Vuosaaren uuden lukion (Mosaiikinraitti 2) asemakaavan muuttaminen (nro 12485)
Pelastuslautakunnan lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12485, Vuosaaren uusi lukio, Mosaiikkiraitti 2
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon:
Vuosaaren uudesta lukiorakennuksesta on laadittava palotekninen suunnitelma, joka on hyväksytettävä pelastuslaitoksella. Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon 1.1.2018 voimaan tuleva uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.
Muutoin pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa Vuosaaren uuden lukion asemakaavan muutosehdotukseen nro 12485.
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu pyytää pelastuslaitoksen lausuntoa Vuosaaren uuden lukion (Mosaiikkiraitti 2) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12485. Asemakaavan muutos koskee 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54178 tonttia 2 sekä katu- ja puistoalueita, jotka sijaitsevat Tyynylaavantien ja Mosaiikkiraitin välisellä alueella.
Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden, monikäyttöisen lukiorakennuksen rakentamisen Vuosaareen. Rakennus suunnitellaan 900 oppilaalle ja uutta kerrosalaa on 9 000 k-m2. Asemakaava mahdollistaa myös muiden kokoontumis- ja liiketilojen sijoittamisen rakennukseen sekä rakennuksen aukioloaikoina katutasossa yleiselle jalankululle varatun alueen toteuttamisen. Alue on nykyisellään rakentamatonta, ja sen läpi kulkee rasitteena Vuosaaren Urheilutalon huolto- ja asiakasliikenne, joka turvataan myös asemakaavan muutoksessa.
Kaavaratkaisu toimii lähtötietona lukiorakennuksesta järjestettävälle suunnittelukilpailulle, joten varattujen alueiden sijainnit ovat monelta kohdin hyvin likimääräiset eikä tarkempia tietoja tulevasta rakennuksesta ole vielä esitetty. Rakennuksen paloturvallisuus voidaan varmistaa parhaiten laatimalla rakennuksen suunnitteluvaiheessa palotekninen suunnitelma, jossa on selvitetty tarvittavat järjestelyt rakennuksen paloturvallisuuden toteuttamiseksi ja pelastus- ja sammutustyön turvaamiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta 21.11.2017 § 226
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- asettaa 14.11.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12485 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54178 tonttia 2 sekä katu- ja puistoalueita.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Internet-sivuilla Päätöksenteko
- että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
- valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
- merkitä tiedoksi laaditut korttelikortit, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä.
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12485 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Petri Leppälä. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Jape Lovén: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Päätösehdotuksen liitteenä nro 6 olevan korttelikortin kohdan Toiminnalliset tavoitteet toisesta kappaleesta poistetaan seuraavan sisältöinen toinen virke: Katutasoon voidaan järjestää myös ulkopuolisen toimijan liiketilaa.
Kannattaja: Eveliina Heinäluoma
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jape Lovénin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 9
Sirpa Asko-Seljavaara, Kaisa Hernberg, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara
Ei-äänet: 4
Eveliina Heinäluoma, Jape Lovén, Silvia Modig, Mika Välipirtti
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9-4.
14.11.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Leppälä, arkkitehti, puhelin: 310 37046
Pekka Leivo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37388
Tuomas Vanne, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37429
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.10.2017 § 39
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12485 pohjakartan kaupunginosassa 54 Vuosaari. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12485
Kaupunginosa: 54 Vuosaari
Kartoituksen työnumero: 32/2017
Pohjakartta valmistunut: 30.8.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Opetusvirasto 11.5.2017
Opetusvirasto on toiminut tiiviissä yhteystyössä kaavoittajan kanssa Vuosaaren keskustan asemakaavan suunnittelussa. Lukiolle on varattu tontti joka on keskeisellä paikalla lähellä metroasemaa. Opetusvirastolla ei ole muuta kommentoitavaa kun että suunnittelun edetessä on huomioitava oppilaiden turvallinen liikkuminen, lukion huoltoliikenne sekä lukion pihan sijoittelu.
Lisätiedot
Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
Rakennusvirasto 6.3.2017
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1280-00/17 (Vuosaaren keskustan asemakaavojen muutokset). Määräaika on 3.3.2017 mennessä.
Suunniteltava alue Vuosaaren metroaseman ympäristössä rajautuu pohjoisessa Vuosaarentiehen, etelässä Sokeritoriin, idässä Keltakanelinkujaan ja Porslahdentiehen ja lännessä Mosaiikkipuistosta Ulappasillalle ja Valkopaadentietä Sokeritoriin.
Asemakaavan muutokset koskevat Vuosaaren keskustan kehittämistä kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.11.2016 hyväksymien Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti elinvoimaiseksi, viihtyisäksi ja elämykselliseksi alueelliseksi keskukseksi. Jatkossa keskustaa kehitetään kohti keskustatoimintojen alueita, jossa pyritään painottamaan pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä sekä asumista, liiketiloja ja palveluita. Tavoitteena on mahdollistaa elinvoimaisen keskustan rakentaminen omaleimaiselle Vuosaaren kaupunginosalle.
Alueen asemakaavat tullaan laatimaan vaiheittain aloittaen Vuosaaren lukion tontista metroaseman läheisyydessä. Keskusta-alueen kehittämisestä tullaan järjestämään arkkitehtikilpailu.
Alueita yhdistävät katu- ja aukiotilat suunnitellaan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti elämykselliseksi ympäristöksi jalankulkijoiden mittakaava huomioiden. Suunnittelussa varaudutaan julkisen liikenneverkon kehittymiseen tulevaisuudessa.
Rakennusvirasto pitää asemakaavan muutoksia ja massiivista täydennysrakentamista sekä yleisten alueiden kehittämistä erittäin kannatettavina hankkeina. Alue on jäänyt väljäksi ja vaikuttaa jokseenkin keskeneräiseltä. On erittäin hyvä asia, että nyt lähdetään toteuttamaan urbaania ja viihtyisää Vuosaaren aluekeskustaa.
Suunnittelualueen katu- ja viheralueiden ratkaisut ovat paikoittain karun ja väliaikaisen tuntuisia. Toivottavaa on, että kaavatyössä selvitetään myös asukkaiden toiveita aukioille ja viheralueille. Esimerkiksi säilyvän Mosaiikkipuiston tulevaa luonnetta tulisi kartoittaa, jotta sen identiteettiä voitaisiin kohentaa.
Tonttien ja yleisten alueiden välillä on paikoittain suuria korkeuseroja. Rakennusvirasto toivoo, että järjestettävässä kilpailussa huomioitaisiin, millä tavalla nykyiset haastavat korkeuserot voitaisiin kuroa kiinni tai yhteen sovittaa tulevien tontilla olevien rakennuksien kanssa. Esimerkiksi vilkkaasti käytetyn Mosaiikkiraitin pituuskaltevuus on haastava ja korkeuserot suuret ympärillä olevien tonttien kanssa.
Koska alueella on ja tulee olemaan paljon kovaa pintaa, on hyvä, että viherkattojen käyttöä suositaan hulevesien hallinnassa. Rakennusvirasto kehottaa, että koko suunnittelualueen hulevesiä tarkastellaan tässä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin yksittäiset asemakaavat lähtevät toteutumaan. Mahdollisen sadepuutarhan tarvetta ja sijoittumista voisi tutkia. Mahdollinen sadepuutarha voisi olla yksi potentiaalinen elävöittävä elementti esim. Mosaiikkitorin tuntumassa.
Alueelle F kaavaillaan puutalorakentamista. Alueen komeaa männikköä tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan.
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Vuosaaren keskustan asemakaavojen muutos sekä Vuosaaren uusi lukiorakennus ja sen ilta- ja viikonloppukäyttö
Nuorisoasiainkeskuksen Vuosaaren nuorisotyöyksiköllä on Vuosaaressa kaksi nuorisotilaa, Kallahden ja Merirastin nuorisotalot. Molemmissa on liikuntasali ja muita tiloja.
Tilat ovat hyvin aktiivisesti alueen nuorten ja järjestöjen käytössä. Käyntikertoja tiloissa oli vuonna 2016 yhteensä lähes 65 000, joista 32 000 oli nuorten käyntikertoja omassa toiminnassamme, ja myös noin 32 000 lasten, nuorten ja aikuisten käyntikertoja alueen järjestöjen, erityisesti maahanmuuttajajärjestöjen toiminnassa. Tilat ovat käytössä seitsemän päivänä viikossa, lähes läpi vuoden.
Kannanottomme uuden lukiorakennuksen ilta- ja viikonloppukäytöstä pohjaa omien tilojemme käyttökokemuksiin ja vuosaarelaisilta nuorilta kerättyyn tietoon.
Liikuntatiloja nuorille
Keräämme Vuosaaressa vuosittain kattavasti tietoa nuorten toiveista ja tarpeista alueen palveluiksi. Vuoden 2016 huhtikuussa kävimme läpi kaikki alueen 7. ja 8. luokat.
Nuoret tuovat näissä kyselyissä toistuvasti esiin tarpeen erilaisille liikuntatiloille.
