Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi pyöräilyn edistämisohjelman tilannekatsauksen.

Helsinki on nopeasti kasvava kaupunki, jonka lisääntyvä liikenne edellyttää tilatehokkaiden ja kestävien kulkutapojen edistämistä. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen on tärkeä keino ylläpitää ja parantaa koko liikennejärjestelmän toimivuutta.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 27.1.2014 hyväksyä pyöräilyn edistämisohjelman periaatteet ohjeellisena noudatettaviksi. Edistämisohjelman toimenpiteet tähtäävät pyöräilyn houkuttelevuuden parantamiseen jokapäiväisillä matkoilla. Esitetyt toimenpiteet painottuvat voimakkaasti pyöräilyn väylien kehittämiseen, mutta myös pyöräpysäköintiin, väylien kunnossapitoon ja pyöräilyn markkinointiin esitetään merkittävää parannusta.

Pyöräilyn edistämisohjelmassa on listattu 25 kohtaa edellä mainittujen asioiden edistämiseksi ja kerrottu niiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Niitä toteuttamalla pyöräliikenteen olosuhteita on onnistuttu parantamaan huomattavasti. Kaupunkipyöräpalvelun perustaminen on ollut merkittävä yksittäinen pyöräilyn edistämistoimenpide. Kulkutapaosuuden ja muiden tavoitteiden toteutumisen osalta tärkeimpänä painopisteenä on edelleen infran kehittäminen. Sen osalta sekä henkilöresurssit että investoinnit tulisi asettaa edistämisohjelmassa tavoitellulle tasolle: ohjelman mukaisesti on palkattu pyöräilykoordinaattori ja HKL:ään yksi henkilö täysipäiväisesti pyöräliikenteen edistämistehtäviin. Yhden henkilön palkkaaminen täysipäiväisesti pyöräliikenteen suunnitteluttamis- ja rakennuttamistehtäviin olisi tärkeää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Edistämisohjelman kehittämiskohteet

Pyöräilyn edistämisohjelma sisältää seuraavat kehittämiskohteet:

Politiikka: Tahtotila (1), Liikkumisen kehittämisohjelma (2), Normit ja ohjeet (3).

Infra: Suorat ja sujuvat reitit (4), Verkko kattavaksi (5), Baanat (6), Liikenteen rauhoittaminen (7), Risteysjärjestelyt (8), Jalankulun ja pyöräilyn erottelu (9), Pyöräpysäköinti (10), Talvihoito (11), Valaistus ja pintamateriaalit (12), Työmaat (13).

Palvelut: Pyöräkeskus (14), Kaupunkipyörät (15), Opastus (16), Oheispalvelut (17).

Viestintä: Helsingin pyöräilyn brändi (18), Viestintäsuunnitelma (19), Vastuullinen liikennekulttuuri (20).

Seuranta: Seurantamittarit (21).

Toteutusprosessi: Henkilöresurssit (22), Määrärahat (23), Organisointi (24), Vastuut (25).

Politiikka

Poliittinen tahtotila pyöräliikenteen edistämiselle on Helsingissä hyvä, ja kaupunki on panostanut pyöräliikenteen olojen kehittämiseen. Vuosien 2013 - 2016 valtuustostrategiassa linjattiin, että pyöräilyn edistämisohjelman suosituksia tullaan toteuttamaan. Strategiassa oli myös mainittu, että edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoiteltu lisäys oli yksi prosenttiyksikkö vuodessa, yhteensä siis 4 prosenttiyksikköä valtuustokauden aikana. Tämä neljän prosenttiyksikön kasvu ei toteutunut, vaan ko. liikennemuotojen osuus pysyi samana. Pyöräliikenteen määrät Helsingin niemen rajalla ovat kasvaneet 19 % vuodesta 2012 vuoteen 2016.

Kaupunginhallitus hyväksyi 12.1.2015 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman ohjeellisena noudatettavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti sekä pyöräliikenteen suunnitteluohjeen (19.4.2016) että pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeen (31.5.2016) hyväksymisestä ohjeellisesti noudatettavaksi. Lisäksi on laadittu katualueiden tyyppipiirustukset.

Infra

Reittien suoruuden ja sujuvuuden varmistamiseksi on reittien laatutasot määritelty pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa sekä pyöräliikenteen tavoiteverkoissa.

Kantakaupungin tavoiteverkon pituudesta ja sen rakentumisen tilanteesta on tehty arvio vuonna 2017. Arviossa vuonna 2012 hyväksytyn kantakaupungin tavoiteverkon koko on noin 131 km. Valmiina siitä on 29 katu-km. Olemassa olevia, mutta parannettavia väyliä on noin 30 katu-km. Kokonaan uusia väyliä tulee rakentaa 72 katukilometrille seuraavasti: pyörähankkeiksi luokiteltavaa väylää rakennetaan noin 45 km, lisäksi rakennetaan projektialueille noin 22 km ja täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä noin 5 km.

Vuonna 2016 Baanaverkko hyväksyttiin osana uutta yleiskaavaa kaupunginvaltuustossa. Siinä yhteydessä päivitetyn baanaverkon laajuus on noin 132 km, josta 35 km sijaitsee kantakaupungin tavoiteverkon alueella ja 97 km esikaupunkialueilla. Vuonna 2016 Baanaverkko hyväksyttiin osana uutta yleiskaavaa kaupunginvaltuustossa. Koko baanaverkosta baanojen suunnittelukriteerit täyttävää väylää on rakennettu nyt noin 5 km. Osa tulevasta verkosta on nykyistä infraa, jota voidaan parantaa baanastandardien mukaiseksi pienehköillä toimenpiteillä. Osa verkosta toteutuu muiden hankkeiden esim. kaupunkibulevardien ja Raide-Jokerin yhteydessä. Kokonaan uusia yhteyksiä tullaan kuitenkin rakentamaan huomattava määrä, jotta baanaverkko on päätettyjen tavoitteiden mukainen.

Tavoiteverkon rakentumistahti on ollut tavoiteltua hitaampaa johtuen muun muassa siitä, että investointitaso on jäänyt pienemmäksi kuin edistämisohjelmassa esitettiin ja liikenne- ja katusuunnitelmavarantoa ei ole ollut riittävästi. Osa hankkeista on viivästynyt myös valitusten johdosta.

Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteita päivitetään Helsingissä. Työn yhtenä tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta rauhoittamalla autoliikenteen nopeuksia. Sillä saavutetaan muiden hyötyjen ohella myös paremmat ja turvallisemmat pyöräilyolosuhteet.

Risteysjärjestelyt paranevat uudisrakentamisen myötä, kun suunnitteluohjeen uusia käytäntöjä sovelletaan. Tämän lisäksi risteysalueita parannetaan jo olemassa olevilla väylillä.

Pääsääntöisesti kaikki uudet pyöräväylät rakennetaan jalankulusta eroteltuina. Vanhoja väyliä on myös muutettu yhdistetyistä erotelluiksi. Kaupungissa on tähän asti tehdyistä muutoksista huolimatta vielä lukuisia väyliä, joissa pyöräliikenne ja kävely ovat yhdistettyjä. Muutokset näillä väylillä jatkuvat ja tämänhetkisenä painopisteenä ovat kantakaupungin tavoiteverkon väylät.

Paremmat ja turvallisemmat pyöräpysäköintimahdollisuudet nousivat vuoden 2016 pyöräilybarometrissä merkittävämmäksi pyöräilyä lisääväksi tekijäksi. Uutta pysäköintiä on toteutettu keskustan (2016) ja Kallion (2017) alueilla. Töölön alueelle on tekeillä suunnitelma ja se tullaan toteuttamaan vuonna 2018. Kesällä 2017 kaupunkilaisilta kysyttiin pyöräpysäköinnin tarpeesta Kerro kantasi -kyselyllä. Kyselyn tuloksia käytetään jatkossa suunnittelun tukena.

HKL vastaa nykyään liityntäpysäköinnistä Helsingin alueella ja tulee kehittämään sitä systemaattisesti tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tähän mennessä HKL on toteuttanut esimerkiksi Siilitien, Puotilan ja Vuosaaren metroasemien liityntäpysäköintien parannukset. Hylättyjen pyörien poistot tulee jatkossa toteuttaa nykyistä systemaattisemmin.

Uusia talvikunnossapidon menetelmiä on kokeiltu talvesta 2015-2016 asti ja kokeiluja tullaan jatkamaan. Tulokset ovat olleet hyviä ja reittikohtainen harjasuolaamalla toteutettu talvikunnossapito on saanut kiitosta.

Kaupunki kehittää valaistusta jatkuvasti, mutta erityisesti pyöräliikenteen huomioivaa valaistuksen kehitystyötä ei ole käynnistetty.

Muutamia uusia pyöräteiden pintamateriaaleja on Staran toimesta kokeiltu. Jatkossa kokeiluiden koordinoidumpaan toteuttamiseen on hyvä kiinnittää huomiota.

Työmaa-aikaisia liikennejärjestelyitä on parannettu koulutuksilla sekä valvontaa ja ohjeistusta tehostamalla. Työmaiden toiminnassa ja valvonnassa on edelleen puutteita eivätkä työmaa-aikaiset järjestelyt ole riittävällä tasolla pyöräliikenteen edistämisen näkökulmasta. Suuret projektialueet kuten Kalasatama ja Pasila ovat tuoneet omat haasteensa myös pyöräliikenteen edistämiselle. Runsas palaute on osoittanut, että työmaat kohdistuvat pyöräväylille, joka sinällään on tavoiteltavaa, kun silloin pyöräliikenteen infrastruktuuria kehitetään, mutta niiden väliaikaisratkaisuja ei ole onnistuttu hoitamaan riittävän hyvin pyöräliikenteen edistämisen näkökulmasta. Myös pyöräilybarometrissa 2016 työmaajärjestelyt oli suurin tyytymättömyyttä herättänyt asia.

Palvelut

Pyöräkeskus on toiminut Kampissa ja sen toimintaa on HKL:n toimesta kehitetty. Toinen pyöräkeskus avattiin kesällä 2017 Herttoniemen metroaseman yhteyteen.

Kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2016. Alussa pyöriä oli 500 ja asemia 50. Järjestelmä oli hyvin suosittu: matkoja tehtiin 5 - 6 per pyörä per päivä ja kausikäyttäjiä oli noin 11 000. Kaudelle 2017 järjestelmän oli tarkoitus laajentua 150 aseman ja 1 500 pyörä laajuiseksi, mutta kymmenen asemaa ja 100 pyörää lainattiin Espoon kaupungille yhden kauden ajaksi. Pyörien suosio on ollut todella suurta ja kausikäyttäjiä järjestelmällä on yli 33 000. Helsingissä pyöriä käytetään paljon, keskimäärin 7,6 matkaa päivässä per pyörä, mikä on kansainvälisestikin hyvin korkea luku.

Pyöräilyn opastustauluja koskeva pilotti on käynnissä. Uuden tieliikennelain myötä uudenlaisten opasteiden laajempi käyttäminen näyttäisi tulevan mahdolliseksi. Seudullinen opastussuunnitelma valmistuu 2017 vuoden lopulla.

HKL:n on toteuttamassa pyöränhuoltopisteen jokaiselle metroasemalle vuoden 2017 aikana. Viimeisin pyöräilykartta julkaistiin 2016.

Viestintä

Kaupunki on julkaissut Pyöräilykatsauksen vuosina 2015 ja 2017. Katsauksessa viestitään pyöräilyn edistämisen tilasta, uusista pyöräliikenteen hankkeista sekä pyöräilybarometrin tuloksista. Katsauksen tarkoituksena on myös vahvistaa Helsingin pyöräliikennemyönteistä brändiä. Seuraava katsaus julkaistaan vuonna 2019. Muilta osin HSL on päävastuussa pyöräilyn markkinoinnista ja seudulle onkin HSL:n toimesta luotu yhteinen pyöräliikenteen ilme. Yhteistä viestintäsuunnitelmaa ei ole kaupungille vielä tehty.

Liikennesäännöistä on viestitty Pyöräilykatsauksessa 2017 ja pyöräilykartassa. Tulevaisuudessa tullaan tekemään laajempaa viestintää turvallisemman liikennekulttuurin juurruttamiseksi.

Seuranta

Pyöräilyn seurantasuunnitelmasta valmistui diplomityö (19.8.2014), jossa esitettiin keinoja edistämisohjelman toteuttamisen seurantaan. Pyöräilykatsaus, -barometri, pyörälaskennat ja kaupungin toiminnan vaikuttavuus ovat siinä mainittuja keinoja seurata pyöräliikenteen kehittymistä. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi tällä edistämisohjelman tilannekatsauksella. Jatkossa vaikuttavuutta seurataan tarkemmin seurantasuunnitelman tarkoittamalla laajuudella.

Pyöräliikenteen laskentoja tehdään vuosittain sekä käsin että automaattilaskimilla, joita hankitaan lisää vuosittain. Pyöräliikenteen laskennat Helsingissä 2016 -julkaisu käsittelee laskentatietoja tarkemmin. Pyöräilybarometri toteutettiin 2014 ja 2016 ja se tullaan toteuttamaan jatkossakin joka toinen vuosi. Barometrillä selvitetään helsinkiläisten tyytyväisyyttä pyöräliikenteen olosuhteisiin. Kulkutapaosuutta seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan Liikenteen kehitys Helsingissä -julkaisussa. Pyöräilyn kulkutapaosuus helsinkiläisten kaikista matkoista oli 10 % vuonna 2016. Pyöräilyn edistämisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että kulkutapaosuus on 15 % vuonna 2020 ja 17 % vuonna 2025.

Toteutusprosessi

Pyöräilyn edistämisohjelmassa esitettiin palkattavaksi pyöräilykoordinaattori ja HKL:ään yksi henkilö. Lisäksi arvioitiin kasvavien pyöräilyinvestointien edellyttävän rakennusvirastoon yhden henkilöresurssin lisäämistä suunnitteluttamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidollisten tehtävien lisääntyessä.

Näistä kaksi rekrytointia on toteutunut: pyöräilykoordinaattorin ja HKL:n pyöräilyvastaavan palkkaamisen myötä eri toimijoiden yhteistyötä on saatu parannettua. HKL:n vastuulla olevat kaupunkipyörät ovat olleet suuri menestys. Viestintä- ja markkinointityötä on edistetty yhteistyössä HSL:n kanssa.

Rakennusvirastossa pyöräilyn vastuut jaettiin toiminnoittain eri henkilöille. Etenkin talvikunnossapidon kehittämisessä on otettu edistysaskelia. Sen sijaan pyöräliikenteen infrahankkeiden toteutus on ollut tavoiteltua hitaampaa. Katusuunnitelmien valmistumista ovat hidastaneet etenkin projektipäälliköiden rajallisten resurssien kohdentuminen pääosin muihin kuin pyöräliikennehankkeisiin. Edistämisohjelmassa esitetty lisäresurssi mahdollistaisi pyöräliikenteen suunnitelmien nopeamman valmistumisen. Vuoden 2015 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todettiin, että kansainvälisesti verrattuna pyöräilyn edistämisen henkilöresurssit ovat Helsingissä erittäin pienet.

Nykyinen määrärahataso n. 10 miljoonaa euroa per vuosi ei ole edistämisohjelmassa esitetyn suositellun 20 miljoonan tasolla. Määrärahojen puute on osasyynä sille, miksi pyöräinfraa ei ole pystytty rakentamaan tavoitellulla nopeudella. Nykyinen rahoitustaso ei tule mahdollistamaan kantakaupungin tavoiteverkon valmistumista tavoitevuonna 2025. Määrärahojen lisääminen investointiohjelmassa ei ole tarkoituksenmukaista, mikäli suunnitteluttamiseen ja rakennuttamiseen ei ole mahdollista lisätä resursseja.

Poikkihallinnollinen pyöräliikenteen koordinaatioryhmä on perustettu. Ryhmä edistää pyöräilyä ja seuraa kaupungissa tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Organisaatiomuutoksen jälkeen tehtävien ja vastuiden määrittely on vielä yksityiskohdiltaan kesken. Vastuita selkeytettäessä otetaan huomioon pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteet.

This decision was published on 15.09.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §