Oikaisuvaatimus tuntiopettajan ottamisesta määräajaksi
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti kuntalain 134 §:n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt Käpylän peruskoulun rehtorin 12.6.2017 (§ 528) tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Käsittely
Keskustelu.
Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen Käpylän peruskoulun rehtorin 12.6.2017 (§ 528) tekemästä päätöksestä, jolla rehtori on ottanut oman äidinkielen tuntiopettajaksi (bosnia) ajaksi 8.8.2017-2.6.2018 **********
Rehtori on antanut asiasta lausunnon 8.8.2017.
Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan ja niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan 17.5.2017 (§ 22) tekemän delegointipäätöksen mukaan määräaikaisen tuntiopettajan peruskoulussa ottaa rehtori.
Oman äidinkielen, bosnia, opettajan virkasuhteinen tuntiopettajan tehtävä on ollut haettavana 11.5. -24.5.2017 välisenä aikana kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä. Hakuilmoituksessa tehtävänkuvauksena ilmoitettiin oman äidinkielen opetus, bosnian kieli, 2 - 4 viikkotuntia.
Hakuilmoituksessa todettiin, että oppilaan oman äidinkielen opettajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuisia opettajan pedagogisia opintoja, riittävää opetettavan aineen aineenhallintaa sekä kyseisen kielialueen kulttuurin tuntemusta. Opetus tapahtuu suomenkielisessä koulussa, jonka vuoksi edellytetään riittävää suomen kielen taitoa, joka todetaan rekrytointitilanteessa. Kelpoisuus voidaan osoittaa suomalaisten yliopistojen tutkintotodistuksilla. Tutkinnon taso, opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineen aineenhallinta voidaan osoittaa opetushallituksen päätöksellä (tutkintojen tunnustaminen) silloin, kun kyse on ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. Opetettavan aineen aineenhallinta voidaan osoittaa myös muulla soveltuvalla tavalla, jos sitä ei ole mahdollista osoittaa edellä mainituilla tavoilla. Hakuilmoituksessa todettiin lisäksi, että määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa myös vaadittavaa kelpoisuutta vailla olevat hakijat otetaan huomioon.
Tehtävää haki kaksi hakijaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että päätös on perustuslain vastainen ja vaatii ansioituneimpana hakijana valitsemistaan tehtävään. Päätöstä tehtäessä on hänen käsityksensä mukaan toimittu kelpoisuusasetuksen vastaisesti, koska tehtävään on valittu epäpätevä henkilö, vaikka muodollisesti pätevä hakija, eli hän itse, on ollut saatavilla. Hän katsoo myös, ettei päätöstä ole perusteltu asianmukaisesti.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Oman äidinkielen opettajat ovat erityisryhmä, josta ei nimenomaisesti säädetä kelpoisuusasetuksessa. Hakuilmoituksessa on edellytetty, että kelpoisuusvaatimus perusopetuksessa oman äidinkielen opettajilla periaatteessa on sama kuin muilla opettajilla eli ylempi korkeakoulututkinto, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot sekä opetettavan aineenhallinnasta riittävät opinnot.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 §:n 1 momentin mukaan opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei määräystä annettaessa ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksesta ilmenee, että hän on suorittanut Belgradin yliopistossa filologian tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 2009 suuntautumislinjana/pääaineena serbia ja muut eteläslaavilaiset kielet ja vuonna 2008 samassa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suuntautumislinjanana/pääaineena eteläslaavilaiset kielet ja yleinen kielitiede. Lisäksi hän on suorittanut vuonna 2017 Helsingin yliopistossa aineenopettajaksi pätevöittävässä koulutuksessa korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suunnatut opettajan pedagogiset opinnot ja suomen kielestä 40 opintopistettä. Oman äidinkielen opettajana (serbian kieli) hän on toiminut Helsingin kaupungin kouluissa 2 tuntia viikossa vuodesta 2013. Utsjoen kunnassa hän on antanut vuonna 2014 etäopetuksena oman äidinkielen (bosnia) opetusta 2 tuntia viikossa ja Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa vuodesta 2013 serbian (bosnian/koraatin/montenegron) kielen opetusta 4 tuntia viikossa. Lisäksi hän on toiminut mm. Helsingin yliopistossa yliopisto-opettajana vuosina 2010-2015 kielikurssien opettajana (bosnia/kroaatti/montenegro/serbia).
Tuntiopettajaksi valitun hakemuksesta ilmenee, että hän on suorittanut Sarajevon yliopistossa maa- ja metsätalousalan koulutusalalla ylemmän korkeakoulututkinnon, agronomin tutkinnon, suuntautumislinjana/pääaineena ”slöjdlärare” vuonna 1990 ja Åbo Akademissa opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2014. Hän on toiminut Helsingin kaupungin kouluissa vuodesta 1998 lähtien teknisen työn ja oman äidinkielen opettajana (bosnian kieli) ja Espoon kaupungin kouluissa vuodesta 1999 lähtien teknisen työn ja oman äidinkielen opettajana.
Esittelijä toteaa, että kumpikaan hakijoista ei täytä haettavana olleen oman äidinkielen (bosnia) opettajan viran kelpoisuusvaatimuksia.
Opetushallituksen 23.1.2014 antaman todistuksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän ulkomailla suorittama korkeakoulututkinto (serbian kieli ja kirjallisuus sekä yleinen kielitiede) rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on toiminut perusopetuksessa serbian kielen opettajana vuodesta 2013 lähtien ja bosnian kielen opettajana vuodesta 2014.
Opetushallituksen 2.10.2000 antaman todistuksen mukaan tuntiopettaksi valitun ulkomailla suorittama korkeakoulututkinto (lantbruksingenjör med inriktning på boskapsskötsel) rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on toiminut teknisen työn ja oman äidinkielen opettajana vuodesta 1998 lähtien.
Oikaisuvaatimuksen tekijällä on opettajan kelpoisuus. Tehtävään valitulla taas on huomattavasti pidempi työkokemus perusopetuksen bosnian kielen opettajana kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Rehtori on harkintansa mukaan voinut valita kyseiseen määräaikaiseen oman äidinkielen tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään valitsemansa henkilön. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Rehtorin päätös ei ole lainvastainen.
Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja rehtorin lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.
This decision was published on 07.09.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Aira Saarni, johtava lakimies, puhelin: 09 310 86748