Valituslupahakemus ja valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle kiinteistöä Stigen koskevassa vesihuoltoasiassa

For decisions released prior to 2019 a related decision heading is displayed for cases.
HEL 2017-005284
More recent handlings
Case 17. / 251 §

Valituslupahakemus ja valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle kiinteistöä Stigen koskevassa vesihuoltoasiassa

Environment and Permits Sub-committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hakea valituslupaa ja valittaa Helsingin hallinto-oikeuden 10.11.2020 antamasta päätöksestä (20/0904/1), jolla hallinto-oikeus kumosi ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätöksen ja samalla hylkäsi Helsingin kaupungin hakemuksen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon liittymisen osalta kiinteistöä Stigen (91-412-1-112) koskien.

Toimivalta ja valitusaika

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii, ellei toisin ole määrätty, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vesihuoltolaissa kunnalle annetusta tehtävästä. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt päätöksellään 18.5.2018 (§ 100) toimivallan käsitellä vesihuoltolain 11 §:n mukaiset vapautushakemukset ympäristönsuojeluyksikön päällikölle. Toimivalta valittaa ja hakea valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksestä on kuitenkin edelleen ympäristö- ja lupajaostolla.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 17.11.2020. Valitusaika päättyy 17.12.2020. Vesihuoltolain 33 §:n 2 momentin mukaan valvontaviranomaisella on oikeus valittaa sellaisesta päätöksestä, jolla hallinto-oikeus on muuttanut sen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen.

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus on hakenut kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta kiinteistön Stigen vapauttamista velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen (Villingin vesiosuuskunta) vesi- ja viemäriverkostoon vesihuoltolain (119/2001, muut. 681/2014) 11 §:n mukaisesti. Kiinteistöllä Stigen sijaitsevaa päärakennusta ei käytetä eikä se ole vuokrattavana. Kiinteistöllä olevasta saunasta ei peritä vuokraa eikä se ole saunomiskäytössä. Kiinteistön huonokuntoista päärakennusta ei ole mahdollista vuokrata ilman merkittäviä kunnostustoimenpiteitä, ja saunarakennuksesta on viimeisen vuokrauksen yhteydessä poistettu saunomisen kannalta välttämätöntä varustusta. Ympäristönsuojeluyksikön tehdessä hakemusta koskevan päätöksen 21.5.2019 saunarakennus oli vuokrattuna, mutta sitä ei käytetty saunomiseen vaan varastona. Vuokralainen on ilmoittanut hakijalle kirjallisesti, ettei se käytä saunaa saunomistarkoitukseen.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on 21.5.2019 antanut päätöksen (§ 79), jonka mukaan vapautushakemus vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittymisestä on rauennut, ja kiinteistö on vapautettu vesihuoltolaitoksen vesijohtoon liittymisestä.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätöksen vesijohtoon liittymisen osalta ja hylkäsi samalla tältä osin Helsingin kaupungin hakemuksen. Siltä osin kuin kyse oli jätevesiviemäriin liittymisestä, hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja piti ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätöksen voimassa.

Valituslupahakemus

Ympäristö- ja lupajaosto hakee valituslupaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 111 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisilla perusteilla.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että valituslupa tulisi myöntää ensinnäkin sen vuoksi, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111.1 §:n 1 kohta). Lisäksi ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että valituslupa tulisi myöntää, koska asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111.1 §:n 2 kohta).

Asiassa tulee ratkaistavaksi se, ovatko ympäristönsuojeluyksikön päällikkö ja Helsingin hallinto-oikeus soveltaneet vesihuoltolakia oikein sen osalta, kuuluuko kiinteistö Stigen vesihuoltolain soveltamisalaan. Vesihuoltolain 2 §:n 1 momentin mukaan vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Hallituksen esityksessä eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000 vp) todetaan 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että pykälän ensimmäisessä momentissa on lueteltu ne toiminnot, joita palvelevan vesihuollon turvaamiseen laki tähtää. Ensisijaista olisi asutuksen vesihuolto. Kotitalouksien lisäksi lakia sovellettaisiin talousvesihuollon tarpeiden sekä jätevesihuollolle asetettavien vaatimusten kannalta niihin rinnastuviin elinkeino- ja vapaa-ajan toimintoihin. Vesihuoltolaitokset palvelevat näitä toimintoja samalla tavoin kuin asutustakin (HE 85/2000 vp, s. 22).

