Päätös on ehdotuksen mukainen.

Rakennusviraston toimitusjohtaja on 12.4.1996 § 251 myöntänyt luvan vaatimuksen tekijän myöhemmin omitukseensa hankkimalle kiinteistölle 28075-3 (nykyään 28075-15) pitää imeytysputkea kaupungin omistamalla puistoalueella. Sittemmin puistoalueelle on pystytetty tilakeskuksen toimesta viipalekoulurakennus, jonka rakentaminen aloitettiin projektinjohtajan ilmoituksen mukaan kesäkuussa 2016.

Kaupungin rakennusvalvontavirasto toimitti rakennuslupahakemuksen 28-1482-16-A tarkoittamaan alueeseen rajoittuvien tonttien omistajien kuulemisen 10.6.2016 lähetetyllä tiedotteella. Saman kuukauden 30 päivänä myönnetyn rakennusluvan mukaan naapurit, mukaan lukien vaatimuksen tekijä, eivät esittäneet huomautuksia hakemuksesta tai poikkeamista. Koulurakennus ja sen edellyttämät maanmuokkaustyöt valmistuivat saman vuoden elokuun aikana.

Alueidenkäytön tarkastajalta saadun tiedon mukaan koulurakennuksen pystyttämiseksi annettu aluevuokrauspäätös tehtiin 28.7.2015 ja työmaaparakkeja työmaalle alettiin toimittaa jo 29.7.2015.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan vahingot syntyivät veden noustua rankan sateen jälkeen hakijan omistaman kiinteistön kellarikerrokseen 5.9.2016. Hakijan yhdessä L&T:n kanssa tekemissä putken paikannuksissa ja kuvauksissa selvisi, että kaupungin puistoalueelle oli koulurakennuksen pystytyksen yhteydessä tuotu maa-aineksia, jotka olivat painaneet hakijan kiinteistön imeytysputkea ja sen poistoaukkoa niin, että nämä olivat hautautuneet ja tukkeutuneet.

Rakennusvirasto on kiinteistön imeytysputken lupapäätöksen 96-199-336/12.4.1996 ja sijoittamisen jälkeen toimittanut siihen liittyvät kartoitustiedot vesilaitokselle. Imeytysputkea ei tuntemattomasta syystä ole laitoksella kuitenkaan merkitty eikä sitä näin ollen ole löytynyt miltään kartoilta. Tästä syystä tilakeskuksen urakoitsija ei voinut havaita putkea eikä sen poistoaukkoa maanmuokkaustöiden yhteydessä.

Vaatimuksen tekijällä on ollut lupapäätöksen liitteenä käytössään asemapiirros, johon putken suunta ja poistoaukko ovat merkityt. Tästä piirroksesta sekä hakijalle 10.6.2016 kuulemistiedotteen liitteenä lähetetystä viipalekoulurakennuksen asemapiirroksesta 1.6.2016 ja rakennuslupahakemuksen 28-1482-16-A asiakirjoista käy ilmi vaara, että koulurakennus ja sen edellyttämät maa-aineksen siirrot ja tasoitukset voivat sijoittua kiinteistön 28075-15 imeytysputken päälle.

Hakijalla on ollut tiedossa sijoitusluvan asemapiirroksesta ilmenevä imeytysputken sijainti ja tontin omistajalle luvassa yksiselitteisesti asetettu vastuu putken kunnossapidosta.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia perusteita tai selvityksiä, joiden johdosta lautakunnan asiassa aikaisemmin antamaa päätöstä olisi syytä muuttaa.

Kuntalain (410/2015) siirtymäsäännösten nojalla oikaisuvaatimusten käsittelyssä sovelletaan vanhan kuntalain (365/1995) säännöksiä 1.6.2017 asti. Vanhan lain 89 §:n 1 ja 2 momenttien, 92 § 1 momentin
sekä 93 §:n mukaisesti kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön asianosainen tai kunnan jäsen voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hakija on vaatinut Helsingin kaupungilta 29.11.2016 saapuneella hakemuksella vahingonkorvausta 5.9.2016 havaitsemastaan omakotitalonsa kellarin vesivahingosta. Yleisten töiden lautakunta on osittain (50 %) hyväksynyt hakemuksen päätöksellään 28.2.2017 § 75.

Nyt hakija vaatii säädetyssä määräajassa 10.3.2017 rakennusviraston kirjaamoon saapuneella oikaisuvaatimuksella yleisten töiden lautakunnalta oikaisua mainittuun päätökseen.

Esitetyt vaatimukset

Hakija katsoo, että vesivahinko on aiheutunut kaupungin viranomaisten virheestä, koska kiinteistön poistoputki on jäänyt merkitsemättä asianmukaisesti viranomaisen karttoihin. Hakija vaatii Helsingin kaupunkia korvaamaan vahingon täysimääräisesti tositteiden mukaan.

Saadut selvitykset

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausasemalta saadun tiedon mukaan tapahtuma-aikaan syyskuun alussa satoi runsaasti eli 37,6 mm ainoastaan 3.9.2016. Tämä sademäärä on aiheuttanut hakijan 5.9.2016 havaitseman vesivahingon.

Hakijan yhdessä L&T:n kanssa tekemissä putken paikannuksissa ja kuvauksissa selvisi, että kaupungin puistoalueelle oli koulurakennuksen pystytyksen yhteydessä tuotu maa-aineksia, jotka olivat painaneet hakijan kiinteistön imeytysputkea ja sen poistoaukkoa niin, että nämä olivat hautautuneet ja tukkeutuneet.

Rakennusvirasto on kiinteistön imeytysputken lupapäätöksen 96-199-336/12.4.1996 ja sijoittamisen jälkeen toimittanut siihen liittyvät kartoitustiedot vesilaitokselle. Imeytysputkea ei tuntemattomasta syystä ole laitoksella kuitenkaan merkitty eikä sitä näin ollen ole löytynyt miltään kartoilta. Tästä syystä tilakeskuksen urakoitsija ei voinut havaita putkea eikä sen poistoaukkoa maanmuokkaustöiden yhteydessä

Kaupungin rakennusvalvontavirasto on toimittanut rakennuslupahakemuksen 28-1482-16-A tarkoittamaan alueeseen rajoittuvien tonttien omistajien kuulemisen 10.6.2016 lähetetyllä tiedotteella normaalin käytännön mukaisesti.

Asian arviointia

Yleisten töiden lautakunta on päätöksessään 28.2.2017 § 75 katsonut kohtuulliseksi korvata asiassa 50 % päätökseen mennessä muodostuneista tositteisiin perustuvista kuluista. Kaupungin oman tuottamuksen ja vastuun osuus on näin arvioitu 50 %:ksi koko vesivahingon määrästä.

Kaupungin tuottamus vahinkoon johtuu siitä, että sen vastuulla ollut kiinteistön imeytysputken merkitseminen karttaan on jäänyt vesilaitoksella tekemättä.

Vahingonkorvauslain (412/1974) 6 luvun 1 §:n mukaisesti hakijan voidaan osaltaan katsoa myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen. Hakijan myötävaikutus vahingon syntymiseen ilmenee siinä, että hän ei ole rakennuslupamenettelyn kuulemisen yhteydessä eikä myöhemminkään ilmoittanut imeytysputken sijaintia kaupungin rakennusvalvontaan tai koulutyömaasta vastaaville henkilöille. Hän ei ole myöskään tarkastanut työmaan maanmuokkaustöiden tilannetta ja ulottuvuutta tonttinsa rajan ja imeytysputken sijainnin läheisyydessä, vaikka putken kunnossapitovastuu ja uhanalainen sijainti kävivät ilmi putken lupapäätöksestä sekä rakennuslupahakemuksen 28-1482-16-A asiakirjoista ja kuulemistiedotteen viipalekoulurakennusta koskevasta asemapiirroksesta.

Myötävaikuttamisen tilanteiden arviointi on edellä mainitun lainkohdan suppeudesta johtuen oikeuskäytännön varassa. Vastaavan kaltaisissa myötävaikuttamisen tilanteissa on aika yleisesti käytetty 50 %:n alennusta korvauksessa aiheutuneen vahingon määrästä. Myös tässä valossa yleisten töiden lautakunnan aiempaa päätöstä asiassa on pidettävä oikeana ja kohtuullisena.

Yleisten töiden lautakunta 28.02.2017 § 75

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506

Maksuasiat, puhelin: 310 25300

This decision was published on 19.05.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.