Valtuutettu Seija Muurisen toivomusponsi huomion kiinnittämisestä ikääntyvien asumiseen

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Väestön ikääntyminen

Väestöennusteen mukaan Suomen väestöstä neljännes, noin 1,5 miljoonaa kansalaista, on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Ikärakenteen muutos on erittäin nopea ja se vaikuttaa suoraan asumiseen. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan myös Helsingin väestön ikärakenne tulee merkittävästi muuttumaan lähivuosina. Ikäryhmään 65-74-vuotta kuuluvien määrä on jo useita vuosia ollut jyrkässä kasvussa ja heidän määränsä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Myös 75-84-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan yli 60 % nykyisestä 2020-luvun loppuun mennessä. Jyrkin kasvuvaihe ajoittuu vuosille 2018-2027. Selkeimpänä linjana ikäluokkien kehityksessä on entistä pidempään eläminen, joten myös 85-89 vuotiaiden ja 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmät kasvavat koko ajan. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee vuoteen 2040 mennessä olemaan lähes 2.5-kertainen nykyiseen verrattuna.

Kunnan rooli ikääntyneiden asumisen järjestämisessä

Suomessa kunnilla on päävastuu ikääntyneiden palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön perusteella. Painopiste ikääntyneiden palveluissa ja asumisessa on siirtymässä laitosmaisista ympäristöistä yhä enemmän itsenäisen asumisen tukemiseen. Tavoitteiden mukaisten asumisratkaisujen saavuttaminen vaatii toteutuakseen yhteistyötä eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Kotona asumisen tukeminen edellyttää verkostoitumista ja sektorirajat ylittävien, poikkihallinnollisten käytäntöjen kehittämistä niin organisaation sisällä kuin ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Kunta voi luoda edellytyksiä ikääntyneiden itsenäiselle sekä yhteisölliselle asumiselle kaavoittamalla ja kehittämällä yleistä infrastruktuuria sekä luovuttamalla tontteja erilaiseen asuntorakentamiseen. Mukaan tulisi jo suunnitteluvaiheessa ottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajien ohella muun muassa yhdyskuntasuunnitteluun, asumiseen ja kaavoitukseen vaikuttavat tahot sekä mahdollisuuksien mukaan ikääntyneet itse.

Helsingissä iäkkäille suunnattujen palveluiden ytimenä ovat monipuoliset palvelukeskukset. Vanhusten laitoshoidosta asteittain luovuttaessa vanhainkoteja on peruskorjattu tai uudisrakennettu monipuolisiksi palvelukeskuksiksi, jotka toiminnallaan tukevat kotona asuvia ikääntyneitä tarjoten myös ympärivuorokautista palveluasumista. Näissä uusimuotoisissa keskuksissa pyritään yhdistämään sosiaalinen osallistuminen, asukkaiden vuorovaikutus, itsenäinen asuminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. Toiminnassa on mukana sekä yksityisen, julkisen että kolmannen sektorin toimijoita.

Hallintokuntien yhteistyö ikääntyneiden asumisen järjestämisessä

Helsingin kaupungin asunto- ja maapoliittiset päämäärät ja tavoitteet linjataan valtuustokausittain laadittavassa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa. Ohjelma valmistellaan kaupunginkanslian johdolla poikkihallinnollisessa työryhmässä. Ohjelmassa määritellään kaupungin tavoitteet myös erityisryhmien asumisen järjestämiselle.

Ikääntyvien laadukkaan elämän takaamiseksi on olemassa toimivia yhteistyöverkostoja, kuten Stadin ikäohjelma. Ohjelma on sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain mukainen toimeenpanosuunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi. Ikäohjelmaa on valmisteltu ja toimeenpanoa edistetty ja seurattu verkostossa, jossa on ollut mukana mm. kaupungin eri hallintokuntia ja Helsingin vanhusneuvosto. Stadin ikäohjelmassa on yhtenä osiona Iätön asuminen.

Lakisääteisellä kunnallisella Vanhusneuvostoilla on keskeinen rooli ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä. Neuvosto vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Vanhusneuvoston tavoitteena on päästä mukaan asioiden valmisteluun riittävän aikaisessa vaiheessa. Helsingissä yhteistyötä poliittisten päättäjien kanssa on tästä syystä lisätty esim. valtuustoryhmien tapaamisella.

Asumista ja asuntojen korjaamista koskevalla neuvonnalla ja siihen myönnettävillä avustuksilla tuetaan seniorikansalaisten omaa ennakointia ja varautumista asumisensa suhteen. Vanhusten asuntojen korjaamiseen suunnatun korjaus- ja energia-avustusten myöntämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien, kuten kiinteistötoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Korjausavustusten hakumenettelyn siirryttyä vuoden 2017 alussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle jäi kunnalle enää vain lähinnä tietoa välittävä, informatiivinen rooli.

Hallintokuntien yhteistyö jatkuu Helsingin kaupungin oman 10 %:n hissiavustuksen myöntämisessä. Avustusta myönnetään hissien jälkiasennukseen jo olemassa oleviin taloihin valtion hissiavustuksen lisäksi. Avustuksella lisätään esteettömyyttä parantamalla myös ikääntyneiden mahdollisuuksia asua pidempään omissa asunnoissaan.

Yhteenveto

Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen on huomioitu myös Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017-2021. Sen mukaan terveyden edistämiseksi Helsingissä lisätään eri tavoin kaupunkilaisten toimintakykyä ja mahdollisuuksia kotona asumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyneiden mahdollisuuksiin elää kokemusrikasta elämää. Ikääntyneiden palveluja kehitetään kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti. Strategian toteuttaminen edellyttää eri toimialojen toimivaa yhteistyötä.

Helsingin kaupungin organisaatiouudistuksen yhtenä tavoitteena on luoda aiempaa paremmat edellytykset kaupungin eri toimialojen ja palveluiden yhteistyön lisäämiselle. Tavoitteena on joustavampi palvelukulttuuri ja palveluiden kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa.