Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston määräämästä valvontamaksusta koskien asuinrakennuksen julkisivujen kunnostamiseksi asetettua velvoitetta, Linnunlauluntie 4

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa ********** rakennuksen omistajana kunnostamaan kiinteistöllä ********** olevan kolmikerroksisen asuinrakennuksen parvekkeet pätevien suunnittelijoiden tekemien suunnitelmien mukaisesti 1.11.2018 mennessä nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla, jonka peruserä on kaksikymmentätuhatta euroa ja lisäerä neljätuhatta euroa jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa asetettua velvoitetta ei ole noudatettu. Jos parvekkeiden osalta halutaan tehdä nykyisestä poikkeavia julkisivumuutoksia, on niille haettava toimenpidelupa.

Kun kyse on rakennuksen turvallisuudesta, niin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto määrää, että asetettua velvoitetta on noudatettava mahdollisesta valituksesta huolimatta. Helsingin hallinto-oikeus voi kuitenkin kieltää velvoitteen ja asetetun uhan täytäntöönpanon.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoittaa ********** rakennuksen omistajana kunnostamaan rakennuksen räystäät, syöksytorvet ja pihamaan hulevesijärjestelyt sekä maalaamaan rakennuksen julkisivut 1.11.2019 mennessä nyt asetettavan juoksevan sakon uhalla, jonka peruserä on kaksikymmentätuhatta euroa ja lisäerä neljätuhatta euroa jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa asetettua velvoitetta ei ole noudatettu.

Rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungille aiheutuneista valvontakuluista on 1.000 euroa, jonka velvoitettu on velvollinen maksamaan Helsingin kaupungille. Valvontamaksuun voidaan hakea oikaisua kuntalain 134 §:n mukaisesti.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää, että mikäli asetettuja velvoitteita ei noudateta asetetussa määräajassa, niin poliisille tehdään ilmoitus esitutkintaa varten.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalvelulle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Pöytäkirjanote maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetulle.

Tarkastuslausunto

Paikalla käynnillä 17.5.2016 on todettu huonokuntoinen asuinrakennus, julkisivuiltaan töhritty ulkorakennus ja epäsiisti pihamaa.

Asuinrakennus on julkisivuiltaan huonokuntoinen, osa ikkunoista on peitetty peltilevyillä, jotka ovat nyt ruosteessa, sadevesikourut ovat irronneet ja vesi valuu seinille. Koko rakennuksen julkisivut ovat korjauksen tarpeessa. Asuinrakennuksen molemmin puolin olevat parvekkeet ovat erittäin huonokuntoiset, rakenteet ovat lahonneet ja niiden katot ovat osittain sortuneet. Kehotuksen mukaan parvekkeita ei saa käyttää.

Ulkorakennuksen julkisivuissa on graffitteja ja ulkoseinät ovat muutenkin maalauksen tarpeessa. Pihamaalla on erilaista tavaraa useissa eri kasoissa, sekä rekisteröimätön vanha huonokuntoinen kuorma-auto.

Rakennuksen omistajaa ********** on kehotettu 29.6.2016 päivätyllä kirjeellä 31.8.2017 mennessä kunnostamaan rakennukset ja siistimään pihamaa.

Kehotuksen määräajan jälkeen on paikalla käyty 4.9.2017, jolloin on todettu, että kehotuksessa edellytettyä kunnostustöitä ja pihan siistimistä ei ole tehty. Talousrakennuksen julkisivuista töhryt on kuitenkin poistettu.

Edellä mainitun johdosta rakennusvalvontapalvelujen rakennetun ympäristön valvontayksikkö esittää 5.9.2017 päivätyssä tarkastuslausunnossa, että rakennusten omistaja ja alueen vuokraaja ********** velvoitettaisiin kunnostamaan asuinrakennuksen julkisivut ja siistimään pihamaa.

Vastine tarkastuslausuntoon

********** on 24.10.2017 antanut vastineen tarkastuslausuntoon, jossa hän kertoo, että sadekourut eli syöksytorvet poistettiin peltikatteen uusimisen yhteydessä. Räystään yläreunaan asetettiin korkea ohjauskynnys, joka ohjaa veden pitkään looriin, vesi valuu alas tullessa kivijalasta metristä kahteen ja puoleen metriin. Aikaisemmin syöksytorven päässä oleva rattiallas tukkeutui katolta tulevista lehdistä ja risuroskasta ja vesi valui syöksytorven ulkopintaa ja kannattimien kautta seinälle. Nyt tätä ongelmaa ei ole. Repsottavat yläparvekkeen katot on tuettu vahvoilla mäntypylväillä. Laho-osia on poistettu ja poistetaan, kun ne ovat irtoamassa. Viimeisenä puretaan kattorakennelma, joka ei kuulu alkuperäisiin piirustuksiin. Ikkunoita ei ole peitetty peltilevyillä. Kyseessä on ikkunaprofiilit ulkovuorauksen päällä, taustana hirsiseinä. Näin tehtiin 1800-luvulla, kun ikkunaluvun mukaan verotettiin kiinteistöä. Alaparvekkeita on entisöity. Lisäksi vastineessa kerrotaan, mitä kaikkia muita kunnostustoimenpiteitä rakennuksessa on tehty.

Pihamaan useat pressujen peittämät kasat eivät sisällä tavaroita tai jätteitä. Kasoissa on ainoastaan lämmitykseen käytettävää polttopuuta. Lisäksi saunan lämmitykseen ja lämpimän veden tuottamiseen. Lautaa, lankkua, parrua ja hirttä jonkin verran, jota käytetään entisöintikorjauksissa. Samoin ikkunalaseja.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

3 momentin mukaan jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. (22.8.2014/682)

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Hallintolainkäyttölain 31 §:n 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Muut sovellettavat oikeusohjeet

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 22 § ja 23 §

Asemakaava ja rakennustilanne

Alueella on voimassa 23.10.1906 hyväksytty asemakaava, ja alue on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamiseksi. Rakennus on puusta rakennettu, kolmikerroksinen asuinrakennus, joka valmistunut vuonna 1890.

Päätöksen perustelut

Asuinrakennus on kauttaaltaan maalauksen osalta huonokuntoinen ja ränsistyneen näköinen, on ollut sitä jo useamman vuoden. Rakennuksessa ei ole kunnollisia rännejä ja syöksytorvia ja vesi valuu ulkoseinää pitkin esim. kovalla tuulella. Hulevedet tulee pihamaalla ohjata rakennuksesta poispäin vähintään 3 metrin päähän rakennuksesta. Parvekkeet ovat nykykunnossaan vaaralliset ja ruman näköiset. Rakennusta on kunnostettu ilmeisen pitkän ajan kuluessa, silti edelleen rakennus on ainakin julkisivuiltaan huonossa kunnossa. Jos rakennusta ei saada nopeammin kunnostettua, niin vaarana on että rakennuksen kunto heikkenee edelleen. Pihamaan ja toisen rakennuksen osalta ei tässä vaiheessa on ole tarpeen asettaa velvoitetta.