Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Katajaharjuntien ja Luoteisväylän pohjoisosan tonttien (Katajaharjuntie 23 ja 25 sekä Luoteisväylä 35 ja 37) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12741)

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Myllykallio) korttelin 31061 tonttien 1–4 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen 18.4.2023 päivätyn piirustuksen nro 12741 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee neljää tonttia Katajaharjuntien ja Luoteisväylän risteyksessä, Laukkaniemenpuiston reunalla. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa neljän uuden asuinkerrostalon rakentaminen. Nykyiset rakennukset puretaan. Kaavaratkaisu tiivistää kaupunkirakennetta ja edistää asuntotuotantoa alueella, jolla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Koivusaaren metroasema sijaitsee n. 700 metrin etäisyydellä korttelista.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, miten suunnitellut uudisrakennukset muodostavat yhtenäisen, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen kokonaisuuden ja jäntevöittävät kaupunkitilaa katujen kulmauksessa. Lähimpänä katua sijaitsevan rakennusosan tulee olla 3-kerroksinen ja 5-kerroksinen osa sijoittuu taaemmaksi. Katujen varteen jätetään alueelle tyypillinen puin ja pensain istutettava vihervyöhyke. Pihat suunnitellaan yhteiskäyttöisiksi ja vehreiksi. Rakennusten sijoittelulla, hulevesien ohjaamisella ja pihan toimintojen rajaamisella suojataan Laukkaniemenpuiston luontoarvoja. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Pieni osa Luoteisväylän ja Laukkaniementien risteyksessä sijaitsevasta puistokaistaleesta muutetaan kaduksi ajoneuvoliittymän järjestämiseksi.

Tonttien yhteenlaskettu tehokkuusluku on yleiskaavan osoittaman enimmäistehokkuuden mukainen e=1,2. Uutta asuntokerrosalaa on 4 937 k-m2. Asukasmäärän lisäys on noin 130 asukasta.

Kaavaratkaisun toteuttamisella suunnittelualueen tonttien arvo nousee, ja alueen asukasmäärä ja liikennemäärät kasvavat hieman. Tonteilta joudutaan kaatamaan puustoa, mutta tilalle istutetaan uusia puita ja pensaita. Kaupunkikuva ja maisema muuttuvat, kun nykyisten rakennusten tilalle rakennetaan korkeampia rakennuksia. Vaikutukset luontoon ovat vähäisiä.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on asuntovaltaista aluetta (A3), jossa korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa 2021 alueella ei ole merkintöjä. Nyt laadittu kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että asuntotuotantoa edistetään täydentämällä hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä sijaitsevaa, olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueen erityispiirteet. Täydennysrakentamista toteutetaan erityisesti raideliikenteen varrella ja asemien ympäristössä. Lähiluontoa vaalitaan kaupungin tiivistyessä.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Osoitteissa Katajaharjuntie 23, 25 ja Luoteisväylä 35 on 1960-luvulla rakennetut kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Luoteisväylä 37:ssä on 60-luvulla rakennettu omakotitalo. Kaavaan kuuluva osa Luoteisväylän varren puistokaistaleesta on avointa nurmikkoa. Kaavamuutosalue rajautuu koillisessa Laukkaniemenpuistoon ja tonttien pohjoispuolella on vielä kaksi samaan kortteliin kuuluvaa tonttia. Katajaharjun pohjoisosan rakennuskanta koostuu pääosin 1960-luvulla rakennetuista 3-kerroksisista pienkerrostaloista. Kaava-alueen eteläpuolella Katajaharjuntien ja Luoteisväylän välissä on pitkä 5-kerroksisten kerrostalojen muodostama kortteli. Katutilat ovat väljiä ja vehreitä.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1951. Tonteille saa rakentaa enintään 2-kerroksisia rakennuksia (nykyisin 3-keroksisia, kun lasketaan maanpäällinen kellari) tonttitehokkuudella 0,4. Kadun varteen on osoitettu istutettava tontin osa.

Kaavaselostuksessa mainitaan, että alueella olisi voimassa rakennusjärjestys vuodelta 2010. Lautakunnan käsittelyn jälkeen, 24.5.2023 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestykseen muutoksia ja muutettu Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 7.6.2023.

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa.

Kaavaratkaisun johdosta on neuvoteltu neljä maankäyttösopimusta. Ne on kaupungin puolesta hyväksytty tonttipäällikön päätöksillä 30.5.2023 §:t 25–27 sekä 1.6.2023 § 28. Maankäyttösopimukset ovat lainvoimaisia ja ne on allekirjoitettu.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vesihuolto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat vesihuoltoon, rakennussuojeluun, olemassa olevien rakennusten säilyttämisen mahdollistamiseen sekä kadun reunan vihervyöhykkeeseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että Katajaharjuntien ja Luoteisväylän reunaan tulevaa vihervyöhykettä on kasvatettu. Vesihuoltoon liittyvä kannanotto ei vaatinut toimenpiteitä. Olemassa olevien rakennusten säilyttämistä ei voida huomioida kaavaratkaisun tavoitteiden puitteissa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat luontoon ja viheralueisiin, rakentamisen määrään ja korkeuteen, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä valmisteluaineiston virheisiin. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että Katajaharjuntien ja Luoteisväylän reunaan tulevaa vihervyöhykettä on kasvatettu siirtämällä rakennuksia kauemmas kadusta niin, että kadun varteen voidaan istuttaa pensaita ja puita. Rakennusten ylintä kerrosta on kevennetty sisäänvedolla Laukkaniemenpuiston puolella. Suunnittelualueen pohjoisinta rakennusta on siirretty hieman kauemmas tontin rajasta ja valokulmia ja varjostusta on tutkittu tarkemmin. Pysäköinnin sisäänajo on poistettu Laukkaniementieltä ja se järjestetään ainoastaan Luoteisväylältä. Tontilla säilytettävät puut on katselmoitu laaditun pihasuunnitelmaluonnoksen yhteydessä ja merkitty kaavakarttaan.

Asemakaavan muutoksen ja samanaikaisesti valmisteilla olevien Katajaharjun suunnitteluperiaatteiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä samaan aikaan. Osassa mielipiteistä otettiin kantaa molempiin hankkeisiin. Yhteensä kirjallisia mielipiteitä saapui 29 kpl. Tässä vuorovaikutusraportissa vastataan kaikkiin niihin mielipiteisiin, joiden otsikossa asemakaavan muutos oli mainittu sekä sellaisiin mielipiteisiin, joiden otsikossa oli mainittu vain suunnitteluperiaatteet, mutta joiden sisältö koski myös asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutosta koskevia mielipiteitä oli yhteensä 15 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 12.12.2022–18.1.2023, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirje ulkokuntalaisille maan omistajille.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 6 muistutusta, joista yksi oli Lauttasaari-Seura r.y:n ja muut asunto-osakeyhtiöiden ja yksityishenkilöiden tekemiä. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Lauttasaaren tiivistymiseen, rakentamisen määrään kaavamuutosalueella, lepakoihin, muihin luontoarvoihin sekä varjostukseen. Myös kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakentamisesta aiheutuvaan varjostukseen.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
• Helen Sähköverkko Oy
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Kahdessa lausunnossa ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen ja yhdessä esitetyt huomautukset kohdistuivat rakentamisen hiilidioksidipäästöihin.

Kaavaratkaisun hiilidioksidipäästöjä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen on selvitetty. Rakennuksilta edellytetään A-energialuokkaa, ja tavoitteet täyttyvät viherkertoimen ja säilytettävien puiden osalta, minkä lisäksi hulevesiratkaisua on suunniteltu tarkoin.

Kaavaratkaisun aiheuttama hiilijalanjälki on laskettu Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä (HAVA). Suunnittelualue sijaitsee alueella, jossa on hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja hyvät edellytykset kulkea myös kävellen ja pyörällä. Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja valmiiseen infrastruktuuriin. Kaupunkirakenteen tiivistäminen lähellä kantakaupunkia hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä laskettuna kaavaratkaisun hiilijalanjälki on 50 vuoden arviointijaksolla 14,0 kg CO₂e/k-m2 /a (hiilijalanjälki per kerrosneliömetri per
vuosi) ja hiilikädenjälki eli positiiviset ilmastovaikutukset 3,4 kg CO₂e/k-m2 /a. Luvut ovat Helsingin asemakaavoituksessa laadittuihin vastaaviin laskelmiin verrattuna tavallisia.

Olemassa olevien rakennusten purkaminen ja uusien asuinkerrostalojen rakentaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Kellarit ja kannenalainen pysäköintitila lisäävät esirakentamisen ja rakentamisen päästöjä jonkin verran, mutta tarkempi arviointi vaatisi erillisen selvityksen. Uudet asuinkerrostalot ovat kuitenkin käytön aikana energiatehokkaampia, kuin nykyiset 1960-luvulla rakennetut. Kaavaratkaisussa uudisrakennusten energiatehokkuuden tulee olla rakennusluvan hakemisen ajankohtana määriteltyä A-energialuokkaa tai sitä vastaava. Myös kaavamääräykset viherkertoimesta ja puiden säilyttämisestä ja istuttamisesta pienentävät hiilijalanjälkeä, vaikkei niitä HAVA-työkalussa olekaan huomioitu.

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeestä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta 18.04.2023 § 206

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Miika Vuoristo, arkkitehti, puhelin: 09 310 37192

Eero Halonen, liikenneinsinööri, liikenne, puhelin: 09 310 22361

Paula Hurme, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 310 26093

Kati Immonen, erityisasiantuntija, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37254

Valtteri Lankiniemi, diplomi-insinööri, turvallinen rakentamiskorkeus, puhelin: 09 310 22467

Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, lepakkoalue, puhelin: 310 31534

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 07.09.2022 § 51

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

This decision was published on 15.08.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §