Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi toimenpiteistä pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä kaupungille aiheutuvien työmarkkinatuen kustannusten vähentämiseksi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsitellessään eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittämistä, toimintakatteen alittamista ja käyttötarkoituksen muuttamista kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Hyväksyessään esityksen valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää kiireellisesti toimenpiteet, joilla pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä kaupungille aiheutuvia ns. sakkomaksuja (työmarkkinatuen kuntaosuus) voidaan vähentää.” (Yrjö Hakanen)

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on tutkimusajankohtana ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan, jolloin kaikista pitkäaikaistyöttömistä ei makseta työmarkkinatuen kuntarahoitusosuutta. Kaupunki on velvollinen suorittamaan Kelalle 50 prosenttia yli 300 päivää ja 70 prosenttia yli 1000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneen kuntalaisen työmarkkinatuesta. Näihin kustannuksiin on kulunut kalenterivuonna 2017 kunnan varoja yhteensä 63 201 349 euroa. Kustannukset ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna noin 4,3 prosenttia eli noin 2 600 000 euroa. Kuntarahoitusosuuslistalla olevien asiakkaiden määrä on kuitenkin kääntynyt loppuvuodesta laskuun ja vähentynyt elokuusta marraskuuhun verrattuna noin 5,7 prosenttia.

Toimeentulotukea aiemmin saaneet henkilöt ovat siirtyneet vuodesta 2017 alkaen aiempaa enemmän työmarkkinatuen piiriin, koska Kela on aktiivisesti ohjannut toimeentulotuen asiakkaansa ilmoittautumaan TE-toimiston työnhakija-asiakkaiksi. Muutosta on edelleen korostanut ennen 1.7.2012 asetettujen työttömyysetuuden estävien työssäolovelvoitteiden purkautuminen vuonna 2017, minkä vuoksi osa toimeentulotuen saajista on siirtynyt uudelleen työmarkkinatuen piiriin. Helsingissä on myös muista suurista kaupungeista poikkeava toimeentulorakenne; noin 12 prosenttia kuntalaisista asui vuonna 2016 toimeentulotukea saaneessa kotitaloudessa (Espoo 8,8%; Vantaa 11,2%; Turku 8,0%; Tampere 10,8%; Oulu 6,8%). Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen saajien välisen muutoksen voidaan tällöin katsoa vaikuttaneen Helsingissä muita suuria kaupunkeja voimakkaammin. Kuntarahoitusosuuslistalla on myös vaihtelevien arvioiden mukaan jopa 25-40 prosenttia työhön eri syistä kykenemättömiä vajaakuntoisia henkilöitä, mutta vain 9 prosenttia kuntarahoituslistan asiakkaista sai Kelan sairauspäivärahaa vuonna 2017. Liitteenä oleva selvitys vahvistaa tätä jo aiemmin todettua monimuotoisuutta kuntarahoitusosuuden piirissä olevista henkilöistä.

Työllisyydenhoidon toimenpiteinä kaupunki tarjoaa vuosittain palkkatukityöpaikan reilulle tuhannelle työttömälle, joista noin 60 prosenttia on kohdistunut kuntarahoitusosuuslistalla oleville asiakkaille. Palkkatukityön suuntaaminen tälle kohderyhmälle on korostunut etenkin vuodesta 2015 alkaen ja kaupungin tarjoama palkkatukityö järjestetään myös aina vähintään palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä minimipituudessa. Palkkatukityö on kaupungin ainoa palvelu, jolla kunnan työmarkkinatuen maksuvelvollisuus voidaan poistaa pidemmäksi ajaksi (27-37 kuukautta peruspäivärahan kestosta riippuen). Loput palkkatukipaikat ovat jakaantuneet lakisääteisten velvoitetyöllistettävien sekä muiden kohderyhmien kesken. Tavoitteena on, että vähintään sama osuus palkkatukipaikoista kohdentuu kuntarahoitusosuuslistalla oleville asiakkaille myös vuonna 2018.

Palkkatukityön ohella kaupunki kannustaa ja tukee asiakkaidensa työllistymistä myös yksityisille työnantajille. Tämän mahdollistamiseksi yrityskoordinaattoritoiminnalla etsitään työllistymismahdollisuuksia ja rahallisena tukena myönnetään Helsinki-lisää. Tuettuja Helsinki-lisäjaksoja aloitettiin vuonna 2017 noin 550 kappaletta. Lisäksi kaupunki huomioi pitkäaikaistyöttömät lisäämällä työllistämisehtoja hankintojensa tarjouskilpailuihin. Työrasti-hankkeella tuetaan omatoimiseen sähköiseen työnhakuun kykenevien pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Lakisääteisiä palveluita ovat monialainen yhteistoiminta (Helsingin TYP) sekä sosiaali- ja terveystoimialan järjestämä kuntouttava työtoiminta. Kaupungilla on myös monia eri kohderyhmille suunnattuja vakiintuneita työttömyyden vähentämiseen tähtääviä rakenteita; mm. nuorille, maahanmuuttajille ja vajaatyökykyisille. Nuorten työttömyys on alentunut voimakkaasti vuonna 2017, ja osa tästä myönteisestä kehityksestä kuuluu nuorille helsinkiläisille suunnatulle Ohjaamolle. Stadin osaamiskeskus yhdistää puolestaan kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen palvelut helsinkiläisille aikuisille maahanmuuttajille.

Kuntarahoituslistan seurantaa kehitetään tänä vuonna käyttöönotetun SAS-raportoinnin myötä ja kaupunki pyrkii myös edelleen syventämään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa asiakaskuntaa koskevan tiedonvaihdon lisäämiseksi. Kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteena on saada työmarkkinatuen piiristä pois sellaiset henkilöt, jotka kuuluvat eläkkeelle tai muiden tukien ja palveluiden piiriin. Kaupungin työllisyyspalveluissa selvitetään myös parhaillaan Ohjaamo-tyyppisen matalan kynnyksen palvelun tarjoamisen mahdollisuutta yli 30-vuotiaille asiakkaille.

Viitaten työmarkkinoiden myönteiseen kehitykseen sekä työttömyysturvan uuteen aktiivimalliin, oletettavaa on, ettei kaupungin työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus kasva enää vuonna 2018.

Kaupunginhallitus 12.02.2018 § 92

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Eetu Pernu, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36085

This decision was published on 05.03.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §