Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi kevyen liikenteen siltayhteydestä Vartiosaareen sekä valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponsi Vartiosaaren rantautumisolosuhteiden parantamisesta

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan kokouksessaan 26.10.2016. Kaupunginvaltuusto päätti, että Vartiosaaresta rakennetaan 5 000 - 7 000 asukkaan tiivis merellinen saaristokaupunginosa, johon tulee asumisen lisäksi virkistyspalveluja kaikille helsinkiläisille. Pääosa uudisrakentamisesta sijoittuu Vartiosaaren keskiosiin maastoa myötäileväksi kukkulakaupungiksi, ja kaupungin omistamat rannat avataan kaupunkilaisten virkistyskäyttöön, jolloin uuden rantareitin varteen syntyy merellinen virkistysalue. Rantavyöhykkeen kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvila-aluetta täydennetään maltillisesti pienimuotoisella rakentamisella asuin- ja palvelukäyttöön.

Kaupunginhallitus antoi toukokuussa 2017 lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle Vartiosaaren osayleiskaavasta tehtyjen valitusten johdosta. Valitukset ovat nyt oikeuskäsittelyssä.

Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.2017 Helsingin kaupungin vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman 2018 - 2020 käsittelyn yhteydessä, että Vartiosaaren asemakaavoituksen suunnittelu keskeytetään tämän valtuustokauden ajaksi ja vapautuvat resurssit kohdistetaan erityisesti täydennysrakentamisen kaavoitushankkeisiin.

Vartiosaari on nykyisellään pääosin kallioista metsää. Helsingin kaupunki omistaa 90 % saaren maa-alasta. Saaren asukkaiden ja mökkiläisten kulkemisesta on syntynyt noin 7,5 kilometrin mittainen polusto, joka kulkee pääasiassa sisämaassa, sillä rannat ovat saaren yksityisten maanomistajien tai kaupungilta huvilan pihapiireineen vuokranneiden käytössä. Vartiosaarta palvelee toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin kaksi kertaa kumpaankin suuntaan kulkevan venereittiliikenne. Koska yleisiä rantautumislaitureita ei ole, satunnaisen veneilijän on lähes mahdotonta rantautua laillisesti Vartiosaareen huolimatta saarta kiertävistä tärkeistä veneilyväylistä. Suuri osa Vartiosaaren käyttäjistä liikkuu saareen yksityisveneillä mm. Reposalmen ja Ramsinsalmen yli sekä Tammisalosta ja rantautuu omaan tai vuokraamansa huvilan rantaan. Vartiosaaressa on yksi vuorovenelaituri Reposalmen puolella. Laiturilla on muutama paikka veneille – esimerkiksi saaren palstaviljelijöiden käyttöön. Syksyllä 2017 Reposalmessa suoritetaan mittaus- ja pohjatutkimustöitä saaren virkistyskäyttöä palvelevien laitureiden kunnostamista varten.

Vartiosaaren osayleiskaavan yksi tärkeä tavoite on, että saari tarjoaa monipuolista merellistä virkistystä kaikille kaupunkilaisille. Osayleiskaavassa saareen tulee useita pienimuotoisempia venepaikkoja mm. vierailulaitureita, soutuvenevalkama ja rantautumispaikkoja kanooteille. Vartiosaaren rantojen avaaminen yleiseen käyttöön ja virkistysalueiden rakentaminen lisää myös mm. uimapaikkoja ja saunomismahdollisuuksia.

Vartiosaaren rantautumisolosuhteiden parantaminen on sekä Vartiosaaren osayleiskaavan että Helsingin strategian mukainen. Rantautumisolosuhteiden parantamista on mahdollista tutkia kaupungin omistamille rannoille osayleiskaavassa tutkituille ja sen mahdollistamille paikoille. Sitä tutkittaessa tulee kuitenkin ensin olla selvillä ranta-alueen ja siinä olevien rakennusten käyttö, ja sopia esimerkiksi kaupungin kiinteistön vuokrauksen yhteydessä, että rantaan tulee yleinen rantautumispaikka.

Jos saareen osoitetaan rantautumista ja virkistyskäyttöä lisätään, tulee saaressa myös olla palveluita ja niiden ylläpitoa vierailijoille ja retkeilijöille, kuten WC:itä ja roska-astioita, sekä kulku- ja rantautumisopastusta, jotta on selkeästi tiedossa, missä voi kulkea ja mihin voi rantautua. Nämä toimenpiteet ja tarpeet sekä rantojen ja rantautumisolosuhteiden kehittäminen vaatii suunnittelua ja etenkin investointeja.