Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vaikuttamistoimielimet

Vaikuttamistoimielimet ovat kuntalaissa asetettavaksi säädettyjä toimielimiä, joiden tehtävät on edistää edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet toimivat tietyn erityisryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavina, joiden kautta erityisryhmä voi välittää näkemyksensä kunnan päätöksentekoon.

Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Näin ollen kyseisille toimielimille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne voi tehdä hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä. Vaikuttamistoimielinten toiminta on vapaamuotoisempaa kuin kuntalain mukaisten kunnan toimielinten.

Vaikuttamistoimielinten nykyiset toimintasäännöt on tarkoitus kumota asettamispäätösten yhteydessä. Toimi- ja neuvottelukuntia sekä vaikuttamistoimielimiä koskevien toimintasääntöjen tai vastaavien linjausten päivittämisen tarve selvitetään erikseen.

Esitys perustuu johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehtyyn toimi- ja neuvottelukuntien sekä vaikuttamistoimielinten kokonaisuutta koskevaan tarkasteluun. Johtamisen jaosto käsitteli kokonaisuutta 3.4.2017 kokouksessaan.

Vammaisneuvosto

Vammaisneuvosto on kuntalain 28 §:n mukainen kaupunginhallituksen asettama vaikuttamistoimielin, jonka tarkoituksena on vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen. Kuntalain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kaupunginhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.

Kuntalain mukaan vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vammaisneuvoston kokoonpano ja toimikausi

Kuntalain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Jäsenten valinnassa olisi hallituksen esityksen (HE 268/2014) mukaan kiinnitettävä huomiota vammaisten henkilöiden omaan osallistumiseen neuvostotyöhön. Kokoonpanossa tulisi huomioida se, että enemmistö neuvoston jäsenistä valitaan edellä mainitusta ryhmästä.

Vammaisneuvostoon jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Neuvostoon voidaan valita muitakin kun kunnan asukkaita. Kokoonpanoon ei myöskään suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä.

Vammaisneuvoston on tarkoitus muodostua kymmenestä järjestöjen nimeämästä jäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä. Menettelyllä, jossa järjestöt nimeävät itse jäsenensä, pyritään vähentämään turhaa päätöksentekoa järjestöjä edustavien jäsenten vaihtuessa sekä helpottamaan väliaikaisjärjestelyitä esimerkiksi lyhytkestoisissa poissaoloissa. Järjestöjen nimeämiskierrosta sovitaan yhteistyössä järjestöjen kanssa siten, että vammaisneuvoston kokoonpanoa yhteisöjen osalta voidaan päivittää tarvittaessa esimerkiksi kahden vuoden välein.

Vammaisneuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaisia jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vammaisneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille.

Vammaisneuvoston kokouksissa olisi myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan olisi neuvoston jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Toimialojen on tarkoitus nimetä toimintaan osallistuvat henkilöt.

Vaikuttamistoimielimet on tarkoitus asettaa ilman toimikausirajausta toistaiseksi voimassa oleviksi toimielimiksi. Valtuustoryhmien valitsemien jäsenten kokoonpano tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa, viimeistään vaalien jälkeen.

Vammaisneuvoston tehtävät ja toiminta

Vaikuttamistoimielimen tehtävien turvaamiseksi toimielimille varataan mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä toimielimen edustaman ryhmän asemaan siten kuin kuntalaissa säädetään.

Toimielinten on mahdollista ottaa oma-aloitteisesti kantaa ja seurata päätettävänä olevia asioita. Tehtäviin kuuluisi muun muassa aloitteiden tekeminen sekä kannanottojen ja lausuntojen antaminen.

Nykyisen vammaisneuvoston tehtävänä edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa, vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa asioissa sekä edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua. Vammaisneuvoston tehtäviä tarkennetaan vastaamaan paremmin kuntalaissa määriteltyä osallistumista ja vaikuttamista korostavaa tehtäväkokonaisuutta. Tehtävien on tarkoituksenmukaista olla yhdenmukaiset muiden vaikuttamistoimielinten kanssa.

Vammaisneuvoston tehtäviin kuuluisi yleisluonteisesti kaupungin ja vammaistyötä tekevien järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen. Tehtävää voitaisiin toteuttaa järjestämällä erillisiä seminaareja tai vastaavia avoimia tilaisuuksia, joihin kaikilla kaupungissa toimivilla järjestöillä ja yhteisöillä olisi mahdollisuus osallistua. Yhteistyön edistämisen kannalta vapaamuotoisten tilaisuuksien järjestäminen olisi perinteistä toimielintyöskentelyä tehokkaampi tapa saavuttaa kokonaisuuden kanssa työskentelevät toimijat.

Lisäksi yhteistyö vanhusneuvoston, yhdenvertaisuustoimikunnan sekä muiden toimi- ja neuvottelukuntien kanssa on tehtävien toteuttamisen kannalta tärkeää. Vaikuttamistoimielinten toimintaan voi liittyä myös erityislainsäädännön käytännössä edellyttämiä arviointiin, raportointiin tai seurantaan liittyviä tehtäviä.

Vaikuttamistoimielinten välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Vammaisneuvoston jäsenille on tarkoitus maksaa kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia tiettyjä palkkioita ja korvauksia. Vaikuttamistoimielinten jäsenten palkkio on puheenjohtajan osalta 150 euroa ja jäsenen osalta 130 euroa. Lisäksi jäsenille ja varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös työaikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vammaisneuvoston jäsenille maksettaisiin korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksettaisiin matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa kun neuvottelukunnan jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei maksettaisi.

This decision was published on 03.07.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.