Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta ja kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta ovat tehneet esityksen nuorten vaikuttamisjärjestelmän Ruudin (jäljempänä Ruuti) asettamisesta vuosille 2018 - 2021. Kaupunginhallituksen päätösehdotus noudattaa pitkälti lautakuntien esityksiä.

Esitys nuorisoneuvoston nimettävistä perustuu Ruudin ydinryhmän vaaleissa annettuihin ääniin. Äänestysprosentti syksyn vaaleissa oli huomattavasti aiempaa korkeampi, noin 40 prosenttia.

Päätösehdotuksessa Ruudin toimintamuodot ja toiminnassa noudatettavat periaatteet on erotettu omaksi asiakirjakseen, nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin kuvaukseksi, joka muodostaa perustan Ruudin toiminnalle. Tämä vaikuttamisjärjestelmän kuvaus on päätösehdotuksen liitteenä 1.

Päätösehdotukseen on sisällytetty lausunnot yhtenä Ruudin toimintamuotona. Tältä osin päätösehdotus vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan esitystä.

Päätösehdotusta on lautakuntien esitykseen verrattuna täydennetty myös nuorisoneuvostoon ehdokkaaksi asettumista koskevan ikärajan osalta.

Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan esityksessä on vaikuttamisjärjestelmää koskevassa osassa perusteltu Ruudin ydinryhmän nimeämistä nuorisoneuvostoksi ja todettu, että nuorisoneuvoston vaikuttamisen paikkoja lisätään kaikissa toimielimissä. Jälkimmäinen kohta on kirjattu vaikuttamisjärjestelmän kuvaukseen niin, että nuorisoneuvoston vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään ja parannetaan kaupungin kaikessa toiminnassa ja toimielimissä.

Vaikuttamisjärjestelmän periaatteita on lautakuntien esityksiin nähden täsmennetty toteamuksella, että kun nuorisoneuvoton toimikausi pitenee kaksivuotiseksi, niin nuorisoneuvostoon valitut voivat jatkaa toimintaansa, vaikka he täyttävät 19 vuotta toimikauden aikana. Ehdokkaaksi asettumisen yläikäraja on kirjoitettu vastaamaan päätösehdotusta niin, että ehdokkaaksi voi asettua nuori, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta ennen nuorisoneuvoston toimikauden alkamista.

Ruudin osallistuvan budjetoinnin alaikäraja on laskettu 12 vuoteen, kun lautakuntien esityksessä ikäraja oli 13 vuotta. Tämän muutoksen taustana on kaupunginhallitutuksen 13.11.2017 tekemä päätös osallisuusmallista ja sen rahoituksesta. Päätöksessään kaupunginhallitus muutti osallisuusmallin alaikärajaa siten, että ehdotuksien tekemiseen ja niistä äänestämiseen on mahdollisuus 12 vuotta täyttäneillä. Nuorisoneuvoston vaalien osalta esitetään edelleen 13 vuoden alaikärajaa. Nuorisoneuvoston työskentelyn kannalta ikähaarukka kasvaa liian laveaksi, jos neuvoston nuorimmat jäsenet voivat olla vielä 12-vuotiaita, kun vanhimmat täyttävät jo 18 vuotta. Lisäksi alaikäraja nuorten aloitteen tekemiselle on hallintosäännön 26 luvun 3 §:n mukaan 13 vuotta.

Lautakuntien esityksissä vaikuttamisjärjestelmien kuvaukseksi on todettu, että neuvostossa on neljä toimialaryhmää, joiden koolle kutsumisesta ja työskentelystä vastaa kukin toimialajohtaja. Kohtaa on nyt muokattu niin, että kukin toimialajohtaja vastaa ryhmän koolle kutsumisesta ja työn tukemisesta.

Päätösehdotuksen taustaa

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2011 Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin käyttöön ottamisesta. Ruudin tavoitteena on ollut huomioida nuorten monimuotoisuus Helsingissä ja luoda erilaisille nuorille mahdollisuuksia edistää tärkeiksi kokemiaan asioita heille itselleen ominaisella tavalla. Järjestelmän avulla on pyritty lisäämään nuorten mahdollisuuksia käydä jatkuvia neuvotteluja päätöksentekijöiden kanssa nuoria itseään kiinnostavista asioista jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista on haluttu tehdä Helsingissä mahdollisimman helppoja ja monipuolisia. Ruudin tavoitteena on ollut, että jokaisella helsinkiläisellä nuorella on vähintään yksi vaikuttamisen kokemus vuodessa.

Ruudin toiminta on kohdennettu 13–17 -vuotiaisiin nuoriin, joita asuu kaupungissa tällä hetkellä noin 25 000. Päättäjien ja virkamiesten keskuudessa on vallinnut laaja konsensus sille, että Helsingin kokoisessa kaupungissa nuorten osallisuutta on syytä toteuttaa monimuotoisemmin kuin vain edustuksellisen nuorisovaltuuston kautta. Vahva kansalaisyhteiskunta on myös toimivan edustuksellisen demokratian edellytys.

Ruudin toimintamuotoja ovat alusta lähtien olleet nuorisovaltuustoa vastaava Ruudin ydinryhmä, koulujen oppilaskunnat, erilaiset nuorten toimintaryhmät sekä erityisesti päättäjien ja nuorten tapaamisiin keskittyneet tapahtumat. Näiden lisäksi järjestelmä on täydentynyt kaupunginvaltuuston 25.3.2014 tekemän päätöksen mukaisesti nuorten aloiteoikeudella, sekä osallistuvan budjetoinnin toimintamallilla. Nuorten osallistuva budjetointi on vakinaistettu kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti koko Helsingin kattavaksi toiminnaksi nuorisotoimessa ja opetuksessa.

Ruuti-toiminnan ja järjestelmän resursointi, organisointi ja kehittäminen ovat olleet nuorisotoimen ja opetustoimen päävastuulla, 1.6.2017 alkaen kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla.

Vuonna 2016 Palvelumuotoilutoimisto Palmu teki järjestelmästä laajamittaisen arvioinnin, jonka tulosten käsittelyn yhteydessä todettiin tarve jo osittain muuttuneen järjestelmän uudistamiselle. Muutostarvetta nähtiin erityisesti nuorten omaehtoisen toiminnan tukemisessa, Ruudin johtamisrakenteiden selkeyttämisessä sekä toiminnan painopisteen siirtämisessä tapahtumien sijasta tekemiseen ja toimintaan.

Ruudin ydinryhmä on tuonut vahvasti esiin tarpeen kehittää Ruuti-järjestelmää, selkeyttää ydinryhmän asemaa ja tehtävää sekä muuttaa ryhmän nimeä.

Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän uudistamista on valmisteltu arvioinnin tulosten pohjalta vuoden 2017 aikana nuoriso- ja opetustoimen yhteistyönä. Järjestelmän uudistamista on tehty yhteistyössä nuorten kanssa ja arvioinnin tuloksia on täydennetty nuorilta saadun palautteen ja kehittämisideoiden pohjalta. Tärkeää materiaalia ovat olleet mm. Ruudin ydinryhmän kokousmuistiot, lausunnot, kehittämispäivät, toimialajohtajien tapaamiset ja ydinryhmän kanssa pelatun osallisuuspelin tulokset.

Nyt esitetyn Ruuti-järjestelmän sisältöön ovat vaikuttaneet myös keväällä 2017 oppilaille ja opiskelijoille pidetty yhteiskehittämisen työpaja sekä oppilaskuntapäiviltä saatu palaute. Ruudin kehittämiseksi on käyty keskusteluja apulaispormestarien ja toimialajohtajien tapaamisissa. Helsingin johtamisjärjestelmän uudistus, uusi kaupunkistrategia sekä esitys uudesta osallisuusmallista toimivat osaltaan uudistuksen pohjana.

Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän uudistuksessa on otettu huomioon myös vuonna 2017 käsittelyssä olleet kaupunginvaltuuston jäsenten esittämät toivomusponnet, liittyen nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseen ja aloiteprosessin kehittämiseen.

Valmistelun kuluessa Ruudin ydinryhmä on toivonut ydinryhmän nimen muuttamista paremmin ryhmän toimintaa kuvaavaksi ja helpommin viestitettäväksi. Ydinryhmä äänesti useista vaihtoehdoista parhaimmaksi Helsingin nuorisoneuvoston.

Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän kehittämisessä on huomioitu uuden kuntalain 26 §, jossa määritellään kunnan velvoitteet nuorten vaikuttajaryhmän asettamiseksi.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän lähtökohdat ja periaatteet

Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän alkuperäinen ajatus laajasta ja monipuolisesta mallista koetaan edelleen yleisesti hyväksi, ja se toimii uudistuksen lähtökohtana. Ruudille asetettua tavoitetta jokaisen helsinkiläisen nuoren vuosittaisesta vaikuttamisen kokemuksesta pidetään myös toimivana ja hyvällä tavoin haastavana.

Vaikuttamiskokemuksen aikaansaaminen tarkoittaa eri asioita eri nuorille, sillä nuorten lähtökohdat, motivaatio ja toimintatavat vaihtelevat suuresti. Vaikuttamiskokemuksen synnyttäminen pientä joukkoa laajemmalle osalle nuoria edellyttää jatkossakin erilaisia tekoja ja toimintamuotoja. Lisäksi tarvitaan mahdollisuutta toiminnan joustavaan ja kokeilevaan kehittämiseen, panostusta nuorten taitojen vahvistamiseen sekä aikuistoimijoiden myönteistä asennetta ja ymmärrystä asiaa ja omaa rooliaan kohtaan.

Jo vakiintunut Ruuti-nimi ja brändi nähdään edelleen tarpeellisena säilyttää, vaikkakin sen käyttö kaipaa selkiyttämistä. Ruudin monimuotoisuus on osaltaan asettanut haasteita sen viestimisessä käyttäjille ja virkamiehille. Etenkin nuorille ja kaupungin henkilöstölle Ruudin kokonaisuus on hahmottunut osittain sekavana ja epäselvänä.

Ruuti-brändin keskeinen lisäarvo on siinä, että sen avulla voidaan tehokkaasti viestiä nuorten vaikuttamistoimintaa ja toisaalta seurata sen toteutumista. Brändin tarkoitus ei kuitenkaan ole määritellä tai nimetä Ruudin tekemistä ja toimintaa. Ruuti on yläkäsite, joka jatkossa helpottaa koko kaupungin tahtotilan kommunikointia niin nuorille kuin myös kaupunkiorganisaation sisäisesti.

Vaikuttamisjärjestelmän kuvaus

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän läpileikkaavia periaatteita ovat osallisuuden ja vaikuttamisen taitojen oppiminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, toisten hyväksi toimiminen, alueellisuus ja yhdessä tekeminen sekä osallistumisen monimuotoisuus.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti auttaa kaikkia nuoria tekemään vaikuttavia tekoja yhteisönsä hyväksi ja se myös lisää nuorten luottamusta Helsingin tulevaisuuteen asuinpaikkana. Ruuti toimii kaikille nuorille osallisuuden ja vaikuttamisen oppimisympäristönä, jossa on mahdollista harjoitella ja hankkia osallisuuden, vaikuttamisen ja yhteisöllisyyden rakentamisen taitoja. Ruudissa on helppoa toimia. Ruuti myös mahdollistaa helsinkiläisten nuorten vaikuttajien verkostoitumisen, vahvistaen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Ruudin toiminta jäsentyy neljän toimintamuodon kautta, eli omaehtoisen toiminnan tukemisen, edustuksellisen toiminnan, osallistuvan budjetoinnin ja yhteiskehittämisen ja tapahtumien kautta. Nämä toimintamuodot on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa vaikuttamisjärjestelmän kuvauksessa.

