Virastopäällikkö päätti hyväksyä Asunto Oy Bulevardikodin poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista kantakaupungin rajatusta rakennuskiellosta yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Asunto Oy Bulevardikoti (jättöpäivämäärä 17.1.2017)

Rakennuspaikka

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4002 tontti 3

Hakemus

Toimisto- ja palvelutilojen (199 k-m2) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön poiketen yleiskaavan laatimiseksi asetetusta rakennuskiellosta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käynti puoli kerrosta katutasoa ylempänä olevaan huoneistoon on asuntoportaan kautta. Porrashuone halutaan rauhoittaa asukkaiden käyttöön. Huoneistojen

ikkunat ovat samantyylisiä kuin toisen päädyn ja ylempien kerrosten asunnoissa ja tilan alkuperäinen käyttötarkoitus on asuminen.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto yleiskaavan laatimiseksi.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 27.1.2014 (§ 106) määräämä rakennuskielto nro 12259 yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Rakennuskiellon mukaan poikkeamismenettelyllä voidaan hankekohtaisesti arvioida, onko edellytyksiä myöntää lupa käyttötarkoituksen muuttamiseksi asumiseen.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 25.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 8501. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Tontin rakennusoikeus on yhteensä 2 000 k-m². Tontille tulee asemakaavan mukaan osoittaa 1 autopaikka / 120 m² asuntokerrosalaa. Huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuunottamatta yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle.

Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asumisen ja toimitilan alueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2017) tontti sijaitsee Kantakaupunki C2 -alueella, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla.

Tontti kuuluu osittain alueeseen, joka on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Esplanadi-Bulevardi).

Tontilla sijaitsee Onni Ermalan vuonna 1937 suunnittelema, 7 kerroksinen asuinkerrostalo. Rakennus kuuluu 1930-luvun funktionalististen ihanteiden mukaan kaavoitettuun avokortteliin, joka on poikkeuksellinen korttelityyppi Kampin ja Punavuoren alueiden umpikorttelirakenteessa.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksissa sijaitsi alun perin asuinhuoneistoja, jotka muutettiin 1970-luvulla toimitiloiksi. Huoneistokokonaisuus on viimeksi toiminut Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n palvelutilana. Nyt haettu muutos palauttaisi huoneistot pääpiirteissään alkuperäistä mukailevaan huoneistojakoon eikä hakemuksessa ole esitetty julkisivumuutoksia. Toisin kuin korttelin muissa Bulevardin suuntaan avautuvissa ensimmäisten kerrosten huoneistoissa, tiloissa ei ole liiketiloille ominaisia näyteikkunoita, vaan julkisivut vastaavat ylempien kerrosten asuinhuoneistojen periaatteita. Muutoksen kohteena olevat tilat sijaitsevat hieman katutasoa ylempänä.

Pihalla on tällä hetkellä 15 autopaikkaa ja jätekatos tontin eteläkulmassa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, pelastuslaitokselta, ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungin liikennelaitokselta (HKL) sekä Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukselta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (3.3.2017), että rakennuksella on osana ympäristöään korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo, vaikka sitä ei asemakaavassa v. 1982 ole varustettu rakennussuojelumerkinnällä. Alustavien suunnitelmien mukaan huoneistojärjestys seuraa pääosin alkuperäistä mallia. Muutokset eivät heijastu rakennuksen julkisivuun tai porrashuoneisiin. Näillä edellytyksillä kaupunginmuseo puoltaa poikkeamispäätöshakemusta.

Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (22.2.2017), että Bulevardin liikenteestä aiheutuu melu- ja ilmanlaatuhaittoja, jotka tulee ottaa huomioon toimisto- ja palvelutilojen muuttamisessa asuinkäyttöön. Helsingin kaupungin meluselvityksen 2012 mukaan katuliikenteen aiheuttama julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso Bulevardin puolella on korkeimmillaan 68 dB ja koillis- ja lounaisjulkisivuille kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot 58–63 dB. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että asuinhuoneissa saavutetaan sisämelun osalta melutason ohjearvot (VNp 993/1992). Pienhiukkasille altistumisen vähentämiseksi korvausilma tulee suodattaa mahdollisimman tehokkaasti.

Bulevardin raitioliikenteestä voi ilmaäänen lisäksi aiheutua tärinä- ja/tai runkoäänihaittoja, mikä tulee ottaa myös huomioon jatkosuunnittelussa. Käyttötarkoituksen mukaiset suositusarvot eivät saa ylittyä.

Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hankkeesta.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tila sijaitsee katutasoa ylempänä, eikä suoraan kadulta ole käyntiä huoneistoon. Tiloissa ei ole näyteikkunoita. Muutos asumiseen ei merkittävästi heikennä katutilan elävyyttä tai lähialueen palvelutasoa.

Vaikka rakennuksella ei ole suojelumerkintää asemakaavassa, on se rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistorialisesti arvokas. Korttelityyppi on alueella harvinainen ja sen ominaispiirteet tulee säilyttää. Käyttötarkoituksen muutoksessa rakennuksen julkisivuihin tai porrashuoneisiin ei saa tehdä rakennuksen arvoa heikentäviä muutoksia. Asuntojen suunnittelussa erityisesti huoneistojaon osalta tulee pyrkiä noudattamaan alkuperäistä mallia, kuten alustavissa suunnitelmissa on esitettykin.

Muutettaessa tiloja asuinkäyttöön tulee Bulevardin liikenteestä aiheutuvat melu- ja hiukkaspäästöt ottaa huomioon. Sisämelun osalta tulee noudattaa melutason ohjearvoja ja korvausilma tulee suodattaa mahdollisimman tehokkaasti. Mitoittavana julkisivuun kohdistuvana päiväajan keskiäänitasona käytetään ympäristökeskuksen lausunnossa ilmoitettuja lukuja: Bulevardin puolella 68 dB ja muilla julkisivuilla 63 dB. Myös raitioliikenteen aiheuttamat tärinä- ja/tai runkoäänihaitat tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Koska muutoksen jälkeen rakennus on kokonaan asuinkäytössä, tulee asemakaavan vastaiset autopaikat poistaa pihalta ja pihan viihtyisyyttä tulee parantaa esimerkiksi lisäämällä istutuksia, laadukkailla pintamateriaaleilla, valaistuksella ja oleskelukalusteilla. Pihajärjestelyistä tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä esittää asiantuntijan laatima suunnitelma.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 38 §, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon