Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Sophie Mannerheimin koulu on vuosia toiminut soveltumattomissa nykyisissä tiloissaan odottaen uuden tilan löytymistä pääkoululle. Kuten aloitteessa esitetään, hanke tulee saada viivytyksettä käyntiin ja toteutettua. Opetuslautakunnan 15.9.2015 hyväksymän tarveselvityksen aikataulu tulee pyrkiä pitämään.

Taustaa

Suomenkieliset sairaalakoulut yhdistyivät 1.8.2011 ja koulun nimeksi tuli Sophie Mannerheimin koulu. Sopivia korvaavia tiloja pääkoululle on etsitty vuodesta 2011 lähtien.

Opetusviraston ehdotuksissa seuraavaksi talonrakennuksen investointiohjelmaksi on vuosittain 2011 alkaen esitetty Sophie Mannerheimin koulun pääkoululle rahoitusta.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosille 2017–2026 Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun hanketta ei kuitenkaan vielä mainita. Opetuslautakunta on jälleen esittänyt hanketta investointiohjelmaan vuosille 2018-2027.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun toiminnallisen tarveselvityksen 15.9.2015 ja samalla kehottanut edelleen tilakeskusta etsimään pääkoululle nykyistä sopivammat tilat. Tavoitteena tarveselvityksessä oli tilojen käyttöönotto siten, että opetus voisi alkaa elokuussa 2017 tai viimeistään 2018. Tämän aikataulun toteutuminen vaikuttaa erittäin vaikealta, sillä tilaa, johon pääkoulu voitaisiin sijoittaa, ei vielä ole löytynyt.

Koulun oppilaat ja nykyiset tilat

Sophie Mannerheimin koulu on sairaala- ja erityiskoulu. Oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki. Oppilaat ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten somaattisten, neurologisten, psykiatristen osastojen ja avohoitoyksiköiden Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön palvelualueen intensiivihoidon peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria.

Tällä hetkellä koko koulun oppilasmäärä on 160 ja vuositasolla oppilasmäärä on 700. Avohoidossa olevien oppilaiden määrä on tällä hetkellä n. 108.

Sophie Mannerheimin koulu toimii tällä hetkellä seuraavissa toimipisteissä ja seuraavin likimääräisin oppilasmäärin:

1. Pääkoulu, Mechelininkatu 46 B; 60-66 oppilasta

2. Nordenskiöldinkadun yksikkö, Nordenskiöldinkatu 20, rak. 19; 56 oppilasta

3. Stenbäckinkadun yksikkö, Stenbäckinkatu 11; 14-22 oppilasta

4. Välskärinkadun yksikkö, Välskärinkatu 8; 35 oppilasta

5. Sylvesterintien yksikkö, Sylvesterintie 10; 12 oppilasta

6. Isonniitynkadun yksikkö, Isonniitynkatu 7; 8 oppilasta – tämä yksikkö poistunee käytöstä kesän 2017 aikana, mikäli Kätilöopiston rakennus suljetaan pois käytöstä

Uudet pääkoulun tilat tulisivat korvaamaan Mechelininkadun ja Nordenskiöldinkadun toimipisteet. Näissä toimipisteissä arvioidaan opiskelevan ensi syksynä päivittäin n. 138 oppilasta.

Tällä hetkellä pääkouluna toimivassa Mechelininkadun toimipisteessä ongelmana ovat ulkotilojen ja sisäänkäynnin soveltumattomuus koulukäyttöön ja välituntipihan puute. Koululaiset eivät voi viettää välitunteja ulkona, koska rakennuksella ei ole erillistä piha-aluetta ja puistoon joudutaan menemään vilkasliikenteisten teiden kautta. Lisäksi koululta puuttuvat kokonaan liikunta- ja juhlasalitilat. Koululle on sen erityislaadun vuoksi pedagogisesti tavallistakin tärkeämpää pystyä kokoontumaan juhliin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin riittävän suureen saliin.

Samassa rakennuksessa sijaitsee aikuisten päihdekuntoutuskahvila. Koulun ulko-oven edustalla on usein levotonta ja koululaisten mielestä pelottavaa. Nämä näkökohdat ovat vielä tavallista painavampia ko. koulun kohdalla, kun oppilaiden koulunkäynti saattaa vaatia tavallista enemmän ponnistelua. Tarveselvityksen liitteeksi laatimassaan lausunnossa Sophie Mannerheimin koulun johtokunta arvioi, että Mechelininkadun tila ei sovellu koulutoimintaan. Johtokunnan lausunnon antamisen jälkeen Mechelininkadun toimipisteen yläkertaan on tullut myös pitkäaikaistyöttömien työkykyselvitysyksikkö.

Myös Nordenskiöldinkadun toimipisteen kahdessa kerroksessa olevat tilat ovat toiminnan ja turvallisuuden kannalta vaikeat sokkeloisuuden ja ahtauden vuoksi. Tästä aiheutuu useasti vaaratilanteita ja turvallisuusriskejä. Nordenskiöldinkadun tiloissa opiskelevat oppilaat ovat psykiatrisessa avo- tai osastohoidossa olevia peruskouluikäisiä, joiden psyykkinen kunto aiheuttaa päivittäin vakavia tilanteita, joihin tarvitaan useampia aikuisia, esimerkiksi rajoittamaan lapsen tuhoavaa tai hyökkäävää toimintaa itseä tai muita kohtaan.

Selvitykset tilantarpeen ratkaisuksi

Sophie Mannerheimin koulu tarvitsee tilat pääkoululle, jonka tulee sijaita turvallisen yhteyden päässä Meilahden sairaala-alueesta. Tontilla tai välittömässä läheisyydessä on oltava mahdollisuus ulkoiluun, ja rakennuksessa tulee olla tila koulun yhteisille kokoontumisille.

Pedagogisista syistä olisi tärkeää, ettei koulu sijaitse itse sairaalan alueella, vaan erillisenä lähellä sitä.

Tilantarve on kuvattu tilakeskukselle ja uusia vaihtoehtoja on etsitty ja selvitetty. Tilakeskus on tehnyt selvityksiä yhteistyössä opetusviraston ja Sophie Mannerheimin koulun kanssa. Tähän mennessä ei kaupungin omistamia sopivia tiloja ole löytynyt, ei myöskään vielä ulkopuolisten omistamia.

Tähän mennessä selvitetyistä ja osin vielä selvityksen alla olevista vaihtoehdoista on lausunnon liitteenä tilakeskuksen laatima yhteenveto.

Nämä selvitetyt tilavaihtoehdot ja niiden tulokset käyvät selville liitteestä. Osa vaihtoehdoista on liian kaukana, osassa toteutus on epävarmaa, osa on liian kalliita tai aikataulullisesti mahdottomia. Opetuslautakunta kiirehtii edelleen ponnisteluja tilojen löytymiseksi.

Terveysvaikutukset

Tämän hetkiset pääkoulutilat eivät tue oppilaiden terveyttä kaikilta osin.

Uuden pääkoulun myötä saadaan Sophie Mannerheimin koululle turvallisemmat ja terveellisemmät koulunkäyntiolosuhteet. Oppilaat voivat ulkoilla välituntisin, sekä välttävät kouluun tullessaan ja lähtiessään tupakansavuisen ja levottoman sisäänkäynnin. Liikunta- ja juhlasali edistää sekä fyysistä, sosiaalista että henkistä terveyttä.

Näin ollen uusilla pääkoulutiloilla olisi huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.