Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallinnolle tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Vuonna 2017 kuntien verotulojen kehitys on ollut odotettua parempaa. Kunnallisveron odotettua parempi kehitys johtuu palkkasumman kasvusta. Vuoden 2017 palkkasumman odotetaan kasvavan yli 2 prosenttia. Loppuvuoden kunnallisveron tilitysoikaisut näyttävät viimeisimpien tietojen valossa myönteisiltä kunnille, mikä osaltaan parantaa ennusteita. Positiivisen kehityksen arvioidaan nostavan kunnallisveron tilitykset lähes vuoden 2016 tasolle kilpailukykysopimuksen ja siihen liittyvien veronkevennysten aiheuttamista veromenetyksistä huolimatta. Vuoden 2018 kehityksen arvioidaan olevan maltillisesti positiivista.

Kunnallisveron tuotoksi Helsingissä vuonna 2017 arvioidaan lokakuussa tehdyn ennusteen mukaan 2 575 milj. euroa eli 80 milj. euroa talousarviota enemmän.

Kaikkiaan verotuloja arvioidaan vuonna 2017 saatavan 3 378,4 milj. euroa, joka on 245 milj. euroa vuoden 2017 talousarviota enemmän erityisesti yhteisöveron talousarviota suuremman tilitysennusteen (155 milj. euroa talousarviota enemmän) ansiosta. Tämä näkyy kaupungin maksuvalmiuden hyvänä tasona vuonna 2017.

Kaupungin konsernitilivarat on luettu vuoden 2016 tilinpäätöksestä lukien osaksi kaupungin likviditeettiä. Likviditeetinhallinta konsernitasolla mahdollistaa, hyvän yleisen maksuvalmiustilanteen ohella, kaupungin maksuvalmiuspuskurin alentamisen.

Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2018 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 3 355 milj. euroa.

Vuoden 2018 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin 18,0 %, joka on 0,5 %-yksikköä matalampi kuin vuoden 2017 kunnallisveroprosentin taso 18,5 %. Veroprosentin lasku 0,5 %-yksiköllä merkitsee noin 70 milj. euron vähennystä kunnallisverotulokertymään.

Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2 530 milj. euroa kunnallisveroprosentilla 18,0 %. Kunnallisveron tuoton arviot perustuvat valtion ja Kuntaliiton arvioihin kuntien yhteenlasketusta kunnallisveron tuoton kasvusta sekä kaupungin vuonna 2017 saamiin verotilityksiin. Tuottoarvion pohjana ovat valtiovarainministeriön syyskuussa 2017 esittämät suhdannenäkymät vuodelle 2017 sekä valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2018 talousarvioksi.

Kunnallisveropohjan kehitykseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät. Hallitus päätti budjettiriihessä vuoden 2018 veronkevennyksistä, jotka toteutetaan ansiotuloperusteiden indeksitarkistuksena ja työnverotuksen keventämisenä. Kyseiset veronkevennykset vähentävät verotuloja koko maassa yhteensä noin 270 miljoonalla eurolla, josta 182 miljoonaa euroa kohdistuu kunnallisveroon.

Käytännössä veronkevennykset toteutetaan korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärää. Tuloveroasteikon muutoksen johdosta kuntien verotulojen arvioidaan jäävän 51 miljoonaa euroa alhaisemmiksi, kun verosta tehtäviä vähennyksiä (työtulovähennys 48 milj. € ja alijäämä hyvitys 3 milj. €) siirtyy tehtäväksi aiempaa enemmän kunnallisverosta. Työtulovähennyksen korotus taas vähentää kuntien verotuloja 115 miljoonalla eurolla ja perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 16 miljoonalla eurolla. Täten budjettiriihessä päätetyt veronkevennykset alentavat kuntien verotuloja arviolta 182 miljoonalla eurolla. Aiempien päätösten perusteella kunnallisveroon kohdistuu asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajaaminen entisestään (+13 milj. €) sekä lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen vuoden 2017 lopussa (+38 milj. €). Nämä toimenpiteet lisäävät kuntien verotuloja ja otetaan myös huomioon veroperustemuutoksia kompensoitaessa. Täten veroperustemuutosten perusteella kunnille valtionosuuksien lisänä kompensoitavaksi määräksi muodostuu 131 miljoonaa euroa.

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017–2020. Maksujen muutokset alentavat kunnallisverotuloja vuonna 2018 reilulla 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Näiltä osin veromenetyksiä hallitus ei kompensoi (kuten ei tehnyt vuoden 2017 osaltakaan).

Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 285 milj. euroa (vuoden 2017 tilitysarvio on 258 milj. euroa). Kiinteistöverotuoton arvion nousu on seurausta valtion tekemistä muutoksista yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron alarajoissa.

Kaupunginhallitus 30.10.2017 § 961

Päätös

Käsittely

13.10.2017 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Hietamäki, johtava suunnittelija, puhelin: 310 36567

This decision was published on 28.11.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.