Päätös on ehdotuksen mukainen.

Nuorten hyvinvointikertomuksesta

Nuorten hyvinvointikertomuksen taustalla on nuorisolain 7 §:n velvoite kunnille tuottaa tietoa nuorten hyvinvoinnista. Kertomuksen aineisto päivittyy vuosittain. Sen tietolähteitä ovat rekisterit ja tilastot, tutkimukset, nuorten ja ammattilaisten kokemustieto. Hyvinvointikertomuksen koostamista ohjaa sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan vetämä Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Käytännön työn organisoinnista ovat vastanneet Helsingin kaupungin tietokeskus ja nuorisoasiainkeskus.

Nuorisoa koskevasta monimuotoisesta tietoa aineistosta on tehty kolme koostetta vuodesta 2014 alkaen. Verkosto on järjestänyt aineiston pohjalta työseminaareja, joissa on nostettu esille teemoja, joita verkoston toimijoiden toivotaan edistävän. Verkostossa on edustus myös kaupungin ulkopuolisia toimijoita, myös Ruudin ydinryhmästä. Verkosto kokoontuu neljä – viisi kertaa vuodessa.

Vuoden aikana nuorten hyvinvointikertomuksesta on pidetty useita esityksiä kaupungin työntekijöille, valtakunnallisissa tilaisuuksissa sekä myös kutsuttuna kansainvälisesti. Tietosisältöjä on levitetty aktiivisesti myös sosiaalisen median kautta. Nuorten hyvinvointikertomus verkkosivu on yksi Tietokeskuksen käytetyimmistä sivustoista. Vuonna 2016 käyntejä oli 33 133.

Hyvinvointitiedon käytön edistäminen edellyttää edelleen erilaisten tietojen yhteen kokoamista, aktiivista tiedottamista, sekä mahdollisuuksien luomista ilmiöiden ymmärtämiselle. Uudessa kaupunkiorganisaatiossa monialainen, yhteinen tietosisältöjen käsittely ja monialaisten verkostojen toiminta edellyttävät, että toiminnan tueksi sovitaan tarpeellisista rakenteista ja käytännöistä. Näin on tarkoitus menetellä tulevan syksyn aikana.

Nuorten hyvinvoinnin tilastotietokannan rinnalle on koottu lasten hyvinvoinnin tietokanta. Tietotyöhön on osallistunut useat virastot tuomalla omia tilastotietojaan yhteiseen käyttöön. Lasten hyvinvoinnin tilasta tuotettiin ensimmäinen katsaus huhtikuussa 2017. Tietotyötä ohjaa virastojen yhteistyönä luotu hyvinvoinnin viitekehys joka perustuu YK:n lasten oikeuksien sopimukseen sekä toimintamahdollisuusteoriaan.

Koulutustakuun toteutumisesta

Kokonaisuudessaan peruskoulun päättäneiden tilanne on parantunut yhteishaussa vuodesta 2014 lähtien. Koulutustakuu toteutuu nyt Helsingissä paremmin kuin keskimäärin koko maassa. Vuonna 2016 yhteishaun lopullisessa tilanteessa viisi prosenttia helsinkiläisistä 9. luokan päättäneistä jäi ilman opiskelupaikkaa, koko maassa osuus oli 6 prosenttia. Niillekin, jotka eivät päässeet yhteishaussa toiselle asteelle, pystyttiin järjestämään tukea. Yhteishaun jälkeen käynnistyvät haut valmentaviin koulutuksiin ja kymppiluokalle sekä lisähaku. Perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheen tilanne on kohentunut johtuen erityisesti koulutuksen aloituspaikkojen lisäyksestä. Tilanteen paranemiseen ovat vaikuttaneet myös yhteishakuun tehdyt muutokset ja lukioon valmistava koulutus.

Myös maahanmuuttajanuorten toiselle asteelle pääsy kohentunut Helsingissä. Tutkintotavoitteiseen toisen asteen koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt 16–18-vuotiailla nuorilla ja etenkin vieraskielisillä nuorilla. Vain 53 prosenttia 16–18-vuotiaista vieraskielisistä osallistui tutkintotavoitteiseen koulutukseen vuonna 2010, mutta vuonna 2015 vastaava luku oli jo 68 prosenttia

Vieraskielisiä 13−29-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria on 24 624, 17 prosenttia koko ikäluokasta, eniten heitä on alle 20 ja yli 25-vuotiaissa. Helsinkiläisistä 10–19-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista neljännes oli saapunut maahan alle kuusi vuotta sitten, 20–29-vuotiaista lähes puolet.

Parantunut koulutukseen pääsy näkyy myös ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrän kasvuna. Helsingissä opiskeli 9 500 vieraskielistä opiskelijaa toisella asteella ja lähes 7 000 korkea-asteella vuoden 2015 syksyllä. Määrä ja osuus ovat selvästi korkein ammatillisessa koulutuksessa, jossa heitä oli 7 300 eli 17 prosenttia koko opiskelijamäärästä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio ja suunnittelija Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta esittelevät tarkemmin nuorten hyvinvointikertomusta ja opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen koulutustakuun toteutumista. Asiantuntijana kaupunginhallituksen kokouksessa on myös tutkija Sanna Ranto tietokeskuksesta. Muistio, jossa on tarkemmin kuvattu nuorten hyvinvointikertomusta ja koulutustakuun toteutumista, on toimitettu luottamushenkilöportaaliin.

This decision was published on 16.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §