Nimistötoimikunnan varajäsenen valinta

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi. Kaupunginhallituksen 30.12.1959 tekemän nimistötoimikunnan asettamispäätöksen mukaan nimistötoimikunta on vastannut uuden kaavanimistön luomisesta. Helsinki kasvaa jatkuvasti ja uusia nimiä tarvitaan vuosittain uusilla asemakaavoitettavilla alueilla ja täydennysrakentamisalueilla.

Nimistötoimikunnan laaja-alaista asiantuntemusta tarvitaan myös koulujen, sairaaloiden, liikennepysäkkien, laiturien, siltojen yms. julkisten tilojen nimeämisessä. Nimistöön ja nimeämiseen liittyviä aloitteita tulee myös kaupunkilaisilta, yhdistyksiltä ja valtuutetuilta, joiden käsittelyssä nimistötoimikunnan asiantuntemus on tarpeen.

Lisäksi nimistötoimikunta seuraa nimistön kehittymistä myös välittömästi kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevissa kunnissa sekä tekee kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä ehdotuksia sekä antaa lausuntoja nimikysymyksissä.

Nimistötoimikunnan tehtävät

Toimikunnassa on edustettuna kaupungin henkilöstön lisäksi nimistöasioiden monipuolisen käsittelyn kannalta välttämättömiä kaupungin ulkopuolisia asiantuntijakontakteja. Helsingin nimistön kaksikielisyys on huomioitu myös toimikunnan kokoonpanossa. Kaupunkiorganisaation ulkopuoliset jäsenet on tarkoitus valita asiantuntemuksensa perusteella.

Nimistötoimikunnan puheenjohtaja esitetään nimettäväksi kaupunkiympäristön toimialalta ja jäsenet edustavat nimistökysymysten eri osa-alueiden asiantuntemusta. Jäsenistössä on edustajat kaupunkiympäristön toimialalta maankäyttö ja kaupunkirakenne (kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu, yleiskaavoitus ja kaupunkikehitys, viestintä), rakennukset ja yleiset alueet (kiinteistönmuodostus) ja palvelut ja luvat (karttatuotanto, osoitteet ja paikkatieto) sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta kaupunginmuseosta (Helsingin historia, mikrohistoria).

Kaupungin ulkopuolisia asiantuntijatahoja ovat Kotimaisten kielten keskus (suomen kielen ja ruotsin kielen sekä nimistöntutkimuksen ja nimistönhuollon asiantuntemus), Helsingin yliopisto ja tiedotusvälineet.

Helsingin nimistön kaksikielisyys asettaa toiminnalle erityisen haasteen. Nimistötoimikunnan jäsenistössä on pysyvästi ollut jäsenenä kaupunkiorganisaation ulkopuolinen ruotsin kielen asiantuntija, joka varmistaa suunniteltujen nimien oikeellisuuden ruotsiksi. Suorat kontaktit ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä yhteistyökumppaneihin (esim. Kotimaisten kielten keskus, Helsingin yliopisto, tiedotusvälineet) edesauttavat nimistökysymysten valmistelussa.

Toimielimeen nimettävät ulkopuoliset jäsenet ovat kuntalain 69 §:n mukaisia luottamushenkilöitä. Kaupungin asiantuntijat osallistuvat toimielimen toimintaan tehtävän tai asemansa puolesta.

Toimikuntia koskevat säännökset ja määräykset

Nimistötoimikunta on toimikuntaan rinnastuva kuntalain (410/2015) 30 §:n mukainen kunnan toimielin, joka voidaan asettaa hoitamaan määrättyä tehtävää. Kuntalain esitöissä toimikunnilla tarkoitetaan erityisesti projektiluonteisia tehtäviä hoitavia toimielimiä.

Kuntalain 30 §:n mukaan kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunta voidaan asettaa enintään sen asettaneen toimielimen toimikaudeksi. Toimikunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Kuntalain 74 §:n mukaan toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Myös toimikuntaan valittavien luottamushenkilöiden tulee antaa suostumus luottamustoimeen.

Toimikuntien kokouksessa noudatetaan kunnan toimielinten hallinto- ja kokousmenettelyä vastaavaa menettelyä. Hallintosäännön 29 luvun 8 §:n mukaan muun toimielimen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta.

Kuntalain 33 §:n mukaan valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Toimikunnille on tarkoituksenmukaista valita yhteneväisesti puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Toimikunta voi myös kuulla asiantuntijoita.

Toimikunnan tulee täyttää tasa-arvolain (609/1986) vaatimukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Nimistötoimikunnan jäsenille ja varajäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaisesti.

Esitys perustuu johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehtyyn toimi- ja neuvottelukuntien sekä vaikuttamistoimielinten kokonaisuutta koskevaan tarkasteluun. Johtamisen jaosto käsitteli kokonaisuutta 3.4.2017 kokouksessaan. Toimikunnan tehtävät, asema kaavaprosessissa ja kokoonpano on tarkoitus säilyttää ennallaan.

This decision was published on 25.08.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.