1. Omaehtoisen toiminnan tukeminen: avustukset ja aloiteoikeus

Nuorten osallisuus toteutuu kaupungissa monin eri tavoin ja keskeinen niistä on nuorten omien ideoiden ja toiminnan syntyminen ja näiden tukeminen.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän tehtävänä on lisätä vuoropuhelua nuorten ja kaupungin välillä, jotta nuorten omaehtoinen toiminta mahdollistuu. Nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan neuvonnan ja ohjauksen keinoin sekä projektiavustuksilla.

Nuorten aloiteoikeuden avulla 13–17-vuotiaat helsinkiläiset nuoret voivat tehdä aloitteita tärkeiksi katsomissaan ja kaupungin toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Aloite tehdään kaupungin verkkosivustolla, mistä löytyvät ohjeet aloitteen tekemiseen.

Kaupunginhallituksen tulee esittää kaupunginvaltuuston tietoon kahdesti vuodessa nuorten aloitteet, niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä nuorisoneuvoston antama lausunto. Tarkoituksena on, että nuorilla on jatkossa kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteiden esittelyn yhteydessä myös puheoikeus. Tätä koskeva esitys on parhaillaan valmisteltavana kaupunginkansliassa.

Aloiteprosessia kehitetään jatkossa nykyistä sujuvammaksi ja helpommin seurattavaksi. Aloitteisiin vastaamisen tapaa muutetaan nuorisolähtöisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi.

2. Edustuksellinen toiminta: Helsingin nuorisoneuvosto sekä oppilas- ja opiskelijakunnat

Ruudin ydinryhmän nimi muutetaan Helsingin nuorisoneuvostoksi (jäljempänä nuorisoneuvosto). Nuorisoneuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Nuorisoneuvostoon valitaan vuodesta 2019 alkaen vaaleilla 30 varsinaista jäsentä. Vaaleissa ehdokkaaksi voivat asettua ja äänestää 13–17 vuotiaat helsinkiläiset nuoret. Lautakuntien perusteluista poiketen ehdokkaaksi asettuvalta on päätösehdotuksessa edellytetty, että hän ei ole täyttänyt 18 vuotta ennen nuorisoneuvoston toimikauden alkamista, eli vaalia seuraavan vuoden alkua.

Nuorisoneuvoston toimintakausi on vuodesta 2020 alkaen kaksi vuotta. Lautakuntien perusteluja on täydennetty vaikuttamisjärjestelmän kuvauksessa toteamuksella, että nuorisoneuvostoon valitut jäsenet voivat toimia neuvostossa toimikauden loppuun saakka, vaikka he täyttäisivät 18 vuotta toimikauden aikana, tai kaksivuotisen toimikauden aikana 19 vuotta. Nuorisoneuvoston asettaa virallisesti kaupunginhallitus aina neuvoston kauden alkaessa.

Pormestari ja apulaispormestarit tapaavat nuorisoneuvoston jäsenet vähintään kaksi kertaa vuodessa. Apulaispormestari myös toimii yhteyshenkilönä oman lautakuntansa ja nuorisoneuvoston välillä.

Nuorisoneuvoston vaikuttavuutta eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan vahvistetaan. Nuorisoneuvoston vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään ja parannetaan kaupungin kaikessa toiminnassa ja toimielimissä. Neuvostossa toimii neljä toimialaryhmää, joiden koolle kutsumisesta ja työskentelyn tuesta vastaa kukin toimialajohtaja.

Kaikissa kaupungin kouluissa on toimiva oppilas- ja opiskelijakunta. Oppilas- ja opiskelijakunnat vaikuttavat koulussa kouluviihtyvyyteen ja hyvään oppimiseen ja työskentelevät yhteistyössä koulun henkilöstön kanssa. Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita.

3. Osallistuva budjetointi ja yhteiskehittäminen

Nuorisopalvelukokonaisuudessa alueellinen nuorten osallistuva budjetointi, RuutiBudjetti, on laajentunut koko kaupungin kattavaksi toimintamuodoksi. Kaskossa on ollut käytössä koulujen ja oppilaitosten osallistava suunnittelumalli Ruuti-raha. Uudessa Helsingin osallisuusmallissa koko kaupungin osallistuvan budjetoinnin alaikärajaksi on päätetty 12 vuotta. Lautakuntien esitystä on nyt Ruutibudjetin ja Ruuti-rahan osalta täsmennetty niin, että alaikäraja on niidenkin osalta 12 vuotta.

Tavoitteena on yhteen sovittaa nämä kolme prosessia ja kehittää osallistuvaan budjetointiin helsinkiläisen nuoren näkökulmasta yksi selkeä ja loogisesti etenevä prosessi. Nuorten osallistuva budjetointi on pedagogiselta ajattelultaan yhtenäinen malli, joka huomioi alueellisen osallistumisen lisäksi nuorille avautuvat kaupunkitason mahdollisuudet.

Koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmien tavoitteena on, että nuoret saavat kokemuksia myös koulun ulkopuolella tapahtuvasta vaikuttamistoiminnasta. Ruuti tarjoaa yhteistyömuotoja, verkostoja ja osaamista tämän tavoitteen toteutumiseksi.

Sekä kaupungin osallisuusmallin että nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toteutumisen edellytyksenä on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Yhteiskehittämisen menetelmä- ja prosessiosaamista tulee vahvistaa kaupunkitasolla, samoin kuin dialogista osaamista.

Ruuti-vaikuttamisjärjestelmä tuottaa koulutusta ja materiaalia nuorten lisäksi eri henkilöstöryhmille kuten opettajille, nuorisotyöntekijöille ja virkamiehille. Henkilöstölle tuotetaan Ruuti-käsikirja ja menetelmäopas.

4. Tapahtumat

Tapahtumien tarkoitus on edistää nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen taitojen oppimista sekä vuorovaikutusta kaupunkiorganisaation, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumat tukevat osaltaan myös nuorten omaehtoisen toiminnan ideointia, suunnittelua ja toteuttamista. Tapahtumien tarkempi sisältö ja ajankohdat päätetään vuosittain Ruuti- toimintasuunnitelmassa.

Ruuti-järjestelmän johtaminen ja tavoitteiden toteutumisen seuranta

Lautakunnat toteavat esitystensä lopuksi, että nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudille laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, joka hyväksytään kaupungin uuden osallisuusmallin mukaisissa rakenteissa ja toimielimissä. Toimintasuunnitelma pitää sisällään tarkemmat kuvaukset vuosittaisista toimintamuodoista, tapahtumista, vastuista ja aikatauluista.

Ruuti-järjestelmän koordinaatio- ja kehittämisvastuu on ensisijaisesti kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla, tiiviissä yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Lautakunnat olivat esittäneet yhteistä vetovastuuta. Ensisijaisen vastuutahon määrittely on kuitenkin tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikki asiat tulevat asianmukaisesti käsitellyiksi, eivätkä jää kahden toimijan varaan. Vaikuttamisjärjestelmän kuvausta on tarkistettu tältä osin. Toimialat sopivat käytännön vetovastuista, ja tarkistavat tehtävänjakoa vuosittaisen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ruuti-järjestelmä on osa kaupungin osallisuusjärjestelmää ja sen toteuttamiseen osallistuvat kaikki toimialat.

Ruuti-järjestelmän laajempi arviointi toteutetaan kerran strategiakaudessa, seuraavan kerran vuonna 2020.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 14.11.2017 § 74

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Katri Kairimo, aluepäällikkö, puhelin: 310 71579

This decision was published on 22.12.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.