Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Valtuustoaloitteessa esitetään maauimalan rakentamista Kaarelan kaupunginosan Malminkartanon osa-alueella sijaitsevalle Kartanonhaka-nimiselle lähivirkistysalueelle.

Uimarantojen ja maauimaloiden sijoittamismahdollisuuksia selvitetään osana virkistysalueiden suunnittelua ja niille pyritään osoittamaan aluevarauksia mahdollisuuksien mukaan. Uuden uimapaikan tai maauimalan sijoittamisessa tulee varmistaa sen hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa maauimala nykyisen uimahallin ja muiden liikuntapalvelujen yhteyteen.

Helsingissä on kaksi maauimalaa: Uimastadion ja Kumpula. Vuonna 2016 Helsingin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin merivesiuimala. Lisäksi Pirkkolan liikuntapuiston alueella sijaitsee hiekkapohjainen, vedenkäsittelylaitoksella ja vesiliukumäellä varustettu uima-allas, ns. plotti, joka on hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Pirkkolan alueen asemakaava (nro 12185, tullut voimaan 14.3.2014) mahdollistaa myös uuden ulkoaltaan rakentamisen nykyisen tai mahdollisesti laajennettavan uimahallin yhteyteen. Pirkkolan uimahalli sijaitsee linnuntietä 3 kilometrin etäisyydellä Kartanonhaan alueesta.

Kartanonhaan alueella on voimassa asemakaava nro 9060 (vahvistettu 11.8.1986). Kaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja palstaviljelyalueeksi (RP). Kaava osoittaa pysäköintialueiden ja pallokenttien ohjeelliset sijainnit ja että alueen länsiosaan tulee istuttaa puita. Alueella vallitseva nykytilanne on pitkälti asemakaavan mukainen. Mätäjoen mutkan pohjoispuolella on laaja nurmialue, joka on kesäisin suosittu pallottelu- ja auringonottopaikka.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Kartanonhaan alue on merkitty kaupunkipuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä uusi yleiskaava osoittaa Kartanonhaan virkistys- ja viheralueeksi, joka jatkuu Mätäjoen vartta etelään ja liittyy viheryhteys-merkinnöin lännessä, luoteessa ja koillisessa sijaitsevaan muuhun viheralueverkkoon. Kartanonkaaren eteläpuolella on osoitettu nykyistä virkistysaluetta täydennysrakentamiseen ja merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2). Kartanonhaan länsipuoliset nykyiset teollisuus- ja varastointialueet on merkitty kantakaupungiksi (C2). Vihdintielle on esitetty pikaraitiotievaraus. Yleiskaavan teemakartassa "Virkistys- ja viherverkosto 2050" Kartanonhaka on lisäksi merkitty kaupunginosapuistoksi, osaksi Länsipuiston vihersormea sekä osaksi itä-länsisuuntaista viherlinjaa.

Helsingin uusi yleiskaava esittää maankäytön pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2050 asti. Ensi vaiheessa Kartanonhaan lähistön täydennysrakentamisen asemakaavoitus keskittyy Malminkartanontien ympäristöön. Lähitulevaisuudessa on tavoitteena kehittää Malminkartanonhuipun virkistyskäytön mahdollisuuksia.

Mätäjoki kuuluu ELY-keskuksen lohi- ja siikapitoisten vesistöjen listalle. Nämä kalalajit käyttävät Mätäjokea nousu- tai vaellustienään. Veden käyttämistä ja puhdistamista maauimalan käyttöön ei voida pitää mahdollisena. Valuman tulee olla tasainen ympäri vuoden. Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Kartanonhaan alueelle on merkitty arvoluokiteltuja lepakko- ja linnustokohteita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että maankäytön suunnittelun kannalta uuden maauimalan sijoittamisesta Kaarelaan ei ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä. Uimapaikkojen palveluverkkoa on syytä tulevaisuudessa tarkastella kokonaisuutena, jotta investoinnit voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisesti kaikkien kaupunkilaisten näkökulmasta. Mikäli resursseja aloitteen mukaiseen maauimalaan myöhemmin järjestyisi, voidaan virkistys- ja liikuntatoimintojen sijoittumista Kartanonhaan alueelle tarkastella ottaen samalla huomioon Mätäjoen ja alueen luontoarvojen suojelun.