Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, jolle kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvien lausuntojen antaminen on delegoitu (kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 22.5.2017, 96 §) päättää antaa asiassa seuraavan lausunnon.

Suurin osa Kruunusillat-hankkeesta syntyvistä ruoppausmassoista arvioidaan olevan haitta-ainepitoisuudeltaan enintään tasoa 1A. Meriläjitettävien ruoppausmassojen on arvioitu olevan haitta-ainepitoisuuksiltaan normalisoituina osa-alueittain enintään tasoa 1B. Näin ollen ne täyttävät vastaanottavien läjitysalueiden lupaehdoissa läjitettävien ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuuksille asetetut vaatimukset.

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö toteaa, että sekä Kruunusillat-hankkeen että Lokkiluodon ja Koiransaarenluotojen läjitysalueiden vesilain mukaisissa luvissa on annettu määräykset ruoppaus- ja läjitystöiden suorittamisesta, joita noudattamalla voidaan vähentää vesiluonnolle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lupamääräysten lisäksi on syytä huomioida myös läjityksenaikaiset virtausolosuhteet alueella ja välttää läjitystä tilanteissa, jolloin virtausnopeus on vallitsevien sääolosuhteiden takia tavanomaista suurempi.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan, rakennukset ja yleiset alueet -palveluiden vesilain
mukaisesta hakemuksesta ruoppausmassojen sijoittamiselle hakijan omistuksessa oleville ja luvat omaaville Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueille. Lausuntoa pyydetään 13.10.2017 mennessä.

Ruoppausmassat syntyvät Helsingin kaupungin Kruunusillat-hankkeen Nihti-Kruunuvuorenranta –osuudelta, jonka vesirakentamistoimenpiteisiin on haettu erillistä vesilupaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 5.1.2017 antamallaan päätöksellä (nro 7/2017/2, dnro ESAVI/7406/2015) myöntänyt vesiluvan Kruunusillat-hankkeeseen kuuluvan Nihti-Kruunuvuorenranta –yhteyden rakentamiseen. Vesilupa ei ole vielä lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Nihti-Kruunuvuorenranta –osuuden ruoppausmassojen meriläjittämisen vesilupaa on edellytetty haettavaksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisten neuvotteluiden tuloksena. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta ei ole käsitelty Nihti-Kruunuvuorenranta –vesitaloushankkeen lupapäätöksessä, minkä vuoksi lupaa ruoppausmassojen läjittämiselle on haettava. Läjityskelpoisuuden arvioimista on edellytetty Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueiden vesilupapäätöksissä.

Nihti-Kruunuvuorenranta –osuuden ruoppausmassojen määräksi arvioitiin yhteensä noin 240 000 m³ktr. Ruoppausmassoista noin 1 250 m³ luokiteltiin pilaantuneiksi (taso 2), ja ne kuorintaruopataan ja kuljetetaan luvanvaraisiin maa-aineksen vastaanottopaikkoihin. Muutoin ruoppausmassat on suunniteltu
meriläjitettäviksi.

Läjityskelpoisuuden arvioimiseksi ruoppausmassat luokiteltiin Ympäristöministeriön (2015) Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisiin ruoppausmassan läjityskelpoisuuden arvioinnissa käytettäviin pitoisuustasoihin sedimenttipisteiden normalisoitujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella sedimentin syvyystiedot huomioiden. Tulosten perusteella arvioitiin, että tasoa 1A korkeampia pitoisuustasoja esiintyy ainoastaan pintakerroksessa (0-30 cm). Pilaantuneita maalle läjitettäviä eli haitta ainepitoisuuksiltaan tason 2 sedimenttejä esiintyy paikoin ruoppausalueen pintasedimentissä (0-30 cm) Korkeasaaren edustalla.

Pintakerrosta syvemmällä ruoppausmassat ovat enintään tasoa 1A. Tason 1A haitta-ainepitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niillä ole vaikutusta läjityskelpoisuuteen. Suurin osa (98 %) vesitaloushankealueen ruoppausmassasta arvioidaan olevan enintään tasoa 1A. Meriläjitettävien ruoppausmassojen on arvioitu olevan haitta-ainepitoisuuksiltaan normalisoituina osa-alueittain enintään tasoa 1B. Ruoppausmassat vastaavat läjitysalueiden lupaehdoissa hyväksyttyjä massoja, eikä massojen läjittäminen siten aiheuta läjitysalueiden luvissa kuvattuja haitallisia vaikutuksia suurempia vaikutuksia.

Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueille on tehty vuonna 2014 riskinarvio kontaminoituneiden ruoppausmassojen läjittämisestä. Riskinarviossa tarkasteltiin läjityksen vaikutuksia toiminnan aikana sekä pitkällä aikavälillä sen jälkeen. Riskit arvioitiin varmuusperiaatteen mukaisesti todennäköisesti todellista suuremmiksi.

Läjitysten aikana joidenkin raskaiden PAH-yhdisteiden ja organotinojen pitoisuudet voivat ylittää läjitysalueen lähellä ajoittain pintavedelle asetetut ympäristönlaatunormit tai esitetyt PNEC-arvot. Suhteellisen herkkäliukoisilla aineilla (mm. arseeni, sinkki, naftaleeni) laskennalliset pitoisuudet huokosvedessä muodostuvat suuriksi, mutta vastaavasti pitoisuudet vähenevät ajan myötä suhteellisen nopeasti. Kokonaisuutena haitallisten vaikutusten todennäköisyys ja mahdollinen laajuus huomioon ottaen läjitysten aikaiset ekologiset riskit eivät ole merkityksellisiä.

Läjitysalueet on suunniteltu niin, että läjitettyjen massojen kulkeutuminen läjitysalueen ulkopuolelle esimerkiksi voimakkaiden tuulien aiheuttamien virtausten vaikutuksesta on vähäistä. Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että läjitysalueelta sen ulkopuolelle kulkeutuvassa kiintoaineessa ei ole sellaisia bioaktiivisia haitta-ainepitoisuuksia tai määriä, että niistä olisi merkityksellistä haittaa eliöille läjitysalueiden ulkopuolella. Läjitysten loputtua läjitysalueen pohjan läheiseen vesikerrokseen muodostuvat haitta-aineiden pitoisuudet jäävät pieniksi alittaen vastaavat ympäristönlaatunormit tai PNEC-arvot. Kokonaisuutena arvioiden haitallisten vaikutusten todennäköisyys ja mahdollinen laajuus huomioon ottaen läjitysten aikaiset tai pitkän aikavälin kulkeutumisriskit eivät ole merkityksellisiä.