Erityisesti tuodaan esille jalkapallon, koripallon ja futsalin harrastusmahdollisuudet. Tiloja toivotaan sekä sisäliikuntaan (salit) että ulos (tekonurmi, valaistu koripallokenttä).
Tärkeää sisäliikuntatiloissa (salit) on, että tilat ovat helposti ja maksuttomasti nuorten käytettävissä. Koulun tilojen omatoimikäytön suunnittelussa onkin tärkeää toteuttaa lukituksen ja kulunvalvonnan ratkaisut siten, että iltojen ja viikonloppujen toiminnallinen käyttö onnistuu ilman vahtimestareita tai muuta valvovaa henkilöstöä. Lisäksi tilaratkaisut tulee nuorisoasiainkeskuksen mielestä suunnitella logistisesti siten, että kulku omatoimikäytössä oleviin tiloihin ja saleihin sekä pukuhuoneisiin tehdään turvalliseksi koulun irtaimistolle osastoimalla tilat muun muassa väliovien lukituksilla.
Tärkeää ulkoliikuntapaikoissa (tekonurmi, koripallokenttä) on, että piha-alue valaistaan siten, että kenttien käyttö mahdollistuu ja on myös turvallista kouluajan ulkopuolella ja pimeän aikaan.
Lisäksi olemme huomanneet, että omat tilamme eivät palvele tanssin harrastamista niin hyvin kuin mihin alueella olisi tarvetta. Huoneemme ovat liian pieniä tanssille, saleissamme ole peilejä, ja salit ovat muutenkin käytössä koko ajan. Uuteen rakennukseen olisi hyvä saada ainakin yksi tai useampi suuri sali, jossa on suljettavat, suojatut peilit.
Musiikin ja taiteen perusopetus Vuosaaressa
Nuorisotaloilla Kallahdessa ja Merirastissa on pienimuotoiset musiikin harrastamis- ja äänitysmahdollisuudet. Korkean profiilin pitkäjänteinen musiikinopetus ja musiikkitoiminta olisi erittäin tarpeellinen ja tervetullut lisä Vuosaaren palveluvalikkoon.
Kansalaistoiminta
Alueella toimii lukuisia aktiivisia järjestöjä, erityisesti maahanmuuttajajärjestöjä. Viikonloppu- ja iltakäytössä oleviin kokoustiloihin tuo lisäarvoa pienoiskeittiön käyttömahdollisuus.
Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä Vuosaaren lukion uudistamista monipuoliseksi oppimis- ja toimintakeskukseksi. Sen sijainti Vuosaaren keskustassa metroaseman ja kaupallisten palvelujen läheisyydessä lisää keskuksen vetovoimaisuutta myös nuorten vapaa-ajalla. Nuorisoasiainkeskus haluaa olla kiinteästi mukana lukion suunnittelussa hankkeen alusta lähtien.
Lisätiedot
Kaisa Kivelä, toiminnanjohtaja, Vuosaaren nuorisotyöyksikkö, puhelin: 310 33089
Harri Taponen, erityissuunnittelija, Kehittämisosasto, puhelin: 310 89036
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Infra- ja kalustoyksikkö 3.3.2017
Lausunnon kohteena oleva kaava-alue on Vuosaaren keskusta.
Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa:
Kaavoitus-, suunnittelu- ja toteuttamistyössä on kuitenkin huomioitava seuraa-vat asiat:
Asemakaavan muuttaminen nykyisestä ja suunnittelualueella suoritettavissa korjaus- ja uudisrakentamishankkeissa tulee ottaa huomioon metroliikenteen läheisyys ja siitä mahdollisesti aiheutuvat melu- ja tärinähaitat. Liikennelaitos-liikelaitos ei voi taata omilla kunnossapitotoiminnoilla melutason ja tärinän alentumista.
Pysäköintialueen ja muiden rakennelmien perustusten tekeminen ei saa aiheuttaa metrokiinteistön perustuksen ja metroradalla penkereen sortumia.
Työnaikaiset rakennelmat eivät saa tukkia metron nykyisiä huolto-, hätäpoistumis- ja palokunnan hyökkäysteitä (jos sellaisia alueella on).
Kaikenlainen rakentaminen (lyöntipaalutus, ampuminen jne.) ei saa häiritä metroliikennettä.
Rakentamisen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvien räjäytysten ja louhimisen yhteydessä on huomioitava niiden turvallinen suunnittelu, koskien olemassa olevia rataliikenteen yhteydessä olevia rakennelmia ja tiloja. HKL:n tuleva ohjeistus ”Metroradan vieressä tapahtuva rakentaminen” pitää huomioida uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä.
Jos edellä mainittuja ei pystytä takaamaan, suunnittelun ja rakentamisen tulee edetä vuorovaikutuksessa liikennelaitoksen edustajien kanssa.
Lisätiedot
Jouni Ikonen, isännöitsijä, puhelin: 35889
Asuntotuotantotoimisto 1.3.2017
Vuosaaren keskustaa suunnitellaan monipuoliseksi, elinvoimaiseksi, viihtyisäksi ja kävelypainoitteiseksi alueeksi. Tavoite luoda edellytykset laadukkaalle keskustamaiselle alueelle tulevaan raideliikenteen solmukohtaan on kannatettava. Tällä hetkellä ei ole tietoa mahdollisesti ATT:n rakennutettaviksi tulevista tonteista.
Mosaiikkikorttelin, Tehtaanpuiston koululta vapautuvan tontin, Porslahdenpolun ja kauppakeskuksen alueelle ollaan suunnittelemassa liike-, toimitila- ja asuinrakennuksia. Ennen tonttien kaavoittamista ns. hybridirakennuksille tulisi selvittää, saadaanko ratkaisusta selvästi hyötyä verrattuna toimintojen sijoittamisesta korttelin sisällä itsenäisiin rakennuksiin. Hybridiratkaisut tuottavat haasteita hankkeiden aikatauluttamiseen, sekä monimutkaisia rahoitus- ja sopimusjärjestelyjä. Sitoutuneiden muiden toimijoiden mahdollinen puuttuminen viivästyttäisi asuntohankkeiden rakentamista.
Alueen pysäköintiratkaisun on kaavailtu olevan ensisijaisesti rakenteellinen. Pysäköintiratkaisut tulisi toteuttaa siten, että niille varattu tila on pysäköintitarpeiden mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuessa muokattavissa muuhun käyttöön. Esimerkiksi erilliset pysäköintitalot ovat helpommin korvattavissa myöhemmin muulla rakentamisella, kuin muuhun rakentamiseen rakenteellisesti lomittuvat ratkaisut.
Katualueiden mittakaavan suunnitteleminen jalankulkijoille miellyttäväksi on kannatettava tavoite. Katutilan ja ajoväylien leveyden ja kadun tarkempien suunnitteluratkaisujen tulee mahdollistaa pelastusteiden ja nostopaikkojen sijoittaminen ajoradoille ja kevyenliikenteen väylille. Tällöin myös matalamman keskipinta-alan asuntotuotanto kustannustehokkaasti on mahdollista, ja asunnot voidaan suunnata parhaisiin ilmansuuntiin ja näkymiin. Tulee myös varmistaa, että pysäköintipaikat, raitiotien virtajohdot, valaisimet tai katupuut eivät estä pelastusajoneuvon kääntymistä kadulta pihalle tai kevyen liikenteen väylälle.
Rakennusten rungon rakenneratkaisun määrittelemistä asemakaavassa tulisi välttää. Puurakentamisen edistämistavoitteet voidaan kaavamääräyksen sijaan huomioida tarpeen mukaan esimerkiksi tontinluovutusehdoissa.
Mikäli asemakaavalla halutaan kuitenkin, erityisistä syistä, jossakin kohtaa määrätä puurakentamista, tulisi mahdollistaa rakennukselle selkeä, tyypittyvä, puurakentamisen mittoihin soveltuva massoittelu. Urakkakilpailun onnistumisen edellytysten parantamiseksi eri puurakentamistekniikoita tulee olla mahdollista soveltaa ja kilpailuttaa. Samalla tulee välttää muita hankkeen kustannuksia nostavia ratkaisuja (mm. kalliit perustamiskustannukset, kansirakenteet, viherkatot).
Varjostus-, tuulisuus- ja meluselvitykset tulee tehdä huolellisesti jo kaavavaiheessa. Samoin tulee tutkia maaperän rakentamiskelpoisuus ja mahdolliset haitta-aineet riittävässä laajuudessa.
Lisätiedot
Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331
Marja-Liisa Heikkilä, rakennuttaja-arkkitehti, puhelin: 310 32396
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 13.2.2017
Vuosaaren keskustan asemakaavojen muutokset
Suunnittelualue sijoittuu kitkamaalajien alueelle. Alueelle tyypilliset paksut siltti- ja hiekkakerrokset ovat kairausvastuksen perusteella tiiviydeltään löyhiä sekä keskitiiviitä. Myös tiiviitä kerroksia esiintyy. Siltti- ja hiekkakerrosten välissä esiintyy linssimäisiä savikerroksia mm. alueen koillis- ja luoteisosissa.
Suunnittelualueen pohjavedenpinta on noin tasolla +3…+5, maanpinnan ollessa noin tasolla +8...+15. Kohde sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, jonne rakentaminen edellyttää rakennusvalvontaviraston julkaisemien rakentamistapaohjeiden noudattamista.
Alueelle on suunnitteilla myös ympäristöään korkeampaa rakentamista Mosaiikkikortteliin, Columbuksen pysäköintialueen kohdalle sekä Aromikujan alueelle. Mahdollisten yli 16 kerroksisten rakennusten suunnittelussa on noudatettava Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston Korkean rakentamisen menettelyohjetta (2012).
Urheilutalo ja Mosaiikkikortteli
Maakerrosten paksuus on suurimmillaan tällä osalla suunnittelualuetta. Mosaiikkikorttelin kaakkoisosassa Vuotien kohdalla maakerrosten paksuus on noin 3…5 m, mutta pohjoiseen ja länteen kuljettaessa kerrospaksuus kasvaa voimakkaasti. Mosaiikkiraitin pohjoispuolella, Urheilutalon ympäristössä kairaukset ovat päättyneet noin 10…33 m syvyyteen maanpinnasta. Pohjamaa on pääosin silttiä sekä hiekkaa, mutta alue on aikoinaan toiminut myös soranottopaikkana ja tämän jälkeen aluetta on täytetty sekalaisilla maa-aineksilla, kuten rakennusjätteellä ja savella.
Urheilutalon alueella rakennusten arvioitu perustamistapa on paaluperustus. Vaihtoehtoisesti anturaperustus massanvaihdon varaan voi olla mahdollinen. Arvioitu massanvaihto on n. 5 m syvyyteen maanpinnasta. Mosaiikkiraitin eteläpuolella Mosaiikkikorttelissa kerroskorkeudeltaan nykyistä rakennuskantaa vastaavien rakennusten arvioitu perustamistapa on anturaperustus pohjamaan varaan. Tätä korkeampien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisesti suunnitteluvaiheessa.
Koulun tontti, Columbuksen pysäköintirakennus ja Porslahdenpolku
Tehtaanpuiston koulun alueella kitkamaakerrosten paksuus on olemassa olevien porakonekairausten perusteella noin 0…15 m. Välittömästi koulun länsipuolella maakerrosten paksuus kasvaa voimakkaasti ja kairaussyvyydet ovat noin 10...30 m. Koulurakennuksen länsipuolella esiintyy myös savea. Columbuksen pysäköintirakennuksen ja Porslahdenpolun alueilla kairauksia on tehty vain muutamia. Näiden kairausten perusteella kyseessä ovat kitkamaa-alueet, mutta maakerrosten paksuutta ei voida luotettavasti arvioida.
Koulun länsipuolella rakennusten arvioitu perustamistapa on paaluperustus. Koulun tontilla, Columbuksen pysäköintirakennuksen kohdalla ja Porslahdenpolulla kerroskorkeudeltaan nykyistä rakennuskantaa vastaavien rakennusten arvioitu perustamistapa on anturaperustus pohjamaan varaan. Tätä korkeampien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisesti suunnitteluvaiheessa.
Porslahdenkuja
Porslahdenkujan alueella kairauksia on tehty vain muutamia. Näiden kairausten perusteella kyseessä on kitkamaa-alue, mutta maakerrosten paksuutta ei voida kairausten vähyydestä johtuen arvioida.
Kerroskorkeudeltaan nykyistä rakennuskantaa vastaavien rakennusten arvioitu perustamistapa on anturaperustus pohjamaan varaan.
Aromikuja ja kauppakeskus Columbus
Kairausten perusteella maakerrosten paksuus on pienimmillään alueen länsiosissa, paikallisesti myös avokalliota esiintyy. Itään päin kuljettaessa maakerrosten paksuus kasvaa voimakkaasti. Kairaussyvyydet alueen keski- ja itäosissa ovat noin 4…18 m. Pohjamaa on hiekkaa. Paikoin esiintyy pehmeitä/löyhiä kerroksia noin 3…4,5 m syvyyteen maanpinnasta.
Aromikujalla ja kauppakeskus Columbuksen alueella kerroskorkeudeltaan nykyistä rakennuskantaa vastaavien rakennusten arvioitu perustamistapa on anturaperustus pohjamaan tai kallion varaan. Tätä korkeampien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisesti suunnitteluvaiheessa.
Lisätiedot
Markku Savolainen, vs. geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 71368
This decision was published on 21.12.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Pulmu Waitinen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 09 310 31237