Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi lapsikohtaisesta budjetoinnista kaupunkistrategian valmistelussa
Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi lapsikohtaisesta budjetoinnista kaupunkistrategian valmistelussa
Esitys
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Vastaehdotus:
Reetta Vanhanen: Esitysehdotuksen loppuun lisäys:
“Samalla kaupunginhallitus päättää, että jatkossa varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten lukumäärä tarkistetaan kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnassa talousennusteiden yhteydessä neljä kertaa vuoden aikana. Jos lapsimäärä ja sitä seuraavat kustannukset ovat budjetoitua suuremmat, lautakunta tekee ehdotuksen lisämäärärahan myöntämisestä kaupunginvaltuustolle. Lisämäärärahan suuruus määritetään sen hoitomuodon kustannusten mukaan, johon ylitys kohdistuu.”
Reetta Vanhasen vastaehdotusta ei käsitelty asian käsittelyn keskeyttämisen vuoksi.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian viikoksi pöydälle puheenjohtajan ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.2.2017 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sanna Vesikansa) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Käsitellessään 15.2.2017 asiaa eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteen alittaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
”Hyväksyessään määrärahojen ylitysoikeudet kaupunginvaltuusto päättää kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä selvittää mahdollisuudet siirtyä lapsikohtaiseen budjetointiin varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa.” (Sanna Vesikansa)
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnen johdosta on saatu opetuslautakunnan ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnot.
Opetuslautakunta päätti 16.5.2017 § 71, että Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen budjettikehyslaskennassa luovutaan vuoden 2018 alusta alkaen tuntikehyskaavaan perustustuvasta opetus- ja avustajaresurssien laskennasta. Nämä korvataan euroa/oppilas-pohjaisella laskennalla, joka vaihtelee koulutusasteittain ja koulutusmuodoittain. Lisäksi perusopetuksessa on käytössä oppilasmäärästä riippumaton koulukohtainen perusmääräraha, joka turvaa oppilasmäärältään pienille kouluille suhteellisesti suuremman resurssin kuin oppilasmäärältään suurille kouluille. Koulukohtaisissa budjeteissa huomioidaan myös koulujen erot henkilöstörakenteessa.
Varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossa 16.5.2017 § 66 todetaan, että varhaiskasvatuksen osalta tarpeet muuttaa ja kehittää lapsikohtaisia budjetointiperiaatteita on tarkoituksenmukaista selvittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käynnistymisen, eli 1.6.2017 jälkeen.
Esittelijä toteaa, että kaupunginvaltuusto on 29.11.2017 hyväksynyt kaupungin talousarvion vuodeksi 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2018–2020.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.9.2017 kaupunkistrategian vuosille 2017–2021. Kaupunkistrategia on ollut lähtökohtana valmisteltaessa talousarvioehdotusta 2018 ja on lähtökohta valtuustokauden talousarvioille ja -suunnitelmille sekä toimenpiteille.
Kaupunginhallitus päätti kaupunginvaltuuston kaupunkistrategian hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanopäätöksessään 13.10.2017 kehottaa lautakuntia ja johtokuntia, toimialoja, virastoja ja liikelaitoksia sekä tytäryhteisöjä
- toteuttamaan kaupunkistrategiaa 2017-2021
- ottamaan kaupunkistrategian linjaukset mahdollisuuksien mukaan huomioon jo vuoden 2017 toiminnassa
- ottamaan kaupunkistrategian lähtökohdaksi valmisteltaessa vuoden 2018 toimintasuunnitelmia ja tulosbudjetteja sekä valtuustokauden myöhempiä talousarvioita ja –suunnitelmia
Kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutus ja priorisointi tapahtuu osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua talousarvion laatimisen yhteydessä kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvioehdotuksen raamin puitteissa.
Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunkistrategian toteuttamista arvioidaan ja seurataan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa.
Kaupunkistrategia ei sisällä kirjausta siitä, että strategiakauden aikana suunniteltaisiin tai oltaisiin siirtymässä lapsikohtaiseen budjetointiin. Kaupunkistrategiassa on kuitenkin lukuisia kirjauksia, jotka liittyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus säilytetään nykyisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen maksuttomuutta edistetään siten, että se on maksutonta viiden vuoden iästä alkaen vähintään neljä tuntia päivässä. Valtuustokauden aikana valmistellaan päätökset maksuttomuuden ulottamisesta myös nuorempiin ikäryhmiin. Englannin kielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kiinan kielen opetusta laajennetaan sekä vahvistetaan muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Lisäksi Helsingissä laaditaan maahanmuuttajien osaamistason kohottamiseksi maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Kaupunki huolehtii myös riittävästä suomi ja ruotsi toisena kielenä-opetuksesta ja kasvatuksen ja koulutuksen vuoden 2018 tulosbudjetissa on varauduttu turvaamaan perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan paikat kaikille halukkaille ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.
Kaupunginhallitus katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.
Kaupunginhallitus 12.02.2018 § 91
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Otso Kivekkään ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25915
Varhaiskasvatuslautakunta 16.05.2017 § 66
Lausunto
Varhaiskasvatuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponnesta koskien kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä selvittämistä mahdollisuudesta siirtyä lapsikohtaiseen budjetointiin varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa:
Varhaiskasvatuksessa on jaettu määrärahat talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa saadun talousarvioraamin mukaisesti eri toimintoihin seuraavasti: Päiväkotihoito, ostopalvelupäiväkotihoito ja maksusitoumukset, perhepäivähoito, lasten kotihoidontuki, yksityisen hoidontuki sekä leikkitoiminta. Lisäksi hallinnolla on ollut omat määrärahansa, kuten on ollut viraston yhteisiä määrärahoja. Määrärahojen jako eri toimintoihin perustuu muun muassa edellisen vuoden tilinpäätökseen, kuluvan vuoden toteutuneisiin virallisiin ennusteisiin sekä talousarviovuoden arvioituihin menoihin jakautuen eri tiliryhmiin.
Edellä mainituille toiminnoille on laskettu suoritekohtaiset yksikkökustannukset. Suoritetavoitteet lasketaan tilanteessa 31.12. Yksikkökustannukset ovat €/lapsi omissa päiväkodeissa, €/lapsi ostopalvelupäiväkodeissa (sis. maksusitoumukset), €/lapsi perhepäivähoidossa, €/lapsi lasten kotihoidontuella ja € /lapsi yksityisenhoidontuella. Alle kouluikäisten kerholasten yksikkökustannuksena(€/lapsi kerhossa) on käytetty keskimääräistä kustannusta kerhojen vaihtelevan koostumuksen vuoksi. Virallisten ennusteiden yhteydessä seurataan edellä mainittujen toimintojen kustannusten toteutumista sekä lasten määrän toteutumista ja ennustetaan näiden perusteella toimintojen yksikkökustannuksia.
Varhaiskasvatuksen osalta tarpeet muuttaa ja kehittää lapsikohtaisia budjetointiperiaatteita on tarkoituksenmukaista selvittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnan käynnistymisen, eli 1.6.2017 jälkeen.
Esittelijä
Lisätiedot
Armi Vaden, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 43346
Opetuslautakunta 25.04.2017 § 51
Lausunto
Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Peruskoulujen nykyiset määrärahojen laskentaperiaatteet perustuvat opetuksen resursseja lukuun ottamatta arvioituihin todellisiin kustannuksiin (vuokrat, tukipalvelut), oppilasmäärästä riippuviin resursseihin ja joiltain osin tarveharkintaan. Poikkeuksena ovat kuitenkin olleet opetuslautakunnan päättämät peruskoulujen tuntikehyskaavat, sekä positiivisen diskriminaation määrärahojen laskentaperiaatteet. Tuntikehyskaavat tuottavat pääsääntöisesti koulun oppilasmäärään ja joiltain osin opetusryhmien määrään (esim. luokkamuotoinen erityisopetus, valmistava opetus, esi- ja lisäopetus) pohjautuvan laskennallisen tuntimäärän opetukseen ja koulunkäyntiavustajiin. Nämä eurotetaan osaksi peruskoulujen kokonaisbudjettikehyksiä koulukohtaisilla tuntihinnoilla, jotka perustuvat edellisen vuoden toteutuneisiin tuntihintoihin.
Opetusvirasto on valmistellut opetuslautakunnan päätettäväksi uudistetut periaatteet. Opetuslautakunta käsitteli niitä 14.2.2017 kokouksessaan ja päätti palauttaa ne uudelleen valmisteltavaksi. Opetuslautakunta käsittelee uutta esitystä kokouksessaan 25.4.2017.
Uusia laskentaperiaatteita on valmisteltu yhteistyössä viraston hallinnon, rehtoreiden sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Laskentaperiaatteet on käyty läpi sekä suomen- että ruotsinkielisten rehtoreiden kanssa helmikuussa 2017 järjestetyissä tilaisuuksissa.
Opetuslautakunnan päättämiä positiivisen diskriminaation periaatteisiin ei esitetä muutoksia. Myöskään virastossa määriteltäviä muita laskentaperiaatteita (vuokrat, tukipalvelut, aine- ja tarvikemäärärahat, harkintaan perustuvat määrärahat) ei ole tarkoitus muuttaa.
Rahoitusperiaatteita esitetään muutettavaksi nyt tuntikehyskaavoilla laskettavien opetuksen ja avustuksen resurssien osalta. Ne lasketaan esityksen mukaan jatkossa pääosin euroa/oppilas eli euroa/lapsi-periaatteella. Esitykseen sisältyy oppilasmäärästä riippumaton koulukohtainen perusmääräraha, joka turvaa oppilasmäärältään pienille kouluille suhteellisesti suuremman resurssin kuin oppilasmäärältään suurille kouluille. Budjeteissa huomioidaan esityksen mukaan myös koulujen väliset erot henkilöstörakenteessa.
Varhaiskasvatuksen osalta tarpeet muuttaa budjetointiperiaatteita on perusteltua selvittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnan käynnistymisen jälkeen kokonaisuutena (sekä suomen- että ruotsinkielinen varhaiskasvatus).
Esittelijä
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295
This decision was published on 05.03.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 25915