Helsingin maanalainen yleiskaava 2021, yleiskaavamuutos (nro 12704)
- Helsinki City Council 11/16.06.2021
- Helsinki City Board 23/07.06.2021
- Helsinki City Board 22/31.05.2021
- Urban Environment Committee 14/27.04.2021
- Board of Helsinki City Transport 5/11.03.2021
- Urban Environment Committee 6/16.02.2021
- Urban Environment Committee 5/09.02.2021
- Urban Environment Committee 3/26.01.2021
- Urban Environment Committee 15/12.05.2020
- Urban Environment Committee 13/28.04.2020
- Urban Environment Committee 12/21.04.2020
Helsingfors underjordiska generalplan 2021 (nr 12704)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände Helsingfors underjordiska generalplan 2021 enligt ritning nr 12704, daterad 26.1.2021 och ändrad 27.4.2021, och på de grunder som framgår av generalplanebeskrivningen.
Behandling
Ledamoten Petrus Pennanen understödd av ledamoten Nuutti Hyttinen föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige önskar att man ska utreda möjligheterna att för Ärtholmen planera en underjordisk trafikled till parkeringslokalerna. |
Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.
7 omröstningen
Ledamoten Petrus Pennanens förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Stadsfullmäktige önskar att man ska utreda möjligheterna att för Ärtholmen planera en underjordisk trafikled till parkeringslokalerna.
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 28
Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Matti Enroth, Laura Finne-Elonen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Pia Kopra, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Maria Landén, Otto Meri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Mia Nygård-Peltola, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Juhani Strandén, Ulla-Marja Urho, Mauri Venemies
Nej-röster: 9
Zahra Abdulla, Mia Haglund, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Dan Koivulaakso, Sami Muttilainen, Hannu Oskala, Osmo Soininvaara, Anna Vuorjoki
Blanka: 47
Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Katju Aro, Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Tuula Haatainen, Joona Haavisto, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Anna Laine, Johanna Laisaari, Petra Malin, Matti Niiranen, Laura Nordström, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Matti Parpala, Terhi Peltokorpi, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Suldaan Said Ahmed, Daniel Sazonov, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Lilja Tamminen, Pilvi Torsti, Reetta Vanhanen, Laura Varjokari, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Frånvarande: 1
Alviina Alametsä
Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Petrus Pennanens förslag till hemställningskläm.
Äänestys 1
Ayes: Stadsfullmäktige önskar att man ska utreda möjligheterna att för Ärtholmen planera en underjordisk trafikled till parkeringslokalerna.
Noes: Motsätter sig
Member | Political group |
---|---|
Biaudet, Eva | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Enroth, Matti | No council group |
Finne-Elonen, Laura | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Halla-aho, Jussi | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Koskinen, Kauko | No council group |
Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Landén, Maria | No council group |
Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nygård-Peltola, Mia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pakarinen, Pia | No council group |
Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Strandén, Juhani | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Urho, Ulla-Marja | No council group |
Venemies, Mauri | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|---|
Abdulla, Zahra | No council group |
Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Koivulaakso, Dan | No council group |
Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|---|
Anttila, Maija | No council group |
Apter, Ted | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Arajärvi, Pentti | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Aro, Katju | No council group |
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Haavisto, Joona | No council group |
Hamid, Jasmin | No council group |
Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Hussein, Abdirahim Husu | No council group |
Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
Järvinen, Jukka | No council group |
Kolbe, Laura | Keskustan valtuustoryhmä |
Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Laine, Anna | No council group |
Laisaari, Johanna | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nordström, Laura | No council group |
Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Parpala, Matti | No council group |
Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Said Ahmed, Suldaan | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Sazonov, Daniel | No council group |
Silvo, Satu | No council group |
Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Tamminen, Lilja | No council group |
Torsti, Pilvi | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
Varjokari, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vesikansa, Sanna | No council group |
Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
Member | Political group |
---|---|
Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
By political group
Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
---|---|---|---|---|
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 10 | 0 | 7 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 6 | 0 | 0 | 0 |
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 6 | 0 | 0 | 0 |
No council group | 5 | 2 | 13 | 0 |
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 1 | 0 | 1 | 0 |
Keskustan valtuustoryhmä | 0 | 0 | 2 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 0 | 0 | 9 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 4 | 4 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 3 | 11 | 1 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Generalplanelösningens centrala innehåll
Planeringsområdet för Helsingfors underjordiska generalplan för 2021 omfattar de planerade utrymmena, utrymmesreserveringarna och de redan byggda utrymmena i berget under Helsingfors hela område. I fråga om Östersundom omfattar generalplanen enbart reserveringar som inte är beroende av markanvändningen ovan jord.
Teman för generalplanen är tekniskt underhåll, trafik, fotgängarmiljö och jordvärme. Generalplanen omfattar stora tunnel- och utrymmesreserveringar för vatten- och energiförsörjning och för trafik.
Till generalplanens viktigaste ändamål hör att samordna de nya planerade utrymmena, utrymmesreserveringarna och de redan byggda utrymmena dels på olika höjdnivåer under jord, dels med planeringen och befintliga konstruktioner ovan jord. Den underjordiska generalplanen har utarbetats så att den gäller parallellt med Generalplan 2016 för Helsingfors.
Den underjordiska generalplanen är en strategisk och översiktlig långsiktsplan för staden. Den styr planeringen under jord och detaljplaneläggningen under och ovan jord. Den underjordiska generalplanen bidrar till att stödja och möjliggöra en förtätning av stadsstrukturen och en trivsam miljö ovan jord.
I staden finns inemot 500 byggda underjordiska utrymmen eller tunnlar som används för olika ändamål. Generalplanen har ungefär 70 nya planerade utrymmesreserveringar. Speciellt i innerstaden finns en stark koncentration av befintliga underjordiska utrymmen och tunnlar, och behovet att styra planeringen av det underjordiska byggandet är därför stort.
Det anges i generalplanen att området under jord i centrum ska utvecklas så att det i första hand betjänar funktioner, förvaltning och service som stöder centrumutvecklingen.
Den underjordiska generalplanen anvisar utrymmesreserveringar för stora och betydande utrymmen och förbindelser som är placerade under jord. Generalplanen säkerställer funktionen för befintliga tunnlar och utrymmen samt fastställer principer för underjordisk markanvändning gällande stadens hela område.
Generalplanen anger befintliga trafiktunnlar, planerade reserveringar för trafiktunnlar, riktgivande planerade trafiktunnlar, behov av underjordiska trafikförbindelser och planerade underjordiska stationer för spårtrafik. Reserveringarna för trafiktunnlar har gjorts utifrån de riktgivande eller preliminärt planerade trafiktunnlarna och genom att deras läge enligt Generalplan 2016 för Helsingfors har bestämts och preciserats. Temakartan över trafiktunnlar utgör bilaga till beskrivningen.
Som en ny reservering anger generalplanen den s.k. Hamntunneln, som är ett utrymme reserverat för hamntrafik med ett riktgivande läge. Helsingfors Hamn Ab ansvarar för att bygga och upprätthålla tunneln, och den ingår inte i väg- eller gatunätet. Hamntunneln planeras gå från Västerleden till Busholmen.
Då planerna och utredningarna preciseras upphävs eller ersätts samtidigt sådana tunnelreserveringar i Generalplan 2016 för Helsingfors som är föråldrade eller som i övrigt har blivit onödiga. Det gäller reserveringarna för Centrumtunneln, Hongasmossatunneln (Ring II), Hermanstadstunneln, Gumtäktstunneln, tunneln för Forsbyvägens förlängning och tunnelavsnittet i Viksvägens riktning mellan Gustav Vasas väg och Rönninge. I stället för den tidigare reserveringen för Centrumtunneln har generalplanen en reservering för en eventuell underjordisk matargata.
Under planläggningsarbetet har det utretts hur fungerande och trivsamma de underjordiska fotgängarförbindelserna är och tagits fram principer för utveckling av den underjordiska fotgängarmiljön i centrum. Koncentrationerna av underjordisk handel, gångtrafik och kollektivtrafik har markerats i generalplaneförslaget med stöd av utredningar som gäller dem, och bestämmelser om dem har utfärdats.
Generalplanen anger att användningen av jordvärme ska främjas där borrandet av bergvärmebrunnar inte orsakar väsentlig olägenhet för befintliga och planerade utrymmesreserveringar. Generalplanen anger också att förutsättningarna för lokala jordvärmelösningar ska utredas vid den närmare planeringen.
Beslut som generalplanelösningen bygger på
Generalplanelösningen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål. Arbetet på förslaget till underjordisk generalplan har under beredningen baserat sig på de lagakraftvunna landskapsplanerna, och dessutom har man beaktat Helsingforsregionens etapplandskapsplan, som samtidigt varit under beredning. Generalplanelösningen beaktar också Generalplan 2016 för Helsingfors, eftersom den kommer att gälla parallellt med den underjordiska generalplanen 2021.
Utgångspunkter för området och nuläge
För området, frånsett Östersundom, gäller Helsingfors underjordiska generalplan 2011, Generalplan 2016 för Helsingfors och Generalplan 2002 för Helsingfors till de delar högsta förvaltningsdomstolen upphävde Generalplan 2016. Etapplandskapsplanen för Östersundom gäller i Östersundomområdet.
Kostnader för generalplanelösningen
Den ekonomiska genomförbarheten bedöms separat för varje projekt i samband med den noggrannare projektplaneringen. Generalplanen innehåller inte något behov av reservering för förhandsbyggande. Utrymmesreserveringarna i berget har planerats eller planeras såsom egna projekt. Beslut om eventuellt förverkligande av enskilda projekt långt i framtiden fattas efter den mer detaljerade fortsatta planeringen etappvis och projektvis.
Generalplaneförslaget offentligt framlagt
Generalplaneförslaget föredrogs för stadsmiljönämnden 26.1.2021, och nämnden beslutade 16.2.2021 hålla förslaget till Helsingfors underjordiska generalplan 2021 offentligt framlagt och samtidigt begära utlåtanden om förslaget.
Generalplaneförslaget hölls offentligt framlagt 25.2–26.3.2021, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen.
Två anmärkningar gjordes mot generalplaneförslaget. Påpekandena i anmärkningarna gällde ett önskemål om reservering av underjordiska fotgängarförbindelser i fastigheter i Kampen och konsekvenserna av de underjordiska reserveringarna i Smedjebacka. Anmärkningarna gällde sådant som avgörs vid den noggrannare planeringen och föranleder därför inga ändringar i generalplanen.
Det lämnades in 29 utlåtanden om generalplaneförslaget. Påpekandena i utlåtandena gällde behoven att precisera tunnlarna för tekniskt underhåll och de övriga underjordiska utrymmena på generalplanekartan, utredning av konsekvenserna av trafiktunnlarna, i synnerhet hamntunneln, på den regionala och landsomfattande biltrafiken, Tallinntunnelns sträckning och generalplanebestämmelsen om hamntunneln. Utlåtandena tog också fasta bl.a. på beslutssituationen för landskapsplanen, behovet av att närmare utreda klimatkonsekvenserna, effekterna under byggtiden och översvämningsriskerna, användningen av schaktmassor, säkerheten, möjligheterna till flexibel användning av de underjordiska utrymmena och utnyttjandet av jordvärme.
Utlåtanden kom från följande:
1. Nylands förbund
2. NTM-centralen i Nyland
3. Kommunikationsministeriet
4. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
5. Trafikledsverket
6. Transport- och kommunikationsverket Traficom
7. Direktionen för trafikaffärsverket (HST)
8. Riksdagen
9. Försvarsmakten
10. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
11. Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes)
12. Geologiska forskningscentralen
13. Helsingfors Hamn Ab
14. Helen Ab och Helen Elnät Ab
15. Helsingfors Universitet, fastighetstjänster
16. Senatfastigheter
17. Elisa Abp
18. Fingrid Oyj
19. Esbo stad
20. Vanda stad
21. Kultur- och fritidssektorn/stadsmuseet
22. Helsingforsregionens handelskammare
23. Helsingin Yrittäjät ry
24. Helsingfors kyrkliga samfällighet, Fastighetsbyrån
25. Finlands Egnahemsförbund rf
26. Töölönkadun Pysäköintilaitos Oy
Dessutom meddelade följande att de inte har något att yttra: Grankulla stad, Strålsäkerhetscentralen och social- och hälsovårdssektorn.
Åtgärder efter att generalplaneförslaget hölls offentligt framlagt
Myndigheternas samråd i förslagsfasen i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen ordnades 12.4.2021. En promemoria från samrådet utgör bilaga.
Sakkunniga från olika avdelningar vid stadskansliet deltog i myndigheternas samråd, varutöver ställningstaganden från strategiavdelningen 11.5.2020 tillställdes stadsmiljösektorn med tanke på samarbetet i fortsättningen.
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om generalplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till generalplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
I generalplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att generalplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i generalplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
Närmare motiveringar
Konsekvenserna av generalplanelösningen och de närmare motiveringarna till denna framgår av den bifogade generalplanebeskrivningen.
Kaupunginhallitus 07.06.2021 § 431
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 26.1.2021 päivätyn ja 27.4.2021 muutetun piirustuksen nro 12704 mukaisena ja yleiskaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
31.05.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154
Eija Kivilaakso, johtava erityisasiantuntija, puhelin: 310 37247
Heikki Hälvä, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37142
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, puhelin: 31020417
Kaupunkiympäristölautakunta 27.04.2021 § 214
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 26.1.2021 päivätyn ja 27.4.2021 muutetun Helsingin maanalainen yleiskaava 2021 -ehdotuksen (nro 12704) hyväksymistä. Maanalainen yleiskaava 2021 koskee pääsääntöisesti koko Helsingin alueen maanalaisia kallioon sijoittuvia ja suunniteltuja tiloja. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät kaavaselostuksesta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat johtava erityisasiantuntija Eija Kivilaakso ja diplomi-insinööri Karri Kyllästinen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
16.02.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
09.02.2021 Pöydälle
26.01.2021 Pöydälle
12.05.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
28.04.2020 Pöydälle
21.04.2020 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Eija Kivilaakso, johtava erityisasiantuntija, puhelin: 310 37247
Pasi Rajala, Yleiskaavapäällikkö, puhelin: 09 310 20417
Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209
Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37347
Heikki Hälvä, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37142
Liikenneliikelaitoksen johtokunta 11.03.2021 § 44
Lausunto
Liikenneliikelaitoksen johtokunta antoi kaupunkiympäristölautakunnalle Helsingin maanalainen yleiskaava 2021 -ehdotuksesta seuraavana lausunnon:
Helsingin maanalaisen yleiskaavan ehdotuksessa on esitetty Helsingin vuonna 2016 hyväksyttyä yleiskaavaa täydentäviä, tarkentavia ja osin kumoavia ratkaisuja, jotka liittyvät liikenneliikelaitoksen (HKL) vastuulla olevien joukkoliikennepalveluiden järjestämiseen. Maanalaisessa yleiskaavassa esitetään varauksia niin metroliikenteen, raitioliikenteen kuin kävelyn ja pyöräilyn tulevaisuuden ratkaisuihin. Lisäksi maanalaisen yleiskaavan valmistelun yhteydessä on teetetty selvityksiä periaatteista, joilla maanalaisia tiloja ja järjestelmiä tulee Helsingissä toteuttaa. Nämä selvitykset etenkin maanalaisen kävely-ympäristön kehittämisen sekä maanalaisen rakentamisen turvallisuuden osalta palvelevat hyvin myös HKL:n vastuulla olevien kohteiden toteuttamisessa.
HKL:n kannalta merkittävimmät maanalaisen yleiskaavan ratkaisut kohdistuvat tulevaisuuden liikenneväyliin varautumiseen sekä keskustan alueen maanalaisten kävely-yhteyksien parantamiseen. HKL:n hallinnoimat maanalaiset keskusta-alueen tilat nivoutuvat yhteen viereisten maanalaisten tilojen kanssa. Tämän kokonaisuuden hallitseminen kokonaisuutena on olennaista yhtenevän ja kaupunkilaisia hyvin palvelevan maanalaisen ympäristön luomiseksi. Maanalainen yleiskaava ja myöhemmän tarkemman kaavoituksen merkitys on tässä suuri. Lisäksi maanalaisessa yleiskaavassa poistuu osa sellaisista maanalaisista liikennetunnelivarauksista (esim. Koskelantien jatkeen tunneli), joilla on ollut rajoittavia vaikutuksia paitsi maanalaisten myös maanpäällisten joukkoliikenneyhteyksien toteuttamiseen.
Maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty HKL:n näkökulmasta kaikki olennaisimmat näköpiirissä olevat tulevaisuuden tarpeet maanalaisten joukkoliikenneväylien toteuttamiseen. Näitä ovat rautatieyhteyksien osalta Pisara-rata, Helsinki-Tallinna tunneli ja Lentoradan tunneli asemineen ja tarvittavine maanalaisine kulkuyhteyksineen. Metroliikenteen osalta kaavassa varaudutaan Östersundomin metron tunnelinyhteyksiin, Vuosaaren metron jatkamiseen tunnelissa sekä metroradan siirtämiseen maan alle Kulosaaressa. Kamppi-Töölö-Pasila -välin maanalainen metrovaraus on kaavassa esitetty raideliikenteen runkoyhteytenä, joka mahdollistaa sen toteuttamisen myös maanalaisena pikaraitiotieyhteytenä. Tämä tukee muita maanalaisen yleiskaavan raitiotieyhteyksiä, mm. Meilahti-Pasila-Vallila -välille esitettyä pikaraitiotietunnelia (Kantakaupungin poikittainen pikaraitiotietunneli) sekä Kampista Katajanokan kautta Korkeasaareen kulkevaa tunneliyhteyttä (Keskustan poikittainen pikaraitiotietunneli). Maanalaisessa yleiskaavassa on myös merkitty merkittävimmät maanalaiset pyöräily-yhteydet Kaisantunneli, Marian pyöräliikennetunneli sekä Malminkartanon pyöräliikennetunneli.
Esittelijä
Lisätiedot
Artturi Lähdetie, yksikön johtaja, puhelin: 310 35245
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 11.3.2021
Kymp/Makan yleissuunnittelupalvelu on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 ehdotuksesta (nro 12704). Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Suunnittelualueena on koko Helsingin kaupungin hallinnollinen alue. Östersundomin osalta on kuitenkin ratkaistu vain tietyt varaustarpeet. Maanalainen yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Kaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maanalaisen yleiskaavaluonnoksen sisällöllisiä teemoja ovat tekninen huolto, liikenne, maanalainen kävely-ympäristö ja maalämpö. Kaavaehdotus sisältää vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen suuret tunneli- ja tilavaraukset ja muita merkittäviä maanalaisia tilavarauksia. Maan päälle tulevan rakentamisen vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja luontoon on selvitetty Helsingin yleiskaavan 2016 ja Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelussa. Helsingin yleiskaava ja asemakaavat sisältävät arvojen turvaamista koskevia määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon maanalaisten hankkeiden maanpäällisten rakenteiden tarkemmassa suunnittelussa. Maanalaisten hankkeiden vaikutusten arviointi tehdään vasta tarkemmassa suunnittelussa.
Kaupunginmuseon tarkastelu kohdistuu maanalaisten tilojen aiheuttamiin maanpäällisiin muutoksiin. Kulttuuriympäristöön vaikuttavat haitat syntyvät maanalaisten tilojen suuaukoista, ilmastointiin ja pelastukseen liittyvistä rakenteista sekä rakentamisen aikaisista työmaahaitoista, sisäänajotunneleista ja louheesta.
Kaavakarttaehdotuksessa ylläolevat kulttuuriperintöön vaikuttavat tekijät ja niiden vaatimat toimenpiteet mainitaan koko kaava-aluetta koskevassa määräyksessä. Niiden sijoittamisessa ja yhteensovittamisessa maanpäällisiin rakenteisiin tulee ottaa huomioon kaupunkikuva, arvokas kulttuuriympäristö, suojelutavoitteet ja tilaan sopeuttaminen sekä mahdollisuudet yhteisiin ratkaisuihin. Kaavaselostuksessa on oma luku maanalaisen kaavan vaikutuksista kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja luontoon.
Maanalaisten tilojen kulkuyhteydet, savunpoistokuilujen ja ilmanvaihdon poistopiiput esitetään vasta tarkemmissa suunnitelmissa ja kaavoissa. Kaupunginmuseo pitää erityisen tärkeänä, ettei maanalaisia tiloja varten jouduta avaamaan maanpäällisiä alueita laajalti. Tällöin voidaan menettää rakennettuun ympäristöön, kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muuhun kulttuuriperintöön sisältyviä arvoja. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot, niiden kasvillisuus ja puusto, sisältyvät kulttuuriperintöömme.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava maanalaisen yleiskaavan ehdotukseen.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.6.2020
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
Sosiaali- ja terveystoimiala 22.6.2020
Helsingin Kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön yleissuunnittelu on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimialalta lausuntoa maanalaisen yleiskaavan 2021 luonnoksesta.
Maanalaisen yleiskaavan 2021 valmistelun tavoitteena on, että Helsingin kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä hyväksymispäätöksen vuonna 2021. Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 suunnittelualue käsittää koko Helsingin alueen. Kaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maanalaisen yleiskaavaluonnoksen sisällöllisiä teemoja ovat tekninen huolto, liikenne, maanalainen kävely-ympäristö ja maalämpö. Kaavaluonnos sisältää vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen suuret tunneli- ja tilavaraukset ja muita merkittäviä maanalaisia tilavarauksia.
Sosiaali- ja terveystoimialan osalta maanalainen yleiskaava vaikuttaa erityisesti Laakson sairaala-alueen toimintoihin. Laakson sairaalan hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.6.2020. Maanalaisen yleiskaavan tulee mahdollistaa Laakson yhteissairaalalle suunnitellut maanalaiset tilat ja yhteydet, jotka on esitetty asemaakaavan muutoksen ehdotussuunnitelmassa.
Kaukojäähdytysasemat sekä lämpökeskukset
Laakson sairaala-alueelle on maanalaisen yleiskaavan suunnitelmissa jäähdytyskeskus. Luonnoksessa esitetään, että suunnittelun jatkuessa tulee sen suunnitelmia tarkentaa, ottaen huomioon muut alueen maanalaiset tilavaraukset ja yhteensovittaa eri osapuolten tarpeet. Jäähdytyskeskuksen tilavarausta ei ole osoitettu kaavakartalla, koska sen suunnittelu on vielä niin aikaisessa vaiheessa.
Laakson yhteissairaalan kannalta on tärkeää, että jäähdytyskeskus voidaan sijoittaa kalliotilojen yhteyteen, mutta se ei voi rajoittaa sairaalahankkeen ratkaisua eikä toteutusta. Sen suunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä sairaalahankkeen kanssa ja sairaalahankkeen tavoitteiden mukaisesti.
Yhteissairaalan hanke toteuttaa osana hanketta oman maalämpöratkaisunsa.
