Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Vaaralan lammet ovat vanhoihin hiekkakuoppiin muodostuneita lampia, joista yksi (Jakomäen lampi) sijaitsee Helsingin kaupungin alueella ja kolme Vantaan puolella. Helsingin alueella oleva lampi ja sen lähiympäristö on yksityisomistuksessa. Vantaan puolella sijaitsevista lammista eteläisin on yksityisomistuksessa ja kaksi pohjoisinta omistaa Vantaan kaupunki.

Vaaralan lampien alueen virkistyskäytön kehittäminen ja lampien mahdollinen uimarantakäyttö on ollut esillä ennenkin. Yleisten töiden lautakunta on vuonna 2015 hyväksynyt Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun aluesuunnitelman. Aluesuunnitelmassa on esitetty virkistyskäyttöä tukevia toimenpiteitä ja samalla todetaan, että asukkaiden toivomia uintimahdollisuuksia pohjavesialueella on selvitettävä jatkotutkimuksin ja jatkosuunnittelun myötä. Aluesuunnitelman mukaan hanketta suunnitellaan yhdessä Vantaan kaupungin ja alueen asukkaiden kanssa.

Uimakuoppien kehittäminen uimarannaksi

Alue on tärkeä pohjavesialue ja sijaitsee vedenottamon lähellä. Näin ollen hankkeen edellytyksenä on selvittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanta siihen, sopiiko alue uimarantahankkeelle.

Vantaan kaupunki on teettänyt vuonna 2015 alueelle pohjavesien suojelusuunnitelman (Fazerilan pohjavesialueen suojelusuunnitelma), jossa otetaan jonkin verran kantaa myös maankäytön suunnitteluun.

Ympäristölautakunta huomauttaa, että ympäristönsuojelulaissa on säädetty pohjaveden pilaamiskielto, joka on ehdoton. Vesilain mukaan puolestaan vesitaloushankkeelle, joka voi aiheuttaa pohjaveden laadun
tai määrän muutoksia, jotka esimerkiksi huonontaisivat pohjavesiesiintymän käyttökelpoisuutta, tulee hakea lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI).

Ennen tarkempaa uimarannan suunnittelua tulee selvittää, soveltuvatko lammet veden laadun puolesta uimarannaksi. Helsingin ympäristökeskus on ottanut Helsingin alueella sijaitsevasta lammesta näytteitä kaksi kertaa vuodessa, mutta veden laadun tarkempi selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Lähtökohtaisesti pieni, matala vesialue, jossa veden vaihtuminen on hidasta, on altis pilaantumiselle esimerkiksi hulevesien tai eläinten ulosteiden vaikutuksesta. Uimarannan veden laadulle, näytteenotolle ja raportoinnille on yksityiskohtaiset vaatimukset (STMa 177/2008 ja STMa 354/2008), jotka perustuvat EU:n uimavesidirektiiviin.

Uimarannan tulee olla myös asianmukaisesti varustettu. Asianmukaiseen varusteluun kuuluvat vähintään wc-tilat, pukeutumistilat, suihkut, riittävät roska-astiat, ilmoitustaulut ja opasteet. Lisäksi uimarantaa
suunniteltaessa tulee huomioida mm. uinninvalvonnan järjestäminen, pelastusajoneuvojen pääsy rannalle ja asiakkaiden pysäköinti. Uimarannalle tarvitaan ylläpitäjä, joka vastaa mm. rannan ja sen rakenteiden ylläpidosta ja hoidosta, puhtaudesta ja tiedottamisesta rannalla.

Alueen virkistyskäytön kehittäminen

Lampien eteläpuolelle sijoittuu Slåttmossenin luonnonsuojelualue. Alueelle sijoittuu myös monia muita Helsingin kaupungin luontotietojen arvokkaita luontokohteita. Geologisesti arvokas turvakerrostuma, Slåttmossen (23/007), ulottuu myös luonnonsuojelualueen pohjoispuolelle. Alueelle sijoittuu myös II-luokan arvokas lintualue (Jakomäen lammikot, 40/2010) ja III arvoluokan lepakkoalue (Jakomäki 41/03). Jakomäen lampi lähiympäristöineen on paikallisesti arvokas matelija- ja sammakkoeläinkohde (Jakomäki 11/07). Lampi on sammakkoeläinten suosimaa elinympäristöä ja monien alueella tavattavien eläinten esim. sammakkoeläinten ja hyönteisten lisääntymispaikka.

