Pelastuslautakunta päätti hyväksyä pelastuslaitoksen vuoden 2018 talousarvion ja 2019-2020 taloussuunnitelman esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2018 – 2020

Pelastuslaitoksen arvion mukaan yleinen turvallisuustilanteen muutos heijastuu taloussuunnitelmakaudella pelastuslaitoksen toimintaan entistä vahvemmin. Pelastuslaitoksen on kyettävä reagoimaan riittävän tehokkaasti ennakoimatta tapahtuviin ja mahdollisesti päällekkäisiin suuronnettomuuksiin ja muihin monipotilastilanteisiin. Pelastuslaitoksen nykyinen mitoitus ei mahdollista riittävän valmiuden ylläpitoa pelastustoiminnan poikkeuksellisissa tilanteissa. Ensihoitotehtävien määrän jatkuva kasvu puolestaan on hallittavissa vain ensihoitoyksiköiden valmiutta kasvattamalla.

Maakuntauudistuksen myötä Helsingin pelastuslaitos ja muut Uudenmaan pelastuslaitokset yhdistyvät ja siirtyvät 1.1.20120 alkaen Uudenmaan maakunnan alaisuuteen. Rakennemuutoksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia talousarviossa, mutta muutoksen valmistelu sitoo huomattavan määrän pelastuslaitoksen johdon ja tukitoimintojen työaikaa, minkä arvioidaan heijastuvan perustoimintaan kohdistuvana resurssivajeena.

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn toiminnassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä kysynnän tai tuotantotapojen muutoksia. Ensihoitopalvelussa tehtävämäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan 2-4 % p.a, mikä ilman lisäresursseja heijastuu ensihoitopalvelun henkilöstön entistä suurempaan kuormittumiseen sekä palveluviiveisiin.

Pelastustoiminnassa suuronnettomuuksiin vaadittava päivittäinen mitoitus ei nykyisen riskianalyysin perusteella ole riittävä. Tilanteen korjaamiseksi pelastustoiminnan resursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella 6 henkilötyövuodella.

Ensihoitopalvelussa palvelun tuottajana toimiva pelastuslaitos ja palvelun järjestämisvastuussa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat tunnistaneet riskin kiireellisen ensihoidon palvelutason laskusta. Helsingissä kuljettavien ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuusaika 51 % oli vuoden 2017 puoliskolla erittäin korkea (50 % v. 2016) ja ylittää reilusti sairaanhoitopiirin asettaman vaihteluvälin ylärajan 45 %.

Vuoden 2010 tasoon verrattuna lähes 40 % kumulatiivinen ensihoidon tehtävämäärän kasvu ja kriittiselle tasolle noussut tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat suuria paineita ensihoitohenkilöstön työssä jaksamiselle ja palvelun laatutason säilyttämiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalvelun resursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella 17 henkilötyövuodella.

Palvelustrategiset vaihtoehdot

Pelastuslaitos kilpailuttaa hankinnat kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Yhteishankintamenettelyä
kaupungin virastojen ja laitoksien sekä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kesken jatketaan. Kaupunkikonsernin sisältä hankitaan pääosin siivous- ja ruokapalvelut, rakentamis- ja rakennuttamispalvelut, taloushallintopalvelut, työterveyshuolto sekä toimitilat. Ostot ulkopuolisilta toimittajilta ovat noin 22 % pelastuslaitoksen hankinnoista.

Riskienhallinta

Pelastuslaitoksen päätehtävä on tuottaa monipuolisia onnettomuus- ja henkilöriskienhallinnan palveluita omalla toimialueellaan. Toiminta kohdentuu alueen ihmisiin, yrityksiin, yhteisöihin sekä kaupunkikonsernin toimijoihin.

Virastona pelastuslaitos arvioi säännöllisesti taloudellisia ja toiminnallisia riskejä toimintaansa liittyen. Sisäisissä ja ulkoisissa tarkastuksissa havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen on sisällytetty turvallisuuspäällikön toimenkuvaan ja toteuttaminen tapahtuu toimintasäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa toiminnanohjauksen prosessia.

Talousarvion pohjana olevien strategisten lähtökohtien toteutuminen

Pelastuslaitoksen strategiaohjelma on voimassa vuosille 2015–2018. Helsingin kaupungin uudessa strategiassa pelastuslaitoksen kannalta korostuu kaupungin turvallisuus sen asukkaille. Uhka tavanomaisesta poikkeaville pelastustoiminnan tehtäville ja monipotilastilanteille on kasvanut aikaisemmasta. Muuttuneeseen tilanteeseen varaudutaan varmistamalla henkilöstömitoituksen riittävyys taloussuunnitelmakaudella sekä pelastustoiminnassa että ensihoitopalvelussa.

Valtakunnallisesta rakennemuutoksesta johtuen pelastuslaitoksen strategiassa ei tehdä vain Helsingin pelastustoimen aluetta koskevia muutoksia, vaan strategisessa suunnittelussa huomioidaan suunniteltu yhteenliittyminen Uudenmaan muiden pelastuslaitosten kanssa vuoden 2020 alusta.

Pelastuslaitoksen strategian keskeisenä tavoitteena on pelastuslaitoksen tuottavuuden jatkuva parantaminen, millä tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessien tehokkuutta, resurssien suuntaamista sekä kaikkia muita tekijöitä, joiden avulla saavutetaan asiakkaiden ja yhteiskunnan kannalta paras lopputulos. Huomioiden vuosina 2013-2017 tehty kehitystyö, rakennuskannan uudistumisesta johtuvat kiinteistökustannusten merkittävä nousu sekä maakuntauudistukseen liittyvät epävarmuustekijät ei olennaisia tuottavuusharppauksia ole odotettavissa vuosina 2018-2020.

Onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan alueellisten riskienhallintatoimenpiteiden kehittämistä sekä asuinkiinteistöjen omavalvontatoimintaa. Alueelliset toimet kohdistuvat asiakaskunnasta vuoden aikana nouseviin sekä alueellisen riskianalyysin perusteella tunnistettuihin tarpeisiin.

Turvallisuusviestinnän keinoja ja volyymiä kehitetään kohdistumaan yhä tarkemmin havaittujen riskien ja tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Sopimuspalokuntien roolin kehittämistä selvitetään sekä turvallisuusviestinnän että pelastustoiminnan osalta. Turvallisuusyhteistyötä Helsingin sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen kanssa jatketaan.

Pelastuslaitos vahvistaa yhteistyötä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa tavoitteena havaita muuttuneen turvallisuustilanteen mukaiset uhkat entistä aikaisemmin, ennaltaehkäistä uhkia sekä tehokkaasti varautua yllättäviin onnettomuustilanteisiin.

Sitovien tavoitteiden kytkeytyminen strategisiin lähtökohtiin

Pelastustoimen tuottavuus on valtakunnan kärkitasoa.

Pelastustoimen kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Ensihoitopalvelun kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Henkilöstösuunnitelma 2018 – 2020

Pelastuslaitoksen henkilöstömäärän arvioidaan vuonna 2018 pysyvän vuoden 2017 tasolla. Pelastuslaitos kehittää jatkuvasti henkilöstörakennetta, työnkuvia ja henkilöstöpolitiikkaa tulevaisuuden pelastustoimen vaatimusten mukaiseksi sekä arvioi palveluiden tuottamiseksi tarvittavien henkilötyövuosien määrää suhteessa hyväksyttyyn palvelutasoon.

Nykyiset pelastustoimen resurssit eivät mahdollista kaikkien yksiköiden jatkuvaa valmiutta. Pelastusyksiköiden miehitys joudutaan säännöllisesti tilapäisesti pitämään vajaamiehityksellä henkilöstön määrän alittaessa tavoitemitoituksen, minkä lisäksi ensihoitopalvelun kasvava tehtävämäärä edellyttää palvelun tuotantoon varatun henkilömäärän kasvattamista. Tunnistettu tarve pelastustoiminnassa on 6 henkilötyövuotta ja ensihoitopalvelussa 17 henkilötyövuotta, mikä vaatii noin 1,33 miljoonan euron lisärahoituksen. Näillä varoilla perustettaisiin 17 uutta palomies-lähihoitajan tai päätoimisen perustason ensihoitajan sekä 6 hoitotason palomies-ensihoitajan tai päätoimisen hoitotason ensihoitajan vakanssia.

Tilankäyttösuunnitelma 2018 – 2020

Pelastuslaitos tehostaa tilahallintaansa luopumalla muista kuin ydintoimintojen kannalta välttämättömistä tiloista. Osasta väestönsuojatiloja ja niiden ylläpidosta luovutaan, mutta kriittiset johtokeskustilat pidetään pelastuslaitoksen hallussa. Palvelutasopäätöksen mukaisesti kartoitetaan tarvetta suunnitella pelastusasemia tunnistetuille katvealueille riskianalyysin perusteella.

Malmin vanhan aseman korvaavan tilan rakentamisen suunnittelu on aloitettu ja projekti pyritään käynnistämään viimeistään 2018. Aseman henkilöstö on nyt sijoitettu väliaikaisiin tiloihin sisäilmaongelmien johdosta. Rakentamisen toteuttaminen edellyttää rahoituksen osoittamista kaupunkiympäristön investointibudjetista.

Malmin alueen lisäksi ensihoidon ja pelastustoiminnan toimintavalmiudessa on puutteita Konala-Lassilan alueilla. Laajasalon pelastusaseman rakentamistarve liittyy olennaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamiseen ja alueen väestömäärän merkittävään kasvuun alueen muun rakentamisen valmistuessa. Näiden alueiden mahdolliset tilatarpeet tarkentuvat taloussuunnitelmakauden lopulla.

Digitalisaatio ja tietotekniikan palvelutuotannon ja prosessien kehittämisessä

Pelastuslaitos on osallisena valtakunnallisissa pelastustoimen ICT-hankkeissa (kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO, hätäkeskusjärjestelmä ERICA sekä valvontasovellushanke VARANTO). Kyseiset hankkeet ovat palvelutuotannon kannalta strategisesti merkittäviä ja järjestelmien käyttöönottaminen on välttämätöntä. ERICAN arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2018. Muiden hankkeiden osalta maakuntauudistus sekä pelastustoimen sisäinen uudistus aiheuttavat epävarmuutta hankkeiden toteutumisaikatauluun eikä niiden kustannuksia sen johdosta ole voitu täysimääräisesti huomioida taloussuunnitelmassa.

Pelastuslaitos osallistuu valtakunnalliseen VARANTO-hankkeeseen, jossa kehitetään valvonta-sovellusta, jossa olisi asiakkaille muodostettu rajapinta sähköistä asiointia varten. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja toteutuessaan se edellyttää investointeja tulevina vuosina. Pelastuslaitos hyödyntää sosiaalista mediaa osana onnettomuuksien ehkäisytyötä ja viestintää.

Sitovat toiminnan tavoitteet

1. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä omatoimisen varautumisen kehittämiseksi kuntalaisiin sekä alueella toimiviin tahoihin kohdistetaan turvallisuuteen ja onnettomuusriskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Vuoden 2017 tavoitteena on vähintään 8600 turvallisuuspistettä.

2. I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

3. Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia vähintään 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.

Muut toiminnalliset tavoitteet

1. Määräaikaisen valvontatoiminnan piirissä olevissa valvontakohteissa riskiluvun 3-5 saaneiden kohteiden osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista ei laske.

2. Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.

3. Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuus ei nouse vuoteen 2017 verrattuna.

4. VATU-menettelyt toteutuvat 100 %

5. Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2017.

6. Pelastustoimialueen alueellinen pelastusliitto sekä sopimuspalokunnat tuottavat onnettomuuksien ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyviä palveluja kuntalaisille vähintään sama kuin vuonna 2017.