Liikennetunnelit
Kaupungin poikittainen pikaraitiotietunneli Meilahti-Pasila-Vallila-akselilla on huomioitu Laakson sairaalan suunnittelussa. Sen linjausta ei voi siirtää yhtään etelämmäksi, jottei sairaalan suunnitelmien toteuttaminen esty.
Laakson yhteissairaalan asemakaavan muutoksen ehdotussuunnitelmassa on esitetty varaus Meilahden ja Laakson sairaaloiden yhdistävän logistiikkatunnelin lisäksi sairaaloiden väliselle ajoyhteydelle. Myös Auroranportin tunneliyhteys on suunnitelmassa mukana.
Pysäköinti
Suunnitellulle sairaalatoiminnalle tarvitaan riittävästi autopaikkoja, joissa pitää ottaa huomioon myös sairaala-alueella säilytettävän Synapsia-rakennuksen ja sen mahdollisen laajennusvaran tarvitsemat autopaikat. Toimiala esittää, että kallioon olisi mahdollista sijoittaa enintään 600 autopaikkaa.
Kallioresurssit
Sairaalan tonttia käytetään tehokkaasti ja tukitoimintoja sijoitetaan maanalaisiin tiloihin ja kallioon. Sairaalan kallioresurssitarve on esitetty asemakaavan muutoksen kaavaehdotuksessa.
Lisätiedot
Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256
Kaupunkiympäristön toimiala Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 14.06.2017 § 2
Päätös
Pelastuslaitos antaa seuraavan lausunnon Helsingin maanalaisen yleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1294-00/17.
Yleistä
Maanalaisia tiloja suunniteltaessa tulee jo hankkeen kaavoituksen alkuvaiheessa huomioida pelastus- ja paloturvallisuusasiat sekä neuvoteltava niistä pelastuslaitoksen kanssa. Ratkaisuista on laadittava suunnitelmat ja ne on esiteltävä ja hyväksytettävä pelastuslaitoksella.
Asian tässä vaiheessa pelastuslaitos toteaa yleisellä tasolla, että kaavamuutoksen valmistelua tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja asiassa tulee järjestää erillisiä neuvotteluita pelastus- ja paloturvallisuusasioiden läpikäymiseksi yksityiskohtaisesti.
Maanalaisen yleiskaavan muutoksen yhteydessä aiemmin laadittu maanalaisten toimintojen turvallisuusselvitys tulee päivittää ajantasalle ja täydentää mahdolliset uudet riskit sekä samalla tarkentaa tarvittavin osin. Pelastuslaitos esittää mielellään mielipiteensä selvityksen laatimisen yhteydessä.
Väestönsuojelu
Poikkeusoloihin ja väestönsuojeluun varautumisen osalta tarkasteltuna, pelastuslaitoksella ei ole maanalaisten tilojen varaustarpeita. Uusimman pelastuslain (379/2011) myötä kunnilta on poistunut, vielä edellisessä pelastuslaissa (468/2003) ollut velvoite, rakentaa yleisiä väestönsuojia ulkona liikkuvalle väestölle, kunnassa asuville ja oleskeleville, jos heidän ei voitu katsoa tulevan riittävästi muutoin turvatuksi.
Aiemman lainsäädännön johdosta, vuoden 1986 maanalaisten toimintojen tilanvaraussuunnitelmassa, on kallioresursseja varattu väestönsuojien rakentamista varten. Erityisesti pientalovaltaisilla esikaupunkialueilla, joissa rakennuskannasta johtuen ei ole syntynyt väestönsuojien rakennusvelvoitteita, ja alueet ovat rakenteellisen suojaamisen osalta nk. puutealueita. Edellä mainittujen kallioresurssien mahdollisessa tulevassa muussa käytössä, tulisi huomioida niiden varustaminen myös väestönsuojalaittein, alueellisen väestönsuojaustason parantamiseksi.
Uusien aluerakentamiskohteiden suojaratkaisuissa tulisi tarkastella myös alueellisten yhteiskalliosuojien rakentamisvaihtoehtoa. Kalliosuoja tarjoaa paremman suojaustason kuin kiinteistöön rakennettava talosuoja. Kalliosuojan hyvin suunnitellulla normaaliolojen käyttötarkoituksella voidaan alueen asukkaille tarjota mm. liikunta- ja vapaa-ajantiloja, joita ei maanpäällisen tonttitilan puutteen vuoksi voitaisi muutoin tarjota (esim. Itäkeskuksen uimahalli, Maunulan liikuntahalli, Hakaniemen/Merihaan palloiluhalli). Myös alueellinen pysäköinti voidaan ratkaista rakentamalla yhteiskalliosuoja (Herttoniemenranta).
Päätöksen perustelut
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää pelastuslaitoksen kannanottoa Helsingin maanalaisen yleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1294-00/17.
Uudessa maanalaisessa yleiskaavassa varaudutaan mm. Helsingin uuden yleiskaavan ja valmisteilla olevan Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan tuomiin tiivistyvän kaupunkirakenteen, kaupallisten toimintojen, liikkumismuotojen kehittymisen ja energiatarpeiden edellyttämiin maanalaisiin tilatarpeiden muutoksiin. Kaavassa huomioidaan jo rakennetut maanalaiset tilat ja turvataan yhteiskunnalle elintärkeiden uusien hankkeiden tilavaraukset. Helsingissä on nykyisin yli 400 maanalaista tilaa. Maanalaisten tilojen varaussuunnitelmaa ylläpidetään kaupunkisuunnitteluvirastossa. Lähtökohtana kaavan valmistelussa on mm. maanalaisten tilojen turvallisuuden varmistaminen rakentamisen ja käytön aikana ja yhteistyö maanalaisten tilojen ja tilavarausten haltijoiden sekä eri viranomaistahojen kanssa. Maanalainen yleiskaava sisältää vain merkittävimmät maanalaiset tilavaraukset.
Asian aikataulu on seuraava. Vuonna 2017 ja 2018 suunnitellaan, käydään neuvotteluja ja yhteensovitetaan maanalaisia tilavarauksia sekä laaditaan selvityksiä ja tehdään vaikutusten arviointia. Maanalainen yleiskaavaluonnos esitellään lautakunnalle arviolta vuoden 2018 lopulla. Vuonna 2019 maanalaisen yleiskaavan luonnosta tarkennetaan maanalaiseksi yleiskaavaehdotukseksi saadun palautteen, täydentyneiden vaikutusten arviointien sekä selvitysten yms. pohjalta. Tämän hetkisen arvion mukaan maanalainen yleiskaavaehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä vuoden 2019 aikana ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoden 2020 aikana.
Asiassa on järjestetty aloitusvaiheen viranomaispalaveri ja kaupunkisuunnittelun kanssa on sovittu, että valmistelua tehdään tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.
Lisätiedot
Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 0403514306
Keskushallinto Rakentamispalveluliikelaitos 13.6.2017
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakentamispalvelulaitokselta (jäljempänä Stara)26.4.2017 päivätyllä ilmoituksellaan Staran lausuntoa Helsingin maanalaisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausuntopyynnön liitteenä toimitettiin myös maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet.
Helsingin, lajissaan ainutlaatuinen, ensimmäinen maanalainen yleiskaava tuli voimaan vuonna 2011. Kaupunkirakenteen nopeasta kehittymisestä, varsinkin ydinkeskustassa, johtuen on osa siinä esitetyistä varauksista jo pahasti vanhentuneita. Samalla on noussut esille suuri joukko uusia maanalaisia varaustarpeita. Tämän vuoksi, kaupungin omasta aloitteesta, kaupunkisuunnitteluvirasto on esitellyt lautakunnalleen uuden maanalaisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä suunnitteluperusteet 25.4.2017. Samalla se on pyytänyt näistä kannanottoja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaava-alueen ja sen vaikutusalueen mahdollisilta osallisilta.
Maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteissa, sen kahdessatoista alakohdassa, kuvataan monipuolisesti ja kattavasti kaikkia niitä osa-alueita, joiden avulla voidaan varmistaa maanalaisten tilojen monipuolista käyttöä ja tehostaa kalliotilojen suunnitelmallista hyödyntämistä tulevaisuudessa. Maanalaisen yleiskaavan painopisteet ovat yhteneviä maanpäällisen yleiskaavan kanssa.
Stara haluaa kuitenkin tuoda esille ja painottaa kaupunkitekniikan teknisen huollon tukikohtatarpeita tulevaisuudessa. Stara on joutunut luopumaan viimevuosina jo useasta kantakaupungin toimipisteestä maanpäällisen kaavoituksen muuttaessa alueiden käyttöä enemmän liike- ja asuinrakentamista suosivaksi. Poistumat on tähän asti voitu korvata Kampin ja Jätkäsaaren maanalaisilla tukikohdilla. Uudessa maanalaisessa yleiskaavassa tulee varmistaa, että Staran tuottamille palveluille varmistetaan sijainniltaan, lukumäärältään, sekä laajuudeltaan oikeanlaiset maanalaiset tilavaraukset silloin kun edullisempien maanpäällisten tilojen käyttö on mahdotonta.
Muutoin ei Staralla ole huomauttamista Helsingin maanalaisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja uuden kaavan suunnitteluperiaatteisiin.
Lisätiedot
Jyrki Määttänen, toimitilapäällikkö, puhelin: 310 38569
Kaupunginmuseo 8.6.2017
Kaupunginmuseo on tutustunut kaupunkisuunnitteluviraston laatimaan Helsingin maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteisiin ja osallistumis- ja arviointisunnitelmaan. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Suunnittelualueena on Helsingin kaupungin hallinnollinen alue. Kaavamuutoksessa on mukana myös Östersundomin alue, joka ei ole ollut mukana Helsingin vuonna 2011 lainvoiman saamassa maanalaisessa yleiskaavassa. Maanalainen yleiskaava sisältää vain merkittävimmät maanlaiset tilavaraukset. Siinä otetaan huomioon uuden yleiskaavan painopistealueet.
Kaupunginmuseon tarkastelu kohdistuu maanalaisten tilojen aiheuttamiin maanpäällisiin muutoksiin. Maanalaisten tilojen kulkuyhteydet, savunpoistokuilujen ja ilmanvaihdon poistopiiput esitetään vasta tarkemmissa suunnitelmissa ja kaavoissa. Kaupunginmuseo pitää erityisen tärkeänä, ettei maanalaisia tiloja varten jouduta avaamaan maanpäällisiä alueita laajalti. Tällöin voidaan menettää rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön sisältyviä arvoja. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot, niiden kasvillisuus ja puusto, sisältyvät kulttuuriperintöömme. Kaupungin topografia ja sen säilyttäminen on myös oleellinen Helsingin historiallisen ympäristön identiteetille. Huomioon on otettava myös kiinteät muinaisjäännökset, jotka ovat muinaismuistolain perusteella suojeltuja.
Kaupunginmuseo korostaa yleiskaavan laadintavaiheessa vaikutusten arvioinnin tärkeyttä rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteista ja osallistumis- ja arviointisunnitelmasta.
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 23.5.2017
Maalämpökaivojen toteuttamisedellytykset on jo otettu huomioon suunnitteluperiaatteissa (kohta 2.9). Geotekninen osasto haluaa silti tuoda esiin sen, että todellisuudessa olemassa olevat maalämpökaivot ulottuvat mitä todennäköisemmin naapurikiinteistöjen alueelle. Geotekninen osasto on satunnaisesti mittauttanut maalämpökaivojen taipumia eri hankkeiden yhteydessä. Nämä mittaukset ovat osoittaneet, että maalämpökaivojen taipumat ovat niin merkittäviä, että ne voivat tulevaisuudessa vaikuttaa maalämpökaivojen porauslupien myöntämiseen alueellisesti tai ne voivat aiheuttaa kiinteistöoikeudellisia kysymyksiä eri oikeusasteissa. Viimeisin esimerkkitapaus on tontinluovutuskilpailu Postipuiston alueelta. Geotekninen osasto tilasi vuodenvaihteessa 2016 - 2017 Geologian tutkimuskeskukselta geoenergiapotenttiaaliselvityksen Pohjois-Pasilan Postipuiston alueelta. Tätä selvitystä varten porattiin kolme tutkimusreikää, joiden nimellispituus oli 300 metriä ja halkaisija 5,5’’. Ennen reikien varustamista lämmönkeräysputkistolla reikien todelliset taipumat mitattiin. Mittaustuloksista laskettiin kullekin reiälle taso- ja kokonaispoikkeamat, jotka olivat noin 80 - 90 metrin luokkaa kunkin reiän pohjalla. Tästä syystä alueen suunnittelun yhteydessä päätettiin, ettei alueella voida sallia korttelikohtaista maalämpökenttää, koska ei voida osoittaa, että kentän kaikki maalämpökaivot sijaitsisivat korttelin alueella.
Lisäksi geotekninen osasto esittää, että olisi hyvä, jos myös tulevien maanalaisten tilojen ajoyhteyksien maanpäälliset sijainnit merkittäisiin maanalaiseen yleiskaavaan. Edelleen olisi hyvä, että on tilojen toteutuneet/suunnitellut kattotasot olisi merkitty maanalaiseen yleiskaavaan nykyisin merkityn lattiatason ohella.
Lisätiedot
Ilkka Satola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37817
Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.04.2017 § 188
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 25.4.2017 päivätyt suunnitteluperiaatteet Helsingin maanalaisen yleiskaavan laatimisen pohjaksi ja merkitä tiedoksi 25.4.2017 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman.
Käsittely
Lautakunta päätti käsitellä esityslistan asian Ykp/1 asian Vp/2 jälkeen.
Esittelijä
Lisätiedot
Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37247
Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37482
Pekka Leivo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37388
This decision was published on 25.06.2021
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 260 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154
Eija Kivilaakso, ledande specialsakkunnig, telefon: 09 310 37247
Heikki Hälvä, enhetschef, telefon: 09 310 37142
Pasi Rajala, generalplanechef, telefon: 09 31020417