Vesihuoltolain 2 §:n 1 momenttia on tarkennettu lakimuutoksella 681/2014. Tällöin 2 §:n 1 momenttiin lisättiin selvennyksen vuoksi maininta siitä, että elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan edellytettäisiin rinnastuvan asutukseen nimenomaan vesihuollon kannalta. Vesihuoltolain tarkoituksena on turvata että kaikille vesihuoltopalveluita tarvitseville on kohtuullisin kustannuksin saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen jätevesien viemäröinti (HE 85/2000 vp, s. 16).

Vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Hallituksen esityksessä eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000 vp) todetaan 10 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että lakiehdotuksen soveltamisala huomioon ottaen kiinteistöllä viitattaisiin kuitenkin vain sellaisiin kiinteistöihin, jotka asutuksen sekä siihen rinnastettavan elinkeino- tai muun toiminnan vuoksi tarvitsevat vesihuoltoa.

Maa- ja metsätalousministeriön vesihuoltolakioppaan (5/2015, s. 21) mukaan vesihuoltolain mukaisella kiinteistöllä yhtäältä tarkoitetaan sellaista kiinteistöä, joka tarvitsee vesihuoltoa. Näin ollen liittämisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi rakentamattomat kiinteistöt, ja käyttämättömien tai kantoveden varassa olevien kiinteistöjen vesihuollon tarpeita on usein syytä harkita tapauskohtaisesti.

Kiinteistöllä Stigen sijaitseva tyhjilleen jäänyt päärakennus on huonokuntoinen eikä se ole ollut vuokrattuna 1.10.2017 jälkeen. Päärakennuksen ikkunat on peitetty vanerilla. Sauna on ollut alun perin, ympäristönsuojeluyksikön tehdessä päätöksen, vuokrattuna, mutta sitä ei ole käytetty saunomistarkoitukseen. Tällä hetkellä saunasta ei peritä vuokraa lainkaan. Kiinteistön päärakennukseen tulisi tehdä merkittäviä kunnostustoimenpiteitä, jotta sen vuokraus olisi mahdollinen. Saunassa ei ole saunomisen kannalta välttämätöntä varustusta. Kiinteistöllä Stigen ei siten ole ollut ympäristönsuojeluyksikön tehdessä päätöksen lainkaan vesihuoltopalvelujen tarvetta eikä vesihuoltopalvelujen tarvetta ole myöskään tällä hetkellä, sillä kiinteistö ei ole käytössä eikä käytettävissä rakennuksen kunnon ja varustelutason vuoksi. Kiinteistö ei ole asutuksen tai vapaa-ajan toiminnan käytössä. Koska kiinteistö ei sovellu asumiskäyttöön, siihen ei olisi tullut soveltaa lainkaan vesihuoltolakia. Nykytilanteessa kiinteistö Stigen ei myöskään muutoin rinnastu asutukseen. Kiinteistö odottaa Villingin kaavan vahvistumista (kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen) ja kiinteistön tilanne muuttuu vasta sen myötä, kun saareen saadaan vihdoin hyväksytty asemakaava.

Kun otetaan huomioon se, että ympäristö- ja lupajaoston käsityksen mukaan vastaavasta asiasta ei ole aikaisempaa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä, tulisi valituslupahakemus tutkia ennakkopäätösluonteisena asiana. Vastaavanlaisia kiinteistöjä kuin Stigen voi Suomessa olla paljon, joten lain soveltamisen kannalta olisi tärkeää, että asiasta saataisiin oikeuskäytäntöä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu olisi tärkeää myös sillä perusteella, että Helsingin hallinto-oikeuden ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätöksissä on ilmeinen virhe vesihuoltolain soveltamisalan tulkinnassa.

Valitus

Vaatimukset

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto vaatii, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös 10.11.2020 (20/0904/1) ja ympäristönsuojeluyksikön päällikön päätös 21.5.2019 (§ 79) kumotaan vesijohtoverkostoon liittymistä koskevilta osin ja Helsingin kaupungin tilakeskuksen hakemus kiinteistön liittämiseksi vesihuoltolaitoksen vesijohtoon raukeaa.

Lisäksi ympäristö- ja lupajaosto vaatii, että korkein hallinto-oikeus järjestää kiinteistöllä Stigen (91-412-1-112) katselmuksen asian selvittämiseksi.

Vaatimusten perustelut
Päätösten kumoaminen ja hakemuksen raukeaminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen huomannut, että päätöksessä on tapahtunut virhe lain soveltamisessa. Hakemuksen mukainen kiinteistö ei vesijohdon osalta kuulu vesihuoltolain soveltamisalan piiriin, koska kiinteistöä ei voida pitää asutuksena tai asutukseen rinnastuvana.

Ympäristö- ja lupajaosto viittaa perusteluinaan edellä valituslupahakemuksessa esitettyyn. Kuten valituslupahakemuksessa esitettiin vesihuoltolain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Hallituksen esityksessä eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000 vp) todetaan 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvalla elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnalla tarkoitettaisiin sellaista elinkeino- ja vapaa-ajantoimintaa, jonka tarpeet talousvesi- ja jätevesihuollon suhteen olisivat rinnastettavissa asutuksen tarpeisiin.

Hakemuksen kiinteistöllä Stigen sijaitsee huonokuntoinen tyhjilleen jäänyt päärakennus ja sauna, jota ei käytetä saunana vaan varastona. Saunan vesikalusteet on poistettu. Kiinteistöä ei siten voida pitää asutuksena tai siihen rinnastuvana, millä olisi tarvetta talousvedelle. Nykytilanteessa kiinteistö Stigen ei rinnastu asutukseen vesihuoltopalvelujen tarpeen näkökulmasta.

Katselmus

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 48 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi järjestää asian selvittämiseksi katselmuksen. Katselmuksessa tehdään havaintoja kiinteistöstä, maisemasta, rakennelmasta tai muusta sellaisesta kohteesta, jota ei hankaluudetta voida tuoda tuomioistuimeen.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että katselmus kiinteistöstä olisi tarpeellinen asian arvioimiseksi. Katselmuksella voidaan arvioida kirjallista materiaalia paremmin sitä, voidaanko kiinteistö Stigen rinnastaa asutukseen vesihuoltolain tarkoittamalla tavalla.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Ympäristöpalvelut Ympäristönsuojelu Yksikön päällikkö 21.05.2019 § 79

Close

This decision was published on 08.12.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

yksikön päällikkö
Päivi Kippo-Edlund

Ask for more info

Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 32019

sini-pilvi.saarnio@hel.fi

Tiina Tikkala, ympäristölakimies, puhelin: 09 310 32082

tiina.tikkala@hel.fi

Attachments

1. Valituksenalainen päätös 10.11.2020
2. Valokuva, Stigen, päärakennus
3. Valokuva, Stigen, sauna

The decision documents refer to appendices that are not available online. The City of Helsinki does not publish any appendices that contain confidential information, information that could compromise the protection of privacy or documents that cannot be made available in an electronic format due to technical reasons. (Act on the Openness of Government Activities 621/1999, Information Society Code 917/2014, Data Protection Act 1050/2018, Act on the Processing of Personal Data in Social and Health Care 703/2023,  Act on Public Procurement and Concession Contracts 1397/2016). You can also request decision documents from the City of Helsinki Registrar's Office.