilanne, kuten tilojen sijainti, kunto, käyttöaste ja mitoitus sekä alueen palveluverkkoihin kohdistuvat muutospaineet alueen rakentumisen seurauksena, palveluiden saavutettavuus uudessa tilanteessa, vaihtoehtoiset kehittämiskohteet sekä taloudelliset lähtökohdat palveluverkon uudistamistarpeille. Toimialat tarkastelevatkin jatkuvasti palveluverkon tilannetta.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman avulla saadaan tuotettua tietoa muutosten hallinnan tueksi. Yhteistä lähtötietopohjaa ollaan myös parhaillaan kehittämässä. Aluerakentamisprojekteissa palvelutarpeiden kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa ja prosessi on selkeä, mutta täydennysrakentamisen osalta palvelutarpeiden ennakointi on haastavampaa. Tehokkaasti tiivistettäville alueille yleiskaavan toteuttamisohjelma voi tuoda tarvittavia kaavoituksen lähtötietoja kootusti ja ennakoiden, jotta palveluihin pystytään varautumaan ajoissa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan osalta
Opetustoimi on osallistunut yleiskaavatyön valmisteluun kuvaten mm. palvelujen jakautumista lähipalveluihin ja koko kaupunkia palveleviin palveluihin, ylläpidettävää tilasto- ja suunnitteluaineistoa, mitoitusperiaatteita suhteessa väestöön, palvelujen sijaintiperiaatteita sekä hahmotellut tulevaisuutta hankekokojen ja hallintokuntien yhteistyötarpeiden kautta.
Julkisten palvelujen verkkoa myös suunnitellaan palveluja tuottavilla toimialoilla. Palvelujen tarkempi sijainti määritellään asemakaavoituksessa. Kouluverkon tarve lähtee väestöennusteesta ja toimipisteiden sijainti suunnitellaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Koko kaupunkia palvelevat toiminnot halutaan sijoittaa helposti saavutettaviin paikkoihin. Kouluverkossa tavoitellaan monikäyttöisyyttä muiden palvelujen kanssa ja rajapintojen joustavuutta.
Toteutusohjelmavaiheessa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tulee esittämään vaiheistusta tarkemmalle jatkosuunnittelulle, mikä vaikuttaa myös palvelujen jatkosuunnitteluun. Toteutusohjelmassa otetaan huomioon myös palveluverkon pidemmän aikavälin suunnittelu yhdessä muiden toimialojen kanssa.
Väestöennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Helsingissä on n. 230 000 uutta asukasta, mikä tarkoittaa n. 27 000 peruskouluikäistä lasta. Uusilla alueilla ja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tulee kaavoituksessa ajoissa huomioida koulurakentamisen tarpeet. Koulurakennusten ja olemassa olevien kiinteistöjen laajentamisen lisäksi tämä tarkoittaa riittäviä tilavarauksia ja yhteyksiä oppilaiden välituntiliikunnan mahdollistamiseksi. Liikennesuunnittelussa on koulumatkojen turvallisuuteen kiinnitettävä riittävästi huomiota.
Varhaiskasvatusvirasto on osallistunut omalta osaltaan yleiskaavan valmisteluyhteistyöhön ja kuvannut varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteita ja tavoitteita. Tällä hetkellä alle kouluikäisiä 0–6-vuotiaita lapsia on noin 7,2 % Helsingin väestöstä. Mikäli tämä osuus säilyy nykyisen kaltaisena, väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä tarkoittaisi 0–6 -vuotiaiden lasten määrän lisääntymistä lähes 17 000 lapsella.
Varhaiskasvatusvirasto on korostanut, että yleiskaavan tavoitteet lisäävät merkittävästi varhaiskasvatuspalveluiden tarvetta, ja että tähän on varauduttava jatkossa asemakaavoituksen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämisen ja palvelutarpeeseen varautumisen lähtökohtana on väestöennuste. Viimeistään asemakaavoituksen käynnistyessä tulee poikkihallinnollisessa yhteistyössä selvittää uusien investointien tarve sekä mahdollisuudet olemassa olevan palvelutilaverkon hyödyntämiseen vanhojen alueiden tiiviistämisessä sekä uusien alueiden suunnittelussa. Olemassa olevia palvelutiloja voidaan hyödyntää niitä kehittämällä, laajentamalla sekä niistä luopumalla ja rakentamalla täysin uutta tilaa laajenevaan palvelutarpeeseen. Tavoitteena on rakentaa riittävän suuria toimipisteitä joko erillisinä päiväkoteina tai osana yhteishankkeita, joissa on monia eri toimijoita ja kuntalaisten palveluja. Varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin lähipalveluita ja niiden tulee sijoittua asumisen lähelle, siten että ne ovat helposti ja turvallisesti kävellen tai sujuvasti julkisella liikenteellä saavutettavissa.
Kaupunkiympäristön toimiala koordinoi toimialojen yhteistyötä palvelutilojen tilahallintaan liittyen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on mahdollista entistäkin paremmin ottaa huomioon eri-ikäisten lasten ja nuorten väestöpohjan kehitys eri puolilla kaupunkia ja kehittää sekä koordinoida tilojen käyttöä siten, että palvelutiloja on käytössä palvelutarvetta vastaavasti.
Tarkoituksena on ennakoida kaavoituksen, palvelutarpeen muutosten ja palvelutilojen kehittämisen keskinäisiä vaikutuksia, siten, että palveluiden järjestämiselle on käytössä tarkoituksenmukaisia tiloja ja tarvittavat investoinnit suunnitellaan taloudellisesti. Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt yhteistyön yleiskaavan toteuttamisohjelman valmisteluun liittyen koulutuksen ja kasvatuksen toimialan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuuksien sekä kaupunkiympäristötoimialan rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuden kanssa. Työskentelyn tavoitteena on, että yleiskaavan toteuttaminen, asemakaavoituksen edistyminen ja siihen liittyvät palvelutarpeen muutokset on mahdollista ottaa huomioon ja suunnitella riittävän ajoissa ja ohjelmoida investointeja tarkoituksenmukaisesti eri puolilla kaupunkia.
Opetuslautakunta 07.03.2017 § 34
Lausunto
Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Yleiskaavan keskustaverkko tukee palvelujen sijoittumista keskusta-alueille. Julkisten palvelujen verkkoa suunnitellaan palveluja tuottavissa hallintokunnissa ja niiden tarkempi sijainti määritellään asemakaavoituksessa.
Kouluverkon tarve lähtee väestöennusteesta ja toimipisteiden sijainti suunnitellaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Koko kaupunkia palvelevat toiminnot halutaan sijoittaa helposti saavutettaviin paikkoihin. Kouluverkossa tavoitellaan monikäyttöisyyttä muiden palvelujen kanssa ja rajapintojen joustavuutta.
Opetustoimi on osallistunut yleiskaavatyön valmisteluun kuvaten mm. palvelujen jakautumista lähipalveluihin ja koko kaupunkia palveleviin palveluihin, ylläpidettävää tilasto- ja suunnitteluaineistoa, mitoitusperiaatteita suhteessa väestöön, palvelujen sijaintiperiaatteita sekä hahmotellut tulevaisuutta hankekokojen ja hallintokuntien yhteistyötarpeiden kautta.
Toteutusohjelmavaiheessa tuleva kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tulee esittämään vaiheistusta tarkemmalle jatkosuunnittelulle, mikä vaikuttaa myös palvelujen jatkosuunnitteluun. Toteutusohjelmassa otetaan huomioon myös palveluverkon pidemmän aikavälin suunnittelu yhdessä muiden hallintokuntien kanssa.
Väestöennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Helsingissä on n. 230 000 uutta asukasta, mikä tarkoittaa n. 27 000 peruskouluikäistä lasta. Uusilla alueilla ja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tulee kaavoituksessa ajoissa huomioida koulurakentamisen tarpeet. Koulurakennusten ja olemassa olevien kiinteistöjen laajentamisen lisäksi tämä tarkoittaa riittäviä tilavarauksia ja yhteyksiä oppilaiden välituntiliikunnan mahdollistamiseksi.
Liikennesuunnittelussa on koulumatkojen turvallisuuteen kiinnitettävä riittävästi huomiota. Tulevalla kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on mahdollista entistäkin paremmin ottaa huomioon eri-ikäisten lasten ja nuorten väestöpohjan kehitys eri puolilla kaupunkia ja kehittää sekä koordinoida tilojen käyttöä siten, että palvelutiloja on käytössä palvelutarvetta vastaavasti.
Käsittely
Keskustelu.
Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.
Esittelijä
Lisätiedot
Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 § 60
Lausunto
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:
Maankäytön toteuttamisella on suuri vaikutus alueellisen ikärakenteen ja palvelutarpeiden kehittymiseen. Asuinrakentaminen heijastuu suoraan erityisesti palveluihin, joita käytetään joka arkipäivä, kuten päiväkodit ja koulut. Nämä palvelut tulisi myös sijaita hyvin saavutettavilla paikoilla ja lähellä asukkaita.
Julkisten palveluiden suunnittelussa eri sektoreiden välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys. Yhteistyötä tarvitaan tiedon tuottamisessa, tiedon välittämisessä sekä suunnitteluprosessien ja investointien aikatauluttamisessa. Yleiskaavan valmistelun ja yleiskaavan toteuttamisohjelman valmistelun yhteydessä on luotu hyvä yhteistyön pohja eri hallintokuntien ja kaupunkisuunnittelun kesken palveluverkkojen suunnittelun edellyttämälle tiedon tuottamiselle.
Palveluiden suunnittelussa keskeisessä roolissa on kymmenen vuoden alueellinen ikärakenne-ennuste. Yleiskaavan toteuttamisohjelman avulla pyritään tarkentamaan lähtötietoja kaavoituksen ajastamisesta ja määrästä, jolloin ne voivat tarkentaa myös kaupungin rakentamisennustetta sekä väestöarvioita. Tavoitteena on myös ollut alueellisen ikärakenne-ennusteen ulottaminen pidemmälle aikavälille, jolloin saadaan pitemmän aikavälin mahdollisia suuntaviivoja alueiden kehittymiselle. Tämä on tärkeää palveluverkon suunnittelun kannalta, sillä esimerkiksi uuden koulun suunnittelu ja valmistuminen saattaa kestää jo 5-10 vuotta.
Alueille, joille kaavoitetaan paljon uutta asuntokaavaa, tulisi arvioida päiväkoti- ja ala-asteverkon osalta nykytilanne, kuten tilojen sijainti, kunto, käyttöaste ja mitoitus sekä alueen palveluverkkoihin kohdistuvat muutospaineet alueen rakentumisen seurauksena, palveluiden saavutettavuus uudessa tilanteessa, vaihtoehtoiset kehittämiskohteet sekä taloudelliset lähtökohdat palveluverkon uudistamistarpeisiin. Palveluhallintokunnat tarkastelevatkin jatkuvasti palveluverkon tilannetta.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman avulla saadaan tuotettua tietoa muutosten hallinnan tueksi ja yhteistä lähtötietopohjaa ollaan myös parhaillaan kehittämässä. Aluerakentamisprojekteissa palvelutarpeiden kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa ja prosessi on selkeä, mutta täydennysrakentamisen osalta palvelutarpeiden ennakointi on haastavampaa. Juuri näihin tehokkaasti tiivistettäville alueille yleiskaavan toteuttamisohjelma voi tuoda tarvittavia kaavoituksen lähtötietoja kootusti ja ennakoiden, jotta palveluihin pystytään varautumaan ajoissa.
Esittelijä
Lisätiedot
Anne Karlsson, johtava yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37444
Varhaiskasvatuslautakunta 07.02.2017 § 19
Lausunto
Varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Ulla-Marja Urhon yleiskaavan hyväksymiseen liittyvästä toivomusponnesta, että isosti tiivistettävissä kaupunginosissa selvitetään ajoissa riittävät tilat kouluille ja päiväkodeille:
Yleiskaavaehdotuksen aluevaraukset mahdollistavat Helsingin merkittävän kasvun. Väestön arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 630 000 asukkaasta vähintään 860 000 asukkaaseen eli 230 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä alle kouluikäisiä 0–6-vuotiaita lapsia on noin 7,2 % Helsingin väestöstä. Mikäli tämä osuus säilyy nykyisen kaltaisena, väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä tarkoittaisi 0–6 -vuotiaiden lasten määrän lisääntymistä lähes 17 000 lapsella.
Varhaiskasvatusvirasto on osallistunut omalta osaltaan yleiskaavan valmisteluyhteistyöhön ja kuvannut varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteita ja tavoitteita. Varhaiskasvatusvirasto on korostanut, että yleiskaavan tavoitteet lisäävät merkittävästi varhaiskasvatuspalveluiden tarvetta, ja että tähän on varauduttava jatkossa asemakaavoituksen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämisen ja palvelutarpeeseen varautumisen lähtökohtana on väestöennuste.
Varhaiskasvatusviraston lausunnossa yleiskaavasta on todettu, että viimeistään asemakaavoituksen käynnistyessä tulee poikkihallinnollisessa yhteistyössä selvittää uusien investointien tarve sekä mahdollisuudet olemassa olevan palvelutilaverkon hyödyntämiseen vanhojen alueiden tiiviistämisessä sekä uusien alueiden suunnittelussa. Olemassa olevia palvelutiloja voidaan hyödyntää niitä kehittämällä, laajentamalla sekä niistä luopumalla ja rakentamalla täysin uutta tilaa laajenevaan palvelutarpeeseen. Tavoitteena on rakentaa riittävän suuria toimipisteitä joko erillisinä päiväkoteina tai osana yhteishankkeita, joissa on monia eri toimijoita ja kuntalaisten palveluja. Kunnalliset varhaiskasvatuspalvelut ovat pääosin lähipalveluita ja niiden tulee sijoittua asumisen lähelle, siten että ne ovat helposti ja turvallisesti kävellen tai sujuvasti julkisella liikenteellä saavutettavissa.
Kiinteistöviraston tilakeskus koordinoi virastojen yhteistyötä palvelutilojen tilahallintaan liittyen. Tarkoituksena on ennakoida kaavoituksen, palvelutarpeen muutosten ja palvelutilojen kehittämisen keskinäisiä vaikutuksia, siten, että palveluiden järjestämiselle on käytössä tarkoituksenmukaisia tiloja ja tarvittavat investoinnit suunnitellaan taloudellisesti.
Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt yleiskaavan toteuttamisohjelman valmisteluun liittyen yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatusviraston ja opetusviraston sekä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa. Työskentelyn tavoitteena on, että yleiskaavan toteuttaminen, asemakaavoituksen edistyminen ja siihen liittyvät palvelutarpeen muutokset on mahdollista ottaa huomioon ja suunnitella riittävän ajoissa ja ohjelmoida investointeja tarkoituksenmukaisesti eri puolilla kaupunkia.
Tulevalla kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on mahdollista entistäkin paremmin ottaa huomioon eri-ikäisten lasten ja nuorten väestöpohjan kehitys eri puolilla kaupunkia ja kehittää sekä koordinoida tilojen käyttöä siten, että palvelutiloja on käytössä palvelutarvetta vastaavasti.
Esittelijä
Lisätiedot
Carola Harju, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42542
This decision was published on 31.10.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 31036024