Virkistyskäytön kehittämiseen tähtäävät toimet, joita aluesuunnitelmassa on mainittu, kuten polkuverkoston ja reittien kehittäminen, roska-astioiden lisääminen, penkit ja opastaulut, voisivat parhaimmillaan jopa parantaa luontoarvojen säilymistä alueella esimerkiksi ohjaamalla kulkua ja siten vähentämällä alueen kulumista.

Ympäristölautakunnan mielestä Jakomäen ja Vaaralan lampien alueen virkistyskäytön kehittäminen yhdessä Vantaan kaupungin kanssa on kannatettavaa edellyttäen, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon alueen monet luontoarvot. Lammen ympäristön voimakkaampi muokkaaminen virkistyskäyttöön tai mahdollisesti uimarannaksi edellyttää huolellista luontovaikutusten arviointia sekä luontoarvojen ja virkistyskäytön yhteensovittamista.

Liikuntalautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuustoaloitteeseen, joka koskee Vaarala-Jakomäen alueen uimakuoppien kehittämistä maauimalaksi ja virkistysalueeksi.

Helsingin Jakomäen ja Vantaan Vaaralan alueen rajalla sijaitsevat lammet ovat muodostuneet 1930 –1940 lukujen aikana aloitetun ja 1980-luvulle jatkuneen maa-ainesten oton seurauksena kaivutoiminnan ulotuttua alueen pohjaveden pinnan alapuolelle ja pohjaveden täytettyä maa-ainesten otossa syntyneet kuopat. Alueella sijaitsee nykyisin neljä hiekkakuoppiin muodostunutta lampea, joista yksi on Helsingin puolella ja kolme Vantaan puolella kuntarajaa. Voimassa olevassa asemakaavassa Helsingin puoleinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi ja Helsingin uudessa yleiskaavassa virkistysalueeksi. Lampien/ hiekkakuoppien alue on yksityisessä, OY Karl Fazer AB omistuksessa.

Lammet sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeällä 1-luokan Fazerilan pohjavesialueella, jossa kaikki maaperän tai pohjaveden tilaa vaarantavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Lampien alueen eteläpuolella sijaitsee Slåttmossenin paikallisesti ja alueellisesti tärkeä kosteikko ja suoalue, josta kolmannes on Helsingin ja kaksi kolmannesta Vantaan alueella. Slåttmossen on keidassuoalue, jonka Helsingin puoleisesta alueesta suurin osa on luonnonsuojelualuetta.

Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä Jakomäen lampien Helsingin puoleinen osa ympäristöineen on merkitty arvokkaaksi lintualueeksi, paikallisesti tärkeäksi lepakkoalueeksi sekä paikallisesti arvokkaaksi matelija ja sammakkoeläin alueeksi. Lisäksi luontotietojärjestelmässä Slåttmossenin alue aivan lampien alueeseen asti on merkitty ensimmäisen arvoluokan geologisesti sekä geomorfologisesti arvokkaaksi alueeksi.

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadion ja Kumpulan maauimala. Uimastadion on peruskorjattu vuosina 1993 - 1995 ja Kumpulan maauimala vuosina 2003 - 2005. Talven 2015 - 2016 aikana peruskorjattiin Uimastadionin lasten allas, ja talven 2016 - 2017 aikana peruskorjataan hyppyallas ja -torni. Espoon Leppävaaraan on kesällä 2016 valmistunut uusi maauimala.

Uimastadion oli vuonna 2016 avoinna 8.5. - 18.9. ja Kumpulan maauimala 28.5. - 28.8. Maauimaloiden vuosittaiset kävijämäärät ovat viime vuosina olleet

Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona oleva hiekkapohjainen ns. uima-allas -plotti, johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Lisäksi vuosina 2012 - 2013 plotin koko ympäristö ja leikkivälineet uusittiin ja kunnostettiin sekä lisättiin kuntoiluvälineet. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on ollut etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas. Vuonna 2016 plotilla oli 30 427 kävijää.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus myös 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia. Liikuntaviraston teettämänä valmistui 1995 Pirkkolan liikuntapuiston yleissuunnitelma, johon sisältyy osana luonnos Pirkkolan nykyisen uimahallin laajennukseksi. Uimahallin eteläpuolelle on kaavailtu myös maauimalan tyyppistä ulkona olevaa uima-allasta. Keskuspuiston keskiosan 29.1.2014 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa näitä koskevat varaukset on osoitettu Pirkkolan liikuntapuiston alueella. Asemakaavassa nykyisen uimahallin eteläpuolella on varaus ulkouima-altaalle sekä varaus uimahallin laajennuksen toteuttamista varten. Uimahallin laajennus saa olla kaksikerroksinen ja 9 000 k-m² suuruinen.

Liikuntatoimen tämän hetkisessä taloussuunnitelmassa ei ole osoitettu investointimäärärahoja uuden maauimalan rakentamiseen. Toimialauudistuksen myötä liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle.

Liikuntalautakunta on antanut lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavaehdotuksesta. Lausunnossa lautakunta puoltaa Palettilammen kaavoittamista uimarannaksi, jos uimarannan perustamisen ja hoidon vaatimat taloudelliset resurssit turvataan. Toisena vaihtoehtona lautakunta on esittänyt Kuninkaantammen alueelle kaavoitettavaksi uimakelpoisen puistolammen, joka on rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan uimarantaa edullisempi.

Samalla kun liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle, tulee liikuntalautakunnan näkemyksen mukaan toteuttaa selvitys Helsingin uimapaikkojen alueellisista kehitystarpeista ja tarkastella mahdollisuutta toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen sekä/tai muulle alueelle. Pitäen sisällään myös valtuustoaloitteessa esitetyn Vaarala - Jakomäen alueen joko maauimalana tai uimalampena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle:

Valtuustoaloitteen mukaiselle virkistysalueen kehittämiselle ei ole asemakaavallisia esteitä.

Vaaralanlampia on yhteensä neljä, joista kolme on Vantaan ja yksi (Jakomäen lampi) Helsingin puolella. Helsingin kaupungin puolella sijaitsevan lammen alue lähiympäristöineen on yksityisomistuksessa, Vantaan puoleisista lammista kaksi pohjoisinta omistaa Vantaan kaupunki ja eteläisin on yksityisomistuksessa.

Vaaralan lammet sisältyvät vedenhankintaa varten tärkeään Fazerilan pohjavesialueeseen. Pääosa pohjavesialueesta on Vantaalla, mutta se ulottuu länsiosaltaan myös Helsingin kaupungin alueelle. Pohjavesialueella rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. Lisäksi Helsingin kaupungin alueella on noudatettava rakennusvalvontaviraston julkaisemaa rakentamistapaohjetta tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta. Rakentaminen saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Jakomäen lammen alue on merkitty virkistysalueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on pääosin virkistys ja viheraluetta sekä eteläosaltaan asuntovaltaista aluetta A2. Koska asuntovaltaiseen pääkäyttötarkoitusmerkintään sisältyy myös pienemmät puistot ja lähivirkistysalueet, ei uusi yleiskaava estäisi mahdollisen maauimalan tulevaa toteuttamista. Helsingin uuden Yleiskaavan liitteessä Virkistys ja viherverkosto 2050 alue sijaitsee Viikki–Kivikko vihersormella ja sen läpi kulkee Kuninkaantammi–Jakomäki viherlinja sekä seudullinen viheryhteystarve.

Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelmassa (VISTRA II) Jakomäen lammen alue on Viikki–Kivikko vihersormen tärkeä kehitettävä kohde; Jakomäen hiekkakuopat. Alueella kulkevat ja yhdistyvät Viikki–Kivikko vihersormen pääreitti ja Kuninkaantammi–Jakomäki viherlinja. Molemmat jatkuvat seudullisena yhteytenä kuntarajan ylitse Vantaan puolelle.

Asemakaavassa Somerikkotien ja Vantaan rajan väliin sijoittuvat luontoalueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Jakomäen lammen alueella on lisäksi tärkeän pohjavesialueen osoittava kaavamerkintä (pv), joka ulottuu Vantaan rajalle. Vantaan puolella sijaitsevat Vaaralanlammet lähiympäristöineen on toistaiseksi asemakaavoittamatonta aluetta. Vantaalla sijaitseva Fazerin tehtaan alue Länsimäentien länsipuolella sekä Vaaralanlampien pohjoispuolella sijaitsevat kiinteistöt on osoitettu asemakaavassa teollisuusalueeksi.

Somerikkotien länsipuolella on vireillä asemakaavan muutoshanke, johon sisältyy mm. Huokopuisto (VP), Jakomäen liikuntapuisto (VU) ja nykyisten palvelurakennusten tontteja. Alueella tutkitaan koulu- ja päiväkotirakennusten osittaista purkamista ja uudisrakentamista sekä asuntojen täydennysrakentamisen edellytyksiä. Myös alueen virkistysalueiden kehittämistä ja liikennejärjestelyjen parantamista tutkitaan kokonaisratkaisuun liittyen. Nykyisen yläasteen tontilla 41216/4 (YO) sijaitsevan uimahallin on tarkoitus jatkaa toimintaansa (os. Somerikkopolku 6).

Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Helsingille kuuluvan lammen kohdalle ja lähiympäristöön on merkitty arvoluokiteltuja lepakko-, linnusto-, sammakkokohteita (kohderaportit 41/03, 40/2010, 11/07) joiden arvoluokat on II–III. Lampialueen eteläpuolella on myös Slåttmossenin kohosuon luonnonsuojelualue, joka on merkitty Helsingin luontotietojärjestelmään arvoluokan I turvekerrostumakohteena (23-007).

Vantaan kaupungin kanssa on yhteistyössä todettu, että viher- ja siniverkoston vahvistaminen ja virkistyspalvelujen monipuolistaminen alueella on kummankin kaupungin etujen mukaista.

Helsingin uuden yleiskaavan maankäytölliset tavoitteet, tulevat asemakaavahankkeet sekä Vantaan puolen tulevat maankäytölliset muutokset puoltavat virkistysalueen kehittämisen tarvetta. Alueen kehittäminen ja suunnittelu yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa mahdollistaisi laajemman kuntarajan ylittävän virkistyskohteen syntymisen. Lampien muuttaminen uima- tai virkistyskäyttöön palvelisi asukkaita rajan molemmin puolin ja pienentäisi seudun muihin uimakohteisiin (Kuusijärvi ja Vantaanjoki) kohdistuvaa käyttöpainetta. Uusien virkistystoimintojen sijoittuminen Jakomäkeen parantaisi alueen imagoa lisäämällä alueen houkuttelevuutta.

Jakomäen yleisiä alueita kehitetään Helsingin rakennusviraston julkaiseman aluesuunnitelman (hyväksytty vuonna 2015 yleisten töiden lautakunnassa) ja Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteiden (hyväksytty vuonna 2016 kaupunkisuunnittelulautakunnassa) mukaisesti kaupungin strategiaohjelman hengessä ja kunnioittamalla alkuperäisen ympäristön vahvuuksia.

Alueelle tehtävät uudistukset tulevat painottumaan palvelujen sekä asumisen tiivistämiseen. Alueen palveluita sekä vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia kehitetään palvelemaan muidenkin kaupunginosien asukkaita. Tavoitteena on säilyttää nykyiset luontoarvot jatkossakin. Suunnittelussa pyritään hakemaan ratkaisuja joissa yhteensovitetaan luonto-arvot ja virkistyskäyttö. Alueen tiivistämisen yhteydessä on arvioitava viheralueiden kulutus- ja sietokyky. Tarvittaessa on rakennettava uusia reittejä ja vahvistettava nykyinen polku- ja reittiverkosto, jotta alueen kulumiselta vältyttäisiin.

Jakomäen lammen alueen kehittäminen muiden Vaaralan lampien kanssa tukee seuraavia, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteita: vihersormien jatkuvuus, saavutettavuus ja vetovoimaisuus osana tiivistyvää kaupunkia, alueellisen viher- ja virkistysverkoston parantaminen täydennysrakentamisen yhteydessä ja julkisten ulkotilojen kunnostaminen sekä viherverkoston seudullisen jatkuvuuden turvaaminen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kannalta Jakomäen ja Vaaralan lammikkoalueen kehittämistä virkistysalueena tulee edistää yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Alueen pohjaveden ja luontokohteiden suojelu on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo maauimalan ja virkistysalueen selvittämisen Vantaan ja Helsingin yhteishankkeena tarpeelliseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto osallistuu asiantuntijana suunnittelu- ja selvitystyöhön. Ennen mahdolliseen hankkeeseen ryhtymistä tulee asiasta sopia myös alueen yksityisen maanomistajan sekä vesivarojen käytön ja hoidon osalta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa.