Den av ledamoten Hanna Mithiku väckta motionen om ett utomhusbad i Gamlas
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag anse den av ledamoten Hanna Mithiku väckta motionen vara slutligt behandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Hanna Mithiku och 23 andra ledamöter föreslår i sin motion att det byggs ett utomhusbad i Gamlas och att staden bör inleda behövliga utrednings- och planeringsåtgärder. Det är meningen att Gamlas och Sockenbacka utvecklas till stora områdescentrum inom ramen för den av stadsfullmäktige godkända nya generalplanen.
Enligt 22 § 2 mom. i arbetsordningen för stadsfullmäktige ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.
Stadsstyrelsen hänvisar till idrottsnämndens och stadsplaneringsnämndens utlåtanden och konstaterar följande:
Idrottsnämnden konstaterar i sitt utlåtande bl.a. att nämnden i det här skedet inte förordar motionen om att bygga ett utomhusbad i Gamlas.
Idrottsnämnden har gett ett utlåtande till stadsplaneringskontoret om förslaget till detaljplan för dammstranden i Kungseken. I utlåtandet förordar nämnden planläggningen av Palettdammen till badstrand, om de ekonomiska resurserna som behövs för att grunda och upprätthålla en badstrand kan garanteras. Som ett andra alternativ har nämnden föreslagit att en badduglig parkdamm planläggs i Kungseken. En damm är ett till bygg- och underhållskostnaderna förmånligare alternativ än en badstrand. Som badplats betjänar Kungsekens damm också Gamlas invånare.
I Helsingfors finns två utomhusbad, Simstadion och Gumtäkts friluftsbad. Simstadion har byggts om under åren 1993–1995 och Gumtäkts friluftsbad under åren 2003-2005. Under vintern 2015–2016 renoverades Simstadions barnbassäng och under vintern 2016–2017 renoverades hoppbassängen och -tornet. I Alberga i Esbo färdigställdes under sommaren 2016 ett nytt utomhusbad som är enkelt att nå också från västra och nordvästra Helsingfors.
Utöver utomhusbaden finns en utomhusbassäng med sandbotten, en s.k. plott, i Britas, i vilken det byggts vattenbehandlingsapparater och en vattenrutschbana.
I Helsingfors finns under somrarna också möjlighet att bada på 24 stränder, varav 13 är bevakade. Dessutom har ett året-runt-havsbad byggts med privata medel i Helsingfors centrum år 2016, vilket förbättrar invånarnas möjligheter att bada.
Idrottsverket har låtit utarbeta en översiktsplan för Britas idrottspark. Planen färdigställdes 1995, och i den ingår ett utkast till en utbyggnad av Britas nuvarande simhall. Det finns också planer på en bassäng av utomhusbadtyp söder om simhallen. I detaljplanen för mellersta delen av Centralparken, som trädde i kraft 29.1.2014, har reserveringar för dessa upptagits i Britas idrottspark. I detaljplanen finns en reservering för en utomhusbassäng söder om den nuvarande simhallen och en reservering för genomförande av en utbyggnad av simhallen. Utbyggnaden av simhallen får omfatta högst två våningar och 9 000 m² vy.
I den gällande ekonomiplanen för idrottsväsendet anvisas inga investeringsanslag för byggande av ett nytt utomhusbad. I och med sektorreformen förflyttas investeringsanslagen som anvisats för idrottsplatsbyggande till stadsmiljösektorn och samtidigt ska det utföras en utredning om det regionala utvecklingsbehovet av Helsingfors badplatser och en granskning av möjligheten att bygga ett nytt utomhusbad eller en annan motsvarande lösning i samband med någon befintlig simhall eller i ett annat område.
Stadsplaneringsnämnden konstaterade i sitt utlåtande bl.a. att det i den nya generalplanen för Helsingfors fastställs långsiktiga mål för markanvändningen till år 2050. I det första skedet fokuseras detaljplaneläggningen av kompletteringsbyggandet i närheten av Gårdshagen till Malmgårdsvägens omgivning. I den närmaste framtiden är målet att utveckla Malmgårdstoppens rekreationsmöjligheter.
Med tanke på planering av markanvändningen är det inte nödvändigt att inleda en separat utredning om förläggning av ett utomhusbad till Kårböle. Servicenätet av badplatser bör i fortsättningen granskas som en helhet, så att investeringarna kan riktas ändamålsenligt med tanke på alla stadsbor. Om det senare visar sig att det finns resurser för ett sådant utomhusbad som nämns i motionen, kan förläggandet av rekreations- och idrottsfunktioner till Gårdshagens område granskas och då ska Rutiåns och områdets naturvärden samtidigt beaktas.
Föredraganden konstaterar att det i nuläget inte finns planer för det i motionen nämnda utomhusbadet. Servicenätet av badplatser ska i framtiden granskas som en helhet.
Kaupunginhallitus 18.04.2017 § 392
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Hanna Mithikun aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185
Kaupunkisuunnittelulautakunta 07.03.2017 § 138
Lausunto
Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:
Valtuustoaloitteessa esitetään maauimalan rakentamista Kaarelan kaupunginosan Malminkartanon osa-alueella sijaitsevalle Kartanonhaka-nimiselle lähivirkistysalueelle.
Uimarantojen ja maauimaloiden sijoittamismahdollisuuksia selvitetään osana virkistysalueiden suunnittelua ja niille pyritään osoittamaan aluevarauksia mahdollisuuksien mukaan. Uuden uimapaikan tai maauimalan sijoittamisessa tulee varmistaa sen hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa maauimala nykyisen uimahallin ja muiden liikuntapalvelujen yhteyteen.
Helsingissä on kaksi maauimalaa: Uimastadion ja Kumpula. Vuonna 2016 Helsingin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin merivesiuimala. Lisäksi Pirkkolan liikuntapuiston alueella sijaitsee hiekkapohjainen, vedenkäsittelylaitoksella ja vesiliukumäellä varustettu uima-allas, ns. plotti, joka on hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Pirkkolan alueen asemakaava (nro 12185, tullut voimaan 14.3.2014) mahdollistaa myös uuden ulkoaltaan rakentamisen nykyisen tai mahdollisesti laajennettavan uimahallin yhteyteen. Pirkkolan uimahalli sijaitsee linnuntietä 3 kilometrin etäisyydellä Kartanonhaan alueesta.
Kartanonhaan alueella on voimassa asemakaava nro 9060 (vahvistettu 11.8.1986). Kaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja palstaviljelyalueeksi (RP). Kaava osoittaa pysäköintialueiden ja pallokenttien ohjeelliset sijainnit ja että alueen länsiosaan tulee istuttaa puita. Alueella vallitseva nykytilanne on pitkälti asemakaavan mukainen. Mätäjoen mutkan pohjoispuolella on laaja nurmialue, joka on kesäisin suosittu pallottelu- ja auringonottopaikka.
Helsingin yleiskaava 2002:ssa Kartanonhaan alue on merkitty kaupunkipuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.
Kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä uusi yleiskaava osoittaa Kartanonhaan virkistys- ja viheralueeksi, joka jatkuu Mätäjoen vartta etelään ja liittyy viheryhteys-merkinnöin lännessä, luoteessa ja koillisessa sijaitsevaan muuhun viheralueverkkoon. Kartanonkaaren eteläpuolella on osoitettu nykyistä virkistysaluetta täydennysrakentamiseen ja merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2). Kartanonhaan länsipuoliset nykyiset teollisuus- ja varastointialueet on merkitty kantakaupungiksi (C2). Vihdintielle on esitetty pikaraitiotievaraus. Yleiskaavan teemakartassa "Virkistys- ja viherverkosto 2050" Kartanonhaka on lisäksi merkitty kaupunginosapuistoksi, osaksi Länsipuiston vihersormea sekä osaksi itä-länsisuuntaista viherlinjaa.
Helsingin uusi yleiskaava esittää maankäytön pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2050 asti. Ensi vaiheessa Kartanonhaan lähistön täydennysrakentamisen asemakaavoitus keskittyy Malminkartanontien ympäristöön. Lähitulevaisuudessa on tavoitteena kehittää Malminkartanonhuipun virkistyskäytön mahdollisuuksia.
Mätäjoki kuuluu ELY-keskuksen lohi- ja siikapitoisten vesistöjen listalle. Nämä kalalajit käyttävät Mätäjokea nousu- tai vaellustienään. Veden käyttämistä ja puhdistamista maauimalan käyttöön ei voida pitää mahdollisena. Valuman tulee olla tasainen ympäri vuoden. Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Kartanonhaan alueelle on merkitty arvoluokiteltuja lepakko- ja linnustokohteita.
Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että maankäytön suunnittelun kannalta uuden maauimalan sijoittamisesta Kaarelaan ei ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä. Uimapaikkojen palveluverkkoa on syytä tulevaisuudessa tarkastella kokonaisuutena, jotta investoinnit voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisesti kaikkien kaupunkilaisten näkökulmasta. Mikäli resursseja aloitteen mukaiseen maauimalaan myöhemmin järjestyisi, voidaan virkistys- ja liikuntatoimintojen sijoittumista Kartanonhaan alueelle tarkastella ottaen samalla huomioon Mätäjoen ja alueen luontoarvojen suojelun.
Esittelijä
Lisätiedot
Mikael Ström, arkkitehti, puhelin: 310 37470
Liikuntalautakunta 09.02.2017 § 34
Lausunto
Liikuntalautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuustoaloitteeseen, joka koskee maauimalan rakentamista Kannelmäkeen.
Liikuntalautakunta ei puolla tässä vaiheessa aloitetta maauimalan rakentamisesta Kannelmäkeen.
Lisäksi liikuntalautakunta toteaa, että se on antanut lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavaehdotuksesta. Lausunnossa lautakunta puoltaa Palettilammen kaavoittamista uimarannaksi, jos uimarannan perustamisen ja hoidon vaatimat taloudelliset resurssit turvataan. Toisena vaihtoehtona lautakunta on esittänyt Kuninkaantammen alueelle kaavoitettavaksi uimakelpoisen puistolammen, joka on rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan uimarantaa edullisempi. Kuninkaantammen lampi tulisi uimapaikkana palvelemaan myös Kannelmäen alueen asukkaita.
Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadion ja Kumpulan maauimala. Uimastadion on peruskorjattu vuosina 1993 - 1995 ja Kumpulan maauimala vuosina 2003 - 2005. Talven 2015 - 2016 aikana peruskorjattiin Uimastadionin lasten allas, ja talven 2016 - 2017 aikana peruskorjataan hyppyallas ja -torni. Espoon Leppävaaraan on kesällä 2016 valmistunut uusi maauimala, mikä on hyvin saavutettavissa myös Länsi- ja Luoteis-Helsingistä.
Uimastadion oli vuonna 2016 avoinna 8.5. - 18.9. ja Kumpulan maauimala 28.5. - 28.8. Maauimaloiden vuosittaiset kävijämäärät ovat viime vuosina olleet
Uimastadion Kumpula
2014 295 334 127 815
2015 278 523 113 216
2016 256 139 104 333
Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona oleva hiekkapohjainen uima-allas -ns. plotti -johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Lisäksi vuosina 2012 - 2013 plotin koko ympäristö ja leikkivälineet uusittiin ja kunnostettiin sekä lisättiin kuntoiluvälineet. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on ollut etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas. Vuonna 2016 plotilla oli 30 427 kävijää.
Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus myös 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia.
Liikuntaviraston teettämänä valmistui 1995 Pirkkolan liikuntapuiston yleissuunnitelma, johon sisältyy osana luonnos Pirkkolan nykyisen uimahallin laajennukseksi. Uimahallin eteläpuolelle on kaavailtu myös maauimalan tyyppistä ulkona olevaa uima-allasta. Keskuspuiston keskiosan 29.1.2014 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa näitä koskevat varaukset on osoitettu Pirkkolan liikuntapuiston alueella. Asemakaavassa nykyisen uimahallin eteläpuolella on varaus ulkouima-altaalle sekä varaus uimahallin laajennuksen toteuttamista varten. Uimahallin laajennus saa olla kaksikerroksinen ja 9 000 k-m² suuruinen.
Liikuntatoimen tämän hetkisessä taloussuunnitelmassa ei ole osoitettu investointimäärärahoja uuden maauimalan rakentamiseen. Toimialauudistuksen myötä liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle.
Samalla kun liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle, tulee liikuntalautakunnan näkemyksen mukaan toteuttaa selvitys Helsingin uimapaikkojen alueellisista kehitystarpeista ja tarkastella mahdollisuutta toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen sekä/tai muulle alueelle.
Käsittely
Esittelijä muutti lausuntoehdotustaan seuraavasti: Liikuntalautakunta ei puolla tässä vaiheessa aloitetta maauimalan rakentamisesta Kannelmäkeen.
Esittelijä lisäsi lausuntoehdotukseensa seuraavan kappaleen: Lisäksi liikuntalautakunta toteaa, että se on antanut lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavaehdotuksesta. Lausunnossa lautakunta puoltaa Palettilammen kaavoittamista uimarannaksi, jos uimarannan perustamisen ja hoidon vaatimat taloudelliset resurssit turvataan. Toisena vaihtoehtona lautakunta on esittänyt Kuninkaantammen alueelle kaavoitettavaksi uimakelpoisen puistolammen, joka on rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan uimarantaa edullisempi. Kuninkaantammen lampi tulisi uimapaikkana palvelemaan myös Kannelmäen alueen asukkaita.
Esittelijä poisti lausuntoehdotuksestaan seuraavaan kappaleen: Toiminnallisesti ja taloudellisesti olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin - erityisesti Pirkkolan - yhteyteen. Tulevina vuosina myös kehittyvä Östersundomin alue voisi toimia uuden maauimalan sijoituspaikkana.
Esittelijä lisäsi lausuntoehdotuksestaan poistetun kappaleen tilalle seuraavan kappaleen: Samalla kun liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle, tulee liikuntalautakunnan näkemyksen mukaan toteuttaa selvitys Helsingin uimapaikkojen alueellisista kehitystarpeista ja tarkastella mahdollisuutta toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen sekä/tai muulle alueelle.
Lautakunta päätti asiasta esittelijän muutetun lausuntoehdotuksen mukaisesti.
Jäsen Riku Ahola teki lausuntoon seuraavan vastaehdotuksen: Liikuntalautakunta ei puolla tässä vaiheessa aloitetta maauimalan rakentamisesta Kannelmäkeen.
Lisätään lausuntoon:
Lisäksi liikuntalautakunta toteaa että se on antanut lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavaehdotuksesta. Lausunnossa lautakunta puoltaa Palettilammen kaavoittamista uimarannaksi, jos uimarannan perustamisen ja hoidon vaatimat taloudelliset resurssit turvataan. Toisena vaihtoehtona lautakunta on esittänyt Kuninkaantammen alueelle kaavoitettavaksi uimakelpoisen puistolammen, joka on rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan uimarantaa edullisempi. Kuninkaantammen lampi tulisi uimapaikkana palvelemaan myös Kannelmäen alueen asukkaita.
Muutetaan kappale: Toiminnallisesti ja taloudellisesti olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin - erityisesti Pirkkolan - yhteyteen. Tulevina vuosina myös kehittyvä Östersundomin alue voisi toimia uuden maauimalan sijoituspaikkana.
Muotoon: Samalla kun liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle, tulee liikuntalautakunnan näkemyksen mukaan toteuttaa selvitys Helsingin uimapaikkojen alueellisista kehitystarpeista ja tarkastella mahdollisuutta toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen sekä/tai muulle alueelle.
Kannattaja: Riitta Hämäläinen-Bister
Esittelijä
Lisätiedot
Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812
This decision was published on 12.05.2017
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
Presenter information
Ask for more info
Hilkka Tapiolinna, stf. stadssekreterare, telefon: 09